Oon käynyt hyväksi kehutulla yksityisellä. Sain häneltä nuo libraxit ja dg:n todennäköisesti tuosta ärtyneestä suolesta. Kuukauden päästä on aika yhelle poliklinikalle. Sen piti olla jo viime viikolla, mut peruuttivat ajan ja siirsivät kuukaudella eteenpäin, nice.
Mt-potilaan kipuja ei siis tarvitse hoitaa vai?
Mulle on yhessä vaiheessa syötetty jo yhtä epilepsialääkettä, eikä siitä ainakaan ollut yhtään apua. Oon monen vuoden sairastelun aikana suostunu kokeilemaan vaikka mitä pysyviä lääkityksiä ja saanut niistä aivan kauheita sivuvaikutuksia, joista osa on jääny vuosiksi päälle, vaikka en niitä lääkkeitä olikaan syönyt kuin pienen hetken. Nykyään olenkin aika lääkevastainen kaikkia aivoihin vaikuttavia jokapäiväisiä lääkityksiä kohtaan. En myöskään halua syödä enää mitään vatsaa ärsyttäviä lääkkeitä.
Onko se niin vaikea ymmärtää, että tuntikausien makaaminen päivystyksessä uudestaan ja uudestaan kun susta tuntuu siltä, että joku kokoajan puukottaa sua on aika traumatisoivaa ja mielummin pistän vintin sekasin kuin koen sen yhä uudestaan täysin tietoisena kaikesta?
Ja itseasiassa nyt kun muistelen niin oon kerran nähny yhden toisenkin kipulääkärin, jonka ehdotus mulle oli, että ota tarvittaessa panadolia. Just...