R
Rikottu vai sittenkin rikkoja?
Vieras
Parisuhteessa on mennyt huonosti jo pitkän aikaa. Itse olen ollut masentunut ja alkanut ehkä yliherkkyyttäni(?) pelätä miestä,sen huutamisia ja tapaa suuttua,sanoa asioita,joita ei kai tarkoita ja olla sopimatta. Jatkaa vain kuin mitään ei olisi tapahtunut selittäen ehkä välillä kaiken vain johtuvan mun käytöksestä ja itkuherkkyydestäni jne.
Mies on hyvin seksuaalinen. Hän on kertonut tarvitsevansa orgasmeja ainakin kaksi päivässä ja niistä saavansa elämänsä ainoat ilot ja helpotuksen hetket (kärsii työttömyyden,rahaongelmien jne aiheuttamasta stressistä).
Minua ei seksi huutavana ja pelottavana kokemani ihmisen kanssa huvittaisi juurikaan. Lisäksi olen aika uupunut hoitaessani pääsääntöisesti aivan yksin lapset (6v,3v,1,5v) kuopuksen vielä paljon valvottaessa. Koen olevani arjessa todella yksin ja iltaisinkin hyvin väsynyt. Mies tosin ehdottelee iltojen lisäksi seksihetkiä päivisin lasten ollessa hereillä. Minun on silloin organisoitava lapset johonkin puuhaan.
Olen yrittänyt suostua seksiin varsin usein,koska kun mies kysyy,en saisi sanoa,että en halua,koska hän loukkaantuu,kiristyy,suuttuu.Hänen mielestään käytän väkivaltana tätä.Aiheutan hänessä halut olemassaolollani,mutta kun en sitten haluakaan,kiusaan tahallani ja yritän hallita. Itse en tajua näistä syytöksistä mitään,koska suostun aina kun vain pystyn ja jaksan.
Mies usein myös aktin hetkellä kiristyy. Pilaan kuulema tunnelman,kun en ole tarpeeksi mukana tai kun peittelen kyyneleitä,joiden tulolle en aina mitään voi. Silloin mies kivahtelee,että onko tästä pakko tehdä tällaista ja usein kiroileekin. Mä en jälleen kerran voi itselleni mitään,koska huudot ja jokapäiväinen vähättely "sinä senkin valittava,mukaväsynyt,mitään aikaansaamaton kotiäiti" vain kaikuvat päässäni. Jos mies huomaa,että muhun sattuu, huutaa hän siitäkin,ettähänen orgasminsa menee pilalle,jos muhun sattuu,perkele.
Miehen mielestä pihtailen tahallani ja teen hommasta vastenmielistä. Mun pitäisi pystyä seksiin ihan mekaanisestikin jo hänen ilostuttamisekseen ja jotta hänelle tulisi endorfiineja ja helpotusta edes jostakin. En saisi tehdä hommasta mitään numeroa,vaan suostua aina ja tarjota itsekin välillä. Koskaan vain hän ei suostu esim.siihen,että laittaisin lapset nukkumaan,tekisin tarvittavat kotityöt ja hengähtäisin hetkeksi ja sitten yrittäisin,ehkä kymmenen maissa illalla ennen nukahtamistani. Hänelle se on liian myöhään, koska menee nukkumaan yleensä jo kasin pintaan, vaikka aamulla pääsee ylös vasta 9-10 aikoihin.
Miehen mielestä hänen ahdinkonsa on vain syventynyt,kun en anna luontevaa seksiä ja kiusaan(?) sillä ja koska olen hänet niin eristänyt. Itse en mitään tällaista ole tahallani tehnyt! En vain pysty kauniiseen,herkkään seksiin ihmisen kanssa,jonka koen huutajana. Hän puolestaan kertoo huutavansa,koska seksi on mitä on ja koska hän myös epäilee minua kaksoiselämästä,koska pystyn niin mekaaniseen seksiin ja koska en himoitse seksiä hänen kanssaan. Jotakutahan mun on pakko himoita.
Hän on ollut nyt vuorokauden poissa kotoa ja koko yön oli laittanut viestejä,kuinka suhde tällaisen kaksinaamaisen pettäjän kanssa on historiaa. En ollut yöllä vastaillut viesteihin,enkä puheluun (äänettömällä,nukun kuopuksen kanssa) joskus puolenyön jälkeen,joten pettämässähän olin sitten tietty...
Syyllistän itseäni aivan valtavasti,vaikka en tiedä yhtään,miten olisin voinut toimia toisin.
Mies on hyvin seksuaalinen. Hän on kertonut tarvitsevansa orgasmeja ainakin kaksi päivässä ja niistä saavansa elämänsä ainoat ilot ja helpotuksen hetket (kärsii työttömyyden,rahaongelmien jne aiheuttamasta stressistä).
Minua ei seksi huutavana ja pelottavana kokemani ihmisen kanssa huvittaisi juurikaan. Lisäksi olen aika uupunut hoitaessani pääsääntöisesti aivan yksin lapset (6v,3v,1,5v) kuopuksen vielä paljon valvottaessa. Koen olevani arjessa todella yksin ja iltaisinkin hyvin väsynyt. Mies tosin ehdottelee iltojen lisäksi seksihetkiä päivisin lasten ollessa hereillä. Minun on silloin organisoitava lapset johonkin puuhaan.
Olen yrittänyt suostua seksiin varsin usein,koska kun mies kysyy,en saisi sanoa,että en halua,koska hän loukkaantuu,kiristyy,suuttuu.Hänen mielestään käytän väkivaltana tätä.Aiheutan hänessä halut olemassaolollani,mutta kun en sitten haluakaan,kiusaan tahallani ja yritän hallita. Itse en tajua näistä syytöksistä mitään,koska suostun aina kun vain pystyn ja jaksan.
Mies usein myös aktin hetkellä kiristyy. Pilaan kuulema tunnelman,kun en ole tarpeeksi mukana tai kun peittelen kyyneleitä,joiden tulolle en aina mitään voi. Silloin mies kivahtelee,että onko tästä pakko tehdä tällaista ja usein kiroileekin. Mä en jälleen kerran voi itselleni mitään,koska huudot ja jokapäiväinen vähättely "sinä senkin valittava,mukaväsynyt,mitään aikaansaamaton kotiäiti" vain kaikuvat päässäni. Jos mies huomaa,että muhun sattuu, huutaa hän siitäkin,ettähänen orgasminsa menee pilalle,jos muhun sattuu,perkele.
Miehen mielestä pihtailen tahallani ja teen hommasta vastenmielistä. Mun pitäisi pystyä seksiin ihan mekaanisestikin jo hänen ilostuttamisekseen ja jotta hänelle tulisi endorfiineja ja helpotusta edes jostakin. En saisi tehdä hommasta mitään numeroa,vaan suostua aina ja tarjota itsekin välillä. Koskaan vain hän ei suostu esim.siihen,että laittaisin lapset nukkumaan,tekisin tarvittavat kotityöt ja hengähtäisin hetkeksi ja sitten yrittäisin,ehkä kymmenen maissa illalla ennen nukahtamistani. Hänelle se on liian myöhään, koska menee nukkumaan yleensä jo kasin pintaan, vaikka aamulla pääsee ylös vasta 9-10 aikoihin.
Miehen mielestä hänen ahdinkonsa on vain syventynyt,kun en anna luontevaa seksiä ja kiusaan(?) sillä ja koska olen hänet niin eristänyt. Itse en mitään tällaista ole tahallani tehnyt! En vain pysty kauniiseen,herkkään seksiin ihmisen kanssa,jonka koen huutajana. Hän puolestaan kertoo huutavansa,koska seksi on mitä on ja koska hän myös epäilee minua kaksoiselämästä,koska pystyn niin mekaaniseen seksiin ja koska en himoitse seksiä hänen kanssaan. Jotakutahan mun on pakko himoita.
Hän on ollut nyt vuorokauden poissa kotoa ja koko yön oli laittanut viestejä,kuinka suhde tällaisen kaksinaamaisen pettäjän kanssa on historiaa. En ollut yöllä vastaillut viesteihin,enkä puheluun (äänettömällä,nukun kuopuksen kanssa) joskus puolenyön jälkeen,joten pettämässähän olin sitten tietty...
Syyllistän itseäni aivan valtavasti,vaikka en tiedä yhtään,miten olisin voinut toimia toisin.