C
"Cartel"
Vieras
Hatarasti muistan, kuinka 7 vuotta sitten kirjoitin tänne nämä lauseet sekavassa mielentilassa. Itse tekstistä en muistanut enää juuri mitään. Useiden eri hakusana -yritysten jälkeen löysin vanan tekstini.
Haluan kiittää kaikkia aikanaan tänne minulle vastanneita. Minulle oli tärkeää saada avautua tilanteesta täällä tuolloin.
Minulla ei ollut voimia lähteä suhteesta heti tuolloin, olin todella riippuvainen, sokissa ja jo niin alistettu, ettei ollut voimia tehdä yhtään mitään. Kun lähdin lopulta hieman näiden kirjoitusten jälkeen, siskoni pelasti minut ja lapseni hankkien meille asunnon.( Mies sai lastenvalvojan uskomaan itseään ja lastenvalvoja ei uskonut, että mies voisi olla väkivaltainen).
En valitettavasti käynyt lääkärillä näyttämässä pahoinpitelyjen jälkiä.
Kommenttinne aikanaan helpottivat, selkeyttivät sitä, että väkivalta ei ole oikein ja kuka turtunut tilanteeseen olin.
Voin hyvin, joskin todella vaikeita asioita läpikäyneenä. Myös lapsi voi hyvin ja pidän tärkeänä, että voidaan molemmat hyvin. Olen saanut elämänhalun takaisin, ja siihen ei mennyt kuutta vuotta (mikä aika erosta on), vaan hyvin lyhyt hetki.
Haluan kertoa tämän siksi, että jos joku kamppailee samanlaisessa tilanteessa, niin et ole ainut, joka on kokenut tällaista. Olen selvinnyt hyvin sen jälkeen kun olen saanut silmäni auki ja lähtenyt.
Elän nykyään ihana, hyvää, arvokasta elämää kaksin lapseni kanssa <3
Haluan kiittää kaikkia aikanaan tänne minulle vastanneita. Minulle oli tärkeää saada avautua tilanteesta täällä tuolloin.
Minulla ei ollut voimia lähteä suhteesta heti tuolloin, olin todella riippuvainen, sokissa ja jo niin alistettu, ettei ollut voimia tehdä yhtään mitään. Kun lähdin lopulta hieman näiden kirjoitusten jälkeen, siskoni pelasti minut ja lapseni hankkien meille asunnon.( Mies sai lastenvalvojan uskomaan itseään ja lastenvalvoja ei uskonut, että mies voisi olla väkivaltainen).
En valitettavasti käynyt lääkärillä näyttämässä pahoinpitelyjen jälkiä.
Kommenttinne aikanaan helpottivat, selkeyttivät sitä, että väkivalta ei ole oikein ja kuka turtunut tilanteeseen olin.
Voin hyvin, joskin todella vaikeita asioita läpikäyneenä. Myös lapsi voi hyvin ja pidän tärkeänä, että voidaan molemmat hyvin. Olen saanut elämänhalun takaisin, ja siihen ei mennyt kuutta vuotta (mikä aika erosta on), vaan hyvin lyhyt hetki.
Haluan kertoa tämän siksi, että jos joku kamppailee samanlaisessa tilanteessa, niin et ole ainut, joka on kokenut tällaista. Olen selvinnyt hyvin sen jälkeen kun olen saanut silmäni auki ja lähtenyt.
Elän nykyään ihana, hyvää, arvokasta elämää kaksin lapseni kanssa <3