Kumpi mielestäsi suurempi rakkaudenosoitus?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ???
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja siri:
Jos ei halua naimisiin, ei rakasta riittävästi, ei usko suhteen ja tahtonsa pysyvyyteen edes omalta kohdaltaan, eikä halua sitoutua.

Eipä tuo avioliitto nykypäivänä kauheasti näytä sitovan :)
Minä en tosiaankaan usko avioliittoon. Jos tunne ei sitten loppujen lopuksi kestäkään, vaan hiipuu pois (tai toinen teoillaan tappaa sen) ja koko hommasta tulee molemmille vastenmielinen, miksi siinä pitäisi roikkua "sitoutumisen" nimissä?

Rakastan kyllä miestäni todella paljon, mutta mielestäni on naurettavaa mittailla ulkoisilla asioilla, rakastanko häntä "tarpeeksi". Haluan olla hänen kanssaan, eikä muut miehet kiinnosta, joten mitä enempää tarvitaan? Sormuksia, mahtihäitä, lapsia?
Oletteko koskaan kuulleet eronneesta yh:sta tai uusperheistä? Ette varmaan, jos teidän universumissanne joku tuollainen asia vasta todistaa, mikä on "oikeaa" rakkautta ;)
 
Naimisiin mennessään uskoo liittonsa kestävän läpi elämän. Siten osoittaa sitoutumista toiseen henkilöön. Se osoittaa todellista rakkautta.

Se, mitä voi tapahtua naimisin menon jälkeen, on toinen asia. Ihminen ei pysty ennustamaan tulevaisuutta, vaikka pystyykin useimmiten luomaan elämälleen haluamansa puitteet. Naimisiin mennessään kukaan ei halua erota, niin vain voi silti käydä.

Sormus ei tee avioliittoa. Avioliitto ei olekaan ulkoinen mittari (toivottavasti), vaan osoitus vankkumattomasta rakkaudesta toista ihmistä kohtaan.

Lapsien tekeminen ei osoita rakkautta toista ihmistä kohtaan. Se osoittaa vain sen, että ko. henkilö haluaa lisääntyä ja on löytänyt geenien eteenpäin siirtoa varten välttävän työkalun. Siihen voi liittyä rakkautta, mutta ei välttämättä.

Rakastamansa ihmisen kanssa haluaa naimisiin, sen ihastumisvaiheen jälkeenkin.
 
"Oletteko koskaan kuulleet eronneesta yh:sta tai uusperheistä? Ette varmaan, jos teidän universumissanne joku tuollainen asia vasta todistaa, mikä on "oikeaa" rakkautta ;)"

Lueskelin tätä viestiketjua päivällä. Kotitietokone oli jumissa. Sillä voi lukea, mutta ei kirjoittaa. Vika on nyt korjattu ja saatte taas kärsiä älyttömästä tajunnanvirrasta.

Aika omituinen koko viestiketjun aihe. Miten toista asiaa voi rakastaa enemmän kuin toista? Voiko vettä rakastaa enemmän kuin ilmaa.

Näin tänään lastemme isän ratikassa. Hän jäi pysäkillä pois ja minä jatkoin matkaa. Täpötäydessä ratikassa hän tuskin huomasi minua. Liekö ollut menossa terapiaan tai sitten muille asioille. Kovin surulliselta, hajamieliseltä ja väsyneeltä hän näytti. Väsynyt olin minäkin vaikka olen vuosilomalla.

Kaupunkireissu kuitenkin piristi minua. Olen nyt ihmeen pirteä.
Ehkä suurinta rakkautta on, kun jättää entisen puolisonsa jatkamaan matkaansa. Ei mene tervehtimään eikä kyselemään kuulumisia.

Olisin tietenkin halunut kertoa hänelle monta asiaa. Mutta mitäpä tuosta.
Puhelin on jo keksitty ja hän soittelee ahkerasti lapsilleen.

Jokin merkitys meidänkin avioerolla täytyy olla. Ei juridisilla koukeroilla ole mitään merkitystä. Rakkautta ei voi sitoa lakipykäliin. Kun sanoin aikoinaan tahdon, niin sitä ei peruta ruskeilla käräjäoikeuden kirjeillä.

Tahtominen jatkuu ikuisuuteen.


 
Alkuperäinen kirjoittaja Tsiki:
Avioliitto ei olekaan ulkoinen mittari (toivottavasti), vaan osoitus vankkumattomasta rakkaudesta toista ihmistä kohtaan.

Tähän lähinnä viittasinkin. Jokainen määrittelee itse rakkauden mittarinsa, eli jos sinun mielestäsi avioliitto on osoitus vankkumattomasta rakkaudesta, jollekin toiselle rakkaus ei tarvitse nimenomaan avioliittoa aitouden todistukseksi.
Ja kuka määrittelee "oikean rakkauden"? Ja miksi sen ylipäätään pitäisi kestää koko elämän, mikä itseisarvoinen ylevyys on siinä, että pysyy saman ihmisen kanssa hautaan asti vaikka hampaat irvessä? Jotkut (aika harvat, näin näppituntumalla) todella rakastavat toisiaan syvästi koko elämänsä, mutta jos se kestää, se kestää oltiin aviossa tai ei. Avioliitto ei takaa yhtään mitään, ja meneepä jotkut avioon esim. taloudellisista syistä pikemmin kuin rakkaudesta.
 
Avoliiton puolestapuhujille: en ymmärrä, miksi ihmiset eivät mene naimisiin sen suuren rakkautensa kanssa. Jos avoliiton kannattajat pitävät avioliittoa merkityksettömänä, eikö ole merkitystä sillä, onko naimisissa vai ei, eikö silloin järkisyiden pitäisi kallistaa vaakakuppi avioliiton puolelle?

Todellakin, jopa järkisyyt puhuvat avioliiton puolesta. Ihminen, joka ei mene naimisiin rakkaansa kanssa, jonka kanssa aikoo jakaa loppuelämänsä, on juridiselta kannalta katsottuna typerys. Avoliitossa eläjät jäävät ilman juridista suojaa, maksavat perintöveroa enemmän ja heillä ei ole aviopuolison oikeuksia.

Olen edelleenkin sillä kannalla, että avoliiton kannattajat eivät rakasta kumppaniaan tarpeeksi. Heillä ei ole yhtään järkiperäistä syytä välttää avioliittoa, jolloin syy on koetuissa tunteissa. Tunteet eivät ole tällöin riittävät.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ???:
Kumpi mielestäsi on suurempi rakkaudenosoitus ( jos nyt näitä voi verrata edes keskenään... ) ,
mennä naimisiin puolison kanssa vai tehdä hänen kanssa yhteiset lapset?

Ajattelin kysyä täältäkin kannanottoja kun kaverini kanssa tästä olemme keskustelleet. Kaverini on naimisissa mutta hänen miehensä ei halua lapsia joka jonkin verran loukkaa kaveriani ( ja hän on sitä mieltä että mies ei rakasta häntä tarpeeksi ) ja minä taas olen avoliitossa mieheni kanssa ja meillä on kaksi lasta ja minä taas koen että minun mieheni ei rakasta koska ei ole valmis avioon...
Hullua, tiedän. Ja olemme varmaan molemmat oikeassa ja molemmat väärässä, mutta olisi kiva kuullla kommentteja?

Eihän noita voi verrata keskenään! Kaksi täysin eri asiaa. Miettikäähän sitäkin, riittääkö teille rakkaudenosoitukseksi avioliitto tai lapset. Miehenhän ei tarvitse niiden jälkeen enää kertoa teille rakastavansa eikä muutoinkaan osoittaa rakkautta, niin te annatte ymmärtää tuollaisilla kommenteilla. Kaikkein paras rakkaudenosoitus on kun kumppani kertoo rakastavansa, ei pelkästään sanoilla vaan myös pienen pienilläkin teoilla.

-- Ei naimisissa, ei yhteisiä lapsia ja niin pirun onnellinen--
Pyrkikää samaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tsiki:
Avoliiton puolestapuhujille: en ymmärrä, miksi ihmiset eivät mene naimisiin sen suuren rakkautensa kanssa. Jos avoliiton kannattajat pitävät avioliittoa merkityksettömänä, eikö ole merkitystä sillä, onko naimisissa vai ei, eikö silloin järkisyiden pitäisi kallistaa vaakakuppi avioliiton puolelle?

Todellakin, jopa järkisyyt puhuvat avioliiton puolesta. Ihminen, joka ei mene naimisiin rakkaansa kanssa, jonka kanssa aikoo jakaa loppuelämänsä, on juridiselta kannalta katsottuna typerys. Avoliitossa eläjät jäävät ilman juridista suojaa, maksavat perintöveroa enemmän ja heillä ei ole aviopuolison oikeuksia.

Olen edelleenkin sillä kannalla, että avoliiton kannattajat eivät rakasta kumppaniaan tarpeeksi. Heillä ei ole yhtään järkiperäistä syytä välttää avioliittoa, jolloin syy on koetuissa tunteissa. Tunteet eivät ole tällöin riittävät.

Sinun mielestäsi järkisyy on siis raha ja omaisuus. Ymmärsinkö oikein? Kovin on pinnallinen ajattelutapa. Aito rakkaus ei perusta rahasta eikä se tee itseään rahan tykö. Jos toinen haluaa turvata rakkaansa tulevaisuutta, voi sen tehdä muutoinkin kuin menemällä naimisiin.

Älkää sotkeko rahaa rakkauteen, siitä tulee vain katastrofi.
 
Jos menisin naimisiin, niin en todellakaan haluaisi mitään kirkkohäitä sadalla vieraalla. En todellakaan viitsisi nähdä vaivaa turhaan hömpötykseen ja säästää viisi vuotta, että saa maksettua kustannukset. Menisin naimisiin maistraatissa ja lähtisin mieheni kanssa etelään, tai menisin etelässä naimisiin. Jotkut haluavat suuret häät ja niiden valmisteluihin ja touhuamiseen menee vuosi, toiset taas ei. Tämäkin voi olla syy miksi joku ei halua naimisiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Myötä- ja vastamäessä ilman aamenta:
Höpö Höpö!!!! Vai ei rakasta tarpeeksi, jos ei suostu naimisiin. Minä ainakin rakastan avopuolisoani, vaikka avioliittoon en haluakaan mennä, koska mielestäni se on romuttunut instituutio!

Sinun kaltaiset rappeutuneet yksilöt nimenomaan romuttavat vanhat perinteet. Avoliittoa EI missään nimessä saisi rinnastaa avioliittoon. Eikä avoliitossa syntyneillä lapsilla saisi olla samoja etuja mitä avioliitossa syntyneillä (ei lapsilisiä eikä mitään muutakaan). Ihmiset ovat niin moraalittomia, että mennään sänkyyn kenen kanssa tahansa ja tehdään vahingossa lapsia. Perheissä on omat, toisen ja yhteiset lapset. Kun otetaan avoliitoilta ja aviottomilta lapsilta KAIKKI etuudet ja oikeudet pois, uskon että moraali nostaa päätään. Eiköhän suomalaisetkin opi käyttämään ehkäisyä.

Ja kyllä asia on niin, että jos ei toinen halua naimisiin niin silloin ei todellakaan rakasta kumppaniaan. Siinä vain odottaa, että parempi löytyisi jonka kanssa voisi mennä naimisiin. Eli ap, ei sinun mies todellakaan rakasta sinua. On vain halunnut jatkaa omaa sukuaan ja käyttänyt sinua siitokseen.
 
Olet XYZ aika moraaliton ihminen, kun pistäisit lapset kärsimään vanhempien "synneistä". Ehkäpä parempi keino olisi, että jos teet lapsen, etkä ole avioliitossa, sinut kuohitaan!
Olet varmaan myös sitä mieltä, että avioerot pitäisi kieltää laissa? Avioon mennään, niin aviossa ollaan, oli elämä millaista helvettiä tahansa!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tsiki:
Avoliiton puolestapuhujille: en ymmärrä, miksi ihmiset eivät mene naimisiin sen suuren rakkautensa kanssa.
Miksi pitäisi?

Alkuperäinen kirjoittaja Tsiki:
Ihminen, joka ei mene naimisiin rakkaansa kanssa, jonka kanssa aikoo jakaa loppuelämänsä, on juridiselta kannalta katsottuna typerys. Avoliitossa eläjät jäävät ilman juridista suojaa, maksavat perintöveroa enemmän ja heillä ei ole aviopuolison oikeuksia.

En voi vannoa, että haluaisin elää tämän miehen kanssa loppuelämäni. Ja vielä vähemmän voin vannoa, että hän haluaa samaa minun kanssani. Raha ja omaisuus on molemmilla omat, ja hyvä niin :) Jos jotain yhteistä isompaa hankitaan, niin siitä tehdään testamentti. Nyt alkaa jäkätys perintöverosta, mutta mitä se sinun elämääsi haittaa, mitä veroja sinulle ventovieraat ihmiset makselevat?

Alkuperäinen kirjoittaja Tsiki:
Olen edelleenkin sillä kannalla, että avoliiton kannattajat eivät rakasta kumppaniaan tarpeeksi. Heillä ei ole yhtään järkiperäistä syytä välttää avioliittoa, jolloin syy on koetuissa tunteissa.

On se hyvä että tiedät paremmin, mitä toisten päissä liikkuu :) Totta on, että avioliiton vastustus on minulla tunneperäinen, mutta se ei liity mieheeni vaan itse avioliittoon.
 
Miksi rakkauden pitäisi syrjäyttää järki? Miksi järkevät ratkaisut tulevaisuutta silmällä pitäen olisivat kyseenalaisia ja vähentäisivät aitoa tunnetta?

Eikö se ole rakkautta, jos ajattelee kumppaninsa ja lastensa hyvinvointia kuolemansa jälkeenkin? Ettei perintöverot vie mahdollisuutta elellä omassa kodissaan, jos sitä testamenttiakaan on tehty. Silloin asia menee vielä monimutkaisemmaksi.

Pitkäntähtäimen ratkaisut eivät varmasti ole pinnallisia, mutta kaikenlaista sitä sanotaan omien, oikeasti taivaanrannan maalariajatusten, tukemiseksi.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Grose:
Ei täällä kukaan ole sitä mieltä, että lapsia tehdään todellisesta rakkaudesta kumppaniin.

Minä olen kyllä sitä mieltä, että lapsia voi tehdä ihan vain rakkaudesta kumppaniin. Minä en erityisesti koskaan halunnut lapsia, mutta silti mieheni kanssa hankimme kaksi lasta, koska hän halusi lapsia kovin. Minusta siis on niin, että hankin lapset nimenomaan rakkaudesta kumppaniini. Mutta tietenkin äitinä rakastan lapsiani nyt, kun he ovat olemassa enkä tietenkään vaihtaisi heitä lapsettomana oloon, mutta en silti koskaan ollut se nainen, joka välttämättä olisi halunnut lapsia...
 
öööö! Olen onnellisesti naimisissa ja minulla on lapsia:)). Ei lasten tarvitse kärsiä ,kun sinun kaltaiset roskaläjät ei tee niitä. Kontrolloi persettäsi tai ainakin huolehdi ehkäisystä, niin ei synny enempää roskaväkeä. Kun avoliitto ja au-lapset eivät saa samoja etuuksia avioliiton ja siinä syntyneiden lasten kanssa, niin ihmiset harkitsee tarkemmin naimisiin menoa ja lapset tehdään rakkaudesta. Valitettavasti sinunlaista roskaväkeä on liian paljon,se on onnen päivä kun kaltaisesi on kuolleet sukupuuttoon.
 
Olet sairas ihminen XYZ, mitä jos purkaisit vihasi siihen kohteeseen johon se kuuluu.
Vai oletko liian hiiri sanomaan pomollesi suorat sanat tai pitämään puolesi puolisoasi vastaan?
 
XYZ olisi pitänyt hukuttaa kusipottaansa, koska äitinsä ei häntä ymmärtänyt abortoida. Miten on mahdollista, että kaikenlaiset aakkos-ääliöt saavat lisääntyä?

Mikä kauheinta, hänen nyrjähtäneet geeninsä jatkavat elämäänsä vielä seuraavassakin sukupolvessa. Luulen, että maailmanloppu on jo lähellä.
 
Siri ja Kauhistunut, mikä teitä riivaa? Onko ihmisyys, avioliitto ja avioliitossa syntyneet lapset noin suuri synti? Minulla on oikeus mielipiteeseeni ja kannatan avioliittoa ja sitä, että lapset tehdään avioliitossa!! Ihmisyys näyttää olevan rikos nykyaikana. Huorat on kunniakansalaisia ja heitä pitäisi hyysätä. Moraaliton roskaväki suosii moraalittomuutta. Kauhistunut olet varmasti aika lähellä totuutta,kun kirjoitat että maailmanloppu on lähellä, kaltaisesi ala-arvoinen roskaväki saa sen aikaan. Kommentissani teitä vit*ttikin se, että tunnistitte itsenne siitä siksi roskaksi. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
 
Ja mikähän sinut tekee ylivertaiseksi ihmiseksi muihin nähden?
Sanopa muutama tosiargumentti, niin katsotaan sitten.

Mitä sitten teemme näille synnissä syntyneille lapsille ja heidän vanhemmilleen, kaasu-uuniinko?
 
Alkuperäinen kirjoittaja XYZ:
Siri ja Kauhistunut, mikä teitä riivaa? Onko ihmisyys, avioliitto ja avioliitossa syntyneet lapset noin suuri synti? Minulla on oikeus mielipiteeseeni ja kannatan avioliittoa ja sitä, että lapset tehdään avioliitossa!! Ihmisyys näyttää olevan rikos nykyaikana. Huorat on kunniakansalaisia ja heitä pitäisi hyysätä. Moraaliton roskaväki suosii moraalittomuutta. Kauhistunut olet varmasti aika lähellä totuutta,kun kirjoitat että maailmanloppu on lähellä, kaltaisesi ala-arvoinen roskaväki saa sen aikaan. Kommentissani teitä vit*ttikin se, että tunnistitte itsenne siitä siksi roskaksi. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.

Ihmisyyttä on myös se että hyväksyy ( vaikkei ehkä ymmärräkään ) myös muiden valinnat vaikka ne olisi erilaisia kuin omat!
 
Alkuperäinen kirjoittaja XYZ:
Kun avoliitto ja au-lapset eivät saa samoja etuuksia avioliiton ja siinä syntyneiden lasten kanssa, niin ihmiset harkitsee tarkemmin naimisiin menoa ja lapset tehdään rakkaudesta.

Kun järjellä ajattelee, tämähän johtaisi vain siihen, että naimisiin mentäisiin esim. raskauden sattuessa vain sen takia, että saataisiin ne etuudet. Harkitseminen avioliittoon astuessa vähenisi radikaalisti... Jos sitten lapsia ei etuuksien saamisen ehtona saisi syntyä 9 kuukauden sisällä avioitumisesta (ettei olisi synnissä siitetty), olisi varmaan syytä mennä naimisiin lähes kaikkien niiden kanssa, joiden kanssa on seurustellut paria kuukautta pitempään. Ihan vain varmuuden vuoksi...

XYZ:lle muuten tiedoksi: ystäväpiirissäni avoliitossa eläville syntyneet lapset ovat olleet kaikki suunniteltuja ja toivottuja.
 
Avioliitto tai avioliitossa syntyneet lapset eivät ole synti. Valitettavaa mielipiteessäsi on, että sinun mielestäsi avoliitto tai avoliitossa lasten saaminen on synti. Siitä olemme yhtä mieltä, että ihmisyys ei ole synti, mutta kirjoituksesi perusteella meidän käsityksemme siitä on kovin erilainen. Meidän ihmisyyteemme kuuluu myös suvaitsevaisuus ja erilaisuuden ymmärtäminen.

Huorista ja huoruudestakin meillä on erilainen käsitys, vai mistä keksit ottaa maksullisen seksin mukaan keskusteluun?
 
Jos tekee puolison kanssa lapsia, ja tekee paljon töitä, että jokaisella perheessä olisi hyvä olla, on se mielestäni suurempi rakkauden osoitus, kuin se, että kerran viettää häitä ja ottaa yhteisen sukunimen... ( eri asia tietenkin jos ei halua lapsia )

Toisaalta ei noita asioita kannata vertailla, eikö tärkeintä ole että lapsista pidetään huolta ja liitto on toimiva ?
 
Ei ole ihme, että suomi on rappiolla. Suurin osa porukasta näyttää olevan moraalittomuuden kannalla. Iskikö sirille noin suuri alemmuudeentunto? En ole väittänyt missään vaiheesssa olevani ylivertainen, enkä ole myöskään ollut laittamassa ketään kaasu-uuniin. Ilmeisesti tunnet itsesi ala-arvoiseksi ja elät syvällä suossa komplekseinesi. Olen sitä mieltä edelleen, että avioliitto ja lapset ovat pyhiä asioita ja niitä pitää kunnioittaa. Ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että avoliitolta ja au-lapsilta pitäisi ottaa kaikki etuudet pois. Suvaitsevaisuuten ei tarvitse kuulua kuitenkaan esimerkiksi huoraamisen ja varastamisen hyväksymistä, ei ainakaan minun moraalin mukaan.
 
Minulle tulee mieleen vanha totuus, mistä tunnistaa hullun: Hän on mielestään ainoa tervejärkinen ja kaikki muut ovat hulluja. Nyt kaikki muut ovat syntisiä ja sinä olet ainoa, jonka moraali on kohdallaan. Siis ainakin omasta mielestäisi, kuten itsekin lopuksi totesit.

Luuletko todellakin, että taloudelliset vaikuttimet lapsen tekemiseen ovat noin merkittäviä? Mitäs "vahinkolapsille" pitäisi tehdä? Ai niin, seksi kuuluu vain avioliittoon, jolloin vahinkoa ei pääse tapahtumaankaan.

No kun köyhille vanhemmille kuitenkin syntyy lapsia, niin miten lapsenkin köyhyys edistäsi yhteiskuntakelpoiseksi kansalaiseksi kehittymistä? Pitäisikö valtion ehkä varmuudenvuoksi alkaa maksamaan palkkiota naimisiinmenosta? Riittäisikö kertakovaus vai pitäisikö siitä tehdä jatkuva avustus avioerojen vähentämiseksi? Pitäisikö olla kirkkohäät, vai käykö maistraati tai peräti moskeija?

Edelleen, kuka tässä on huoraamisesta, eli maksullisesta seksistä puhunut?
 

Similar threads

Yhteistyössä