Oikeasti alkaa tuntua, kuin yrittäisi pahvin palalle selittää jotain asiaa...
Yritän nyt selittää mahdollisimman helppotajuisesti: Eli ei, en usko, että minä ja tuttavani muodostamme "useimmat mahdolliset tapaukset".
Sen sijaan uskon, että jos sekä minä että tuttavamme olemme jotain kokeneet JA tästä samasta aiheesta on kirjoitettu kymmeniin kirjoihin, satoihin lehtiin ja jopa tehty ihan virallista tutkimusta, niin uskallan uskoa, että asia on varsin yleinen.
Ja musta taas tuntuu siltä että sä et osaa keskustella asiasta laittamatta väliin jotain henkilökohtaista ilkeää heittoa

Ok,kuten sanoin,mä käsitin väärin. Mä tulkitsin väärin sun kirjoituksen ja olin väärässä. Mutta edelleenkään,sä et voi puhua jonain yleispätevänä faktana siitä millaista elämä on lapsiperheessä,kun sä tiedät vain siitä omasta elämästäsi. Mä en enää edes ole varma että mistä me puhutaan,mutta tässä nää mun pointit joita olen yrittänyt selittää. Ja huom,nämä siis omia mielipiteitäni.
* Seksi on tärkeä osa parisuhdetta
* Suhdetta täytyy hoitaa jotta se jaksaisi kukoistaa
*Seksi ei ole ainut keino hoitaa parisuhdetta
*On harkitsematonta ajatella,että oman kumppanin ja parisuhteen voi laittaa "tauolle" jopa vuosikausiksi
* Puolisoa ei tule pitää itsestäänselvyytenä,vaan ihmisenä jolla on tunteet ja tarpeet siinä missä itselläkin
*On ihan yhtä normaalia olla kärsimättä väsymyksestä lasten ollessa pieniä,kuin kärsiä siitä
*Kaikki perheet ovat yksilöllisiä,se mikä pätee sinuun,ei päde kaikkiin
Ärsyttää vaan ihan älyttömästi,jos joku kuvittelee tietävänsä miten muut ihmiset kokevat jonkun asian ja antaa ymmärtää että on väärässä/valehtelee jos väittää muuta.
Mulle tuli tästä väistämättä mieleen,että ei se "etäisyys" omassa suhteessas ookkaan ihan niin ok mitä oot antanu ymmärtää ja yrität nyt saada muut vakuutettua että se on jotenkin parempaa ja hienompaa,jos laittaa oman puolison sivuun lasten takia.