On hienoa, että miehesi ei halua avioon kanssasi ja pitää päätöksestään kiinni. Voi kuullostaa julmalta, mutta ei sitä todellakaan ole. Avioliitto on jotakin niin vanhanaikaista, että siitä pitäisi luopua kokonaan.
Olisi parempi, että tehtäisiin mieluummin sopimuksia, johon kirjattaisiin kaikki oleellinen. Alkuun pari saisi tehdä vain vuoden sopimuksen, sitten kahden vuoden, kolmen vuoden jne. Sopimus tehtäisiin jonkinlaisen "viisaan" joukon läsnäollessa ja sopimuskohdista keskusteltaisiin näiden ns. viisaiden kanssa. Läsnäolevat viisaat olisivat psykologeja, kasvatuksen ammattilaisia, rahamaailmantuntijoita ym. Sopimus olisi siis mahdollisimman tasapuolinen ja järkevä molemmille osapuolille. Rakkauden määrä ei kuuluisi sopimukseen, mutta sen jonkinlainen osoittaminen kyllä. Jos rakkaus sopimuskauden aikana hiipuisi, se sanottaisiin toiselle osapuolelle ja kirjattaisiin ylös. Sopimussakot määrättäisiin sopimusta tehtäessä ja niiden "maksu" voitaisiin määrittää "maksettavaksi" kesken kauden tai vasta sen lopussa. Kaikki tärkeät ja suuret asiat käytäisiin läpi ennen sopimuksen solmimista, kuten haluavatko molemmat lapsia, miten eläminen kustannetaan jne.
Avioliittoa ei tarvitse enää kukaan, koska se ei sido kumpaakaan mitenkään, vaikka kuinka tahtoisi Jumalan silmien alla. Sopimukset on sopimuksia ja niiden rikkojat joutuvat kohtaamaan rikkomusten seuraukset. Miksei siis muuteta avioliittoja määräaikaisiksi sopimuksiksi?
)-