Kiusatun osuus kiusaamiseen?

[pompula93]

Mitä kiusaaminen on - MLL. Kannattaa käydä katsomassa linkki, ainakin jos on epäselvää mitä se kiusaaminen oikeasti onkaan...

 

[Hankala aihe]

Kyllähän tän näkee nykyään aikuisten puheistakin. Nyt kun kiusaaminen on ajankoht puheenaiheen niin lähes jokaisella on kokemus kiusattuna olemisesta. Aivan varma olen että jokaista on joskus kiusattu, kyse on siitä miten asiaan suhtautuu. Henkistä väkivaltaa on sekin että tytöt jättää kerran tai kaks yhden ulos leikistä tai puhuu pahaa selän takana kerran toisen kamalasta paidasta. Kyllä me nämä edelleeb muistetaan ja tuntuu pahalta mutta onko se ollut kiusaamista?

Veljeäni hakattiin, potkittiin ja häneltä varastettiin yläasteen alussa järjestelmällisesti ja päivittäin. No se onneksi loppui koulun vaihtoon. Tiedän siis että pahaakin tapahtuu enkä voi kenenkään kokemusta mitätöidä.

Tämä on yhtälailla muoti-ilmiö kuin esim adhd. Vähän yhdellä sun toisella se on olevinaan

 

["vieras"]

Mä syytän aikuisia ihmisiä, myös vanhempia. Siitä et kiusaaja ei voi hyvin, kiusaamista katsotaan läpi sormien, siihen ei puututa, vähätellään oman lapsen osuutta kiusaamiseen/tekoja, mun lista on loputon... Mun mielestä kiusaamisen kitkemiseen tarvitaan ennenkaikkea aikuisia, ja muutosta heissä - vanhemmat ovat vastuussa lastensa teoista 18 ikävuoteen saakka (näin minä olen ymmärtänyt) ja kyllä esim koulussa opettajalla on vastuu puuttua tilanteisiin.

 

[Annananna]

[QUOTE="vieras";22903180]Mä syytän aikuisia ihmisiä, myös vanhempia. Siitä et kiusaaja ei voi hyvin, kiusaamista katsotaan läpi sormien, siihen ei puututa, vähätellään oman lapsen osuutta kiusaamiseen/tekoja, mun lista on loputon... Mun mielestä kiusaamisen kitkemiseen tarvitaan ennenkaikkea aikuisia, ja muutosta heissä - vanhemmat ovat vastuussa lastensa teoista 18 ikävuoteen saakka (näin minä olen ymmärtänyt) ja kyllä esim koulussa opettajalla on vastuu puuttua tilanteisiin.[/QUOTE]

Olen samaa mieltä. Olin kiustattu ala-asteen viimeiset vuodet. Nyt olen reilu parikymppinen ja edelleen jonkin verran katkera ja vihainen minua kiusanneille luokka"kavereilleni", mutta vielä enemmän minua inhottaa, miten koulun henkilökunta vältteli vastuutaan. Minua saatettiin haukkua ihan avoimesti oppitunnilla opettajan kuullen, mutta tilanteeseen ei _ikinä_ puututtu. Lisäksi vietin kaikki välitunnit yksin, olin joukkuejaossa aina viimeinen valittu ja paritöissä ilman paria. Opettajien mukaan minun olisi pitänyt olla sosiaalisempi ja mennä muiden seuraan - tosiasiassa välttelin toisia suojellakseni itseäni haukkumiselta ja eristämiseltä, jotka olivat arkipäivääni.

Toisaalta olin itse liian ujo kertoakseni opettajille kiusaamisesta, koska häpeäsin tilannettani niin paljon. Kerran mainitsin eräälle luokanopettajalle "pääkiusaajani" käyttäytyvän huonosti minua kohtaan. Opettaja kertoi asiasta kyseiselle henkilölle, ja sain olla noin viikon rauhassa kunnes kaikki taas alkoi. Jos saisin uudelleen valita, en vaikenisi kiusaamisesta. 10-12 -vuotiaana en valitettavasti tajunnut asiaa, vaan pidin itseäni huonona ja epäonnistuneena ihmisenä, juuri sellaisena, jollaiseksi minua haukuttiin.

 

[Deleted member 70007]

Joo, luette varmaankin että tee lista. Siis niinku teejuoma lista
Mutta olen miettiny että jotain mitä pitäis saada ennen talvea ostettua, hankittua ja tehtyä, on aikamoinen.
Osta:
1. Toppapuku vauvalle. ÄP puku on vielä liian suuri. Kierrä kirput ensin.
(Lue, maleksi muutama tunti sen sadassa kirpulla jossa kaikki on niin ylihinnoiteltu ettet raaski ostaa mitään ja sen jälkeen palaa tyhjin käsin)
2. Hienostelutakit molemmille. Edullisesti. Neidin max 50, vauvan 20. Tai vauvalle joku kiva haalari, max 30e.
Lue edellinen...
3. Mene kenkäkauppaan ja hanki feikkiuggit ja saapikkaat lapselle niin että kummatkaan eivät maksa yli 30e...
4. Osta 62-68 vaatteista kaikki mitä irti saat ja halvalla.
Siinä ne hankinnat. Tee:
5. Ompele uudet pehmusteet pinnasänkyyn, koska edellisissä on jonkun paholaisen kahvit.
6. Mene keskustelemaan koululle neidin "tavoitteiden saavuttamisesta".
7. Mene vauvan kanssa neuvolaan ja kuuntele jonninjoutavaa höpötystä jonka olet kuullut jo kymmenen kertaa, lähde kotiin tietämättä edelleenkään miten saisin hoidettua vauvan ilmavaivat, vaikka minulle on taas kerrattu että vauvan pienimpäänkin itkuun on reagoitava.
8. Kutsu kaveri iltapäiväkaffeille, ja yritä keskustella siinä kun kaksi pariviikkoista huutaa minkä kurkusta lähtee (No ei sentäs, ei me vauvojamme turhaan itketetä)
9. Laita herätyskello yöksi joka päivä soimaan kello kaksi, koska pitää viedä lapsi vessaan.
10. Käy kangaskaupassa, osta lapselle talviasusteisiin kankaat.
+ Yritä kehua kuinka lapset ovat ihania aina kun joku tulee vastaan ettei kukaan alkaisi epäillä teidän kotioloja.


Joo. Miten mua pariviikkoisen mammana kiinnostaa mitkään hemmetin TOPAT?
Olen miettinyt samaa itsekin. Muiden, pitkää tai vaikka ihan yhdenkin kohdan juttua?
Toimi mulle myös kätevänä arjen pikkujutuista avautumisena