Kyllä osaa ärsyttää lähipuiston nyhverömammat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Micosa:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Micosa:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Micosa:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Micosa:
Pitää varmaan myöntää rehellisesti että vittuakaan kiinnosta kälistä vieraiden mammojen kanssa missään puistossa.
Ja nyhveröä musta ei saa tekemälläkään.

Koskeeko tämä asenne ainoastaan niitä mammoja siellä puistossa vai elämässä ylipäätään? Ettekö ihan totta juttele esim baarissa, töissä tai harrastuksissa vieraiden ihmisten kanssa? Mitä siinä on niin kamalaa?

Mitä siinä sitten lukeekaan.

??


Mitä ???
Siinä lukee minusta että PUISTOSSA.
Vai jotain muuta?

Niin siis missä lukee, edellisessä vastauksessasi vai? Huomasitko, että kysyin tarkentavan kysymyksen? Vastauksestasi en saanut mitään tolkkua.


Miksi siihen tarvitaan tarkentavaa,kun kirjoitin että puistossa.
Jos olisin tarkoittanut yleisesti ottaen mitä paikkaa ja tilannetta tahansa olisin sen siihen kirjoittanut.

No miksi nyt tarkentavia kysymyksiä tehdään? Jos asia ei ilmene mitenkään aikaisemmasta vastauksesta. Jos sanon, etten pidä kissoista, niin voiko siis olettaa, että pidän koirista, koska en maininnut niistä mitään?


Juu niin tai näin.
Minusta ilmenee oikein hyvin että puistossa,mutta jos sinulle ei se valjennut ei voi mitään.


 
Alkuperäinen kirjoittaja Micosa:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Micosa:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Micosa:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Micosa:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Micosa:
Pitää varmaan myöntää rehellisesti että vittuakaan kiinnosta kälistä vieraiden mammojen kanssa missään puistossa.
Ja nyhveröä musta ei saa tekemälläkään.

Koskeeko tämä asenne ainoastaan niitä mammoja siellä puistossa vai elämässä ylipäätään? Ettekö ihan totta juttele esim baarissa, töissä tai harrastuksissa vieraiden ihmisten kanssa? Mitä siinä on niin kamalaa?

Mitä siinä sitten lukeekaan.

??


Mitä ???
Siinä lukee minusta että PUISTOSSA.
Vai jotain muuta?

Niin siis missä lukee, edellisessä vastauksessasi vai? Huomasitko, että kysyin tarkentavan kysymyksen? Vastauksestasi en saanut mitään tolkkua.


Miksi siihen tarvitaan tarkentavaa,kun kirjoitin että puistossa.
Jos olisin tarkoittanut yleisesti ottaen mitä paikkaa ja tilannetta tahansa olisin sen siihen kirjoittanut.

No miksi nyt tarkentavia kysymyksiä tehdään? Jos asia ei ilmene mitenkään aikaisemmasta vastauksesta. Jos sanon, etten pidä kissoista, niin voiko siis olettaa, että pidän koirista, koska en maininnut niistä mitään?


Juu niin tai näin.
Minusta ilmenee oikein hyvin että puistossa,mutta jos sinulle ei se valjennut ei voi mitään.

Niin kyllä valkenee, että siellä puistossa, mutta ei valkene, että VAIN JA AINOASTAAN puistossa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Blume:
Noh, suomalaiset (äidit) ovat mitä ovat. Täällä on jo tottunut siihen, ettei bussissa jutella, jonossa ei pukahdeta eikä leikkipuistossa voi vaihtaa edes muutamaa mukavaa sanaa. Toisaalta suomalaiset taitavat itsekin myöntää, olevansa surkeita small talkissa.

Itse odotan ihmiseltä ystävällistä ja kohteliasta vastausta, sanoessani hänelle jotakin. Oli kyseessä sitten mamma puistossa, myyjä kassalla tai vieressäni istuva henkilö bussin kyydissä. En pidä itseäni niin mahtavana ja muista ihmissuhteitani niin kaikkivoipaisina ja täydellisinä, ettenkö voisi myös tuntemattomille ihmisille jutustella. Kyse ei ole avautumisesta vaan tämän hemmetin hiljaisen kulttuurin murtamisesta, edes silloin tällöin.

Mutta mikäli haluatte rauhassa nyysätä omissa piireissäne, jutella vain niille omille tutuillenne ja pitää muut ihmiset kaukana, niin muistakaa katsoa heitä vihaisesti ja antaa vastauksena välinpitämättömiä ja ikäviä ynähdyksiä.

Samaa mieltä!

 
Alkuperäinen kirjoittaja Blume:
Noh, suomalaiset (äidit) ovat mitä ovat. Täällä on jo tottunut siihen, ettei bussissa jutella, jonossa ei pukahdeta eikä leikkipuistossa voi vaihtaa edes muutamaa mukavaa sanaa. Toisaalta suomalaiset taitavat itsekin myöntää, olevansa surkeita small talkissa.

Itse odotan ihmiseltä ystävällistä ja kohteliasta vastausta, sanoessani hänelle jotakin. Oli kyseessä sitten mamma puistossa, myyjä kassalla tai vieressäni istuva henkilö bussin kyydissä. En pidä itseäni niin mahtavana ja muista ihmissuhteitani niin kaikkivoipaisina ja täydellisinä, ettenkö voisi myös tuntemattomille ihmisille jutustella. Kyse ei ole avautumisesta vaan tämän hemmetin hiljaisen kulttuurin murtamisesta, edes silloin tällöin.

Mutta mikäli haluatte rauhassa nyysätä omissa piireissäne, jutella vain niille omille tutuillenne ja pitää muut ihmiset kaukana, niin muistakaa katsoa heitä vihaisesti ja antaa vastauksena välinpitämättömiä ja ikäviä ynähdyksiä.

miks ihmeessä se kulttuuri pitäis murtaa ku suurin osa suomalaisista tuntuu olevan tyytyväisiä.

 
Täällä ei kukaan tuu juttelemaan ja se sopii mulle. Toisaalta olisi kiva jos itsellä olisi juttu- ja lapsella leikkikaveri, varsinkin kun inhoan leikkipuistoissa notkumista..mutta mitäpä sitä ei lapsensa takia tekisi :D Joka tapauksessa, ei haittaa vaikkei juttuseuraa löydy. En oo itekään niitä ihmisiä jotka alkaa ventovieraille juttelemaan, enkä haluaisi että munkaan rauhaa häiritään. Joten oolrait näin.
 
miks ihmeessä se kulttuuri pitäis murtaa ku suurin osa suomalaisista tuntuu olevan tyytyväisiä.

Joo, ne joilla tosiaan on elämä riittävässä järjstyksessä eikä kaikki tutut 500km päässä. Miksei näille itsenäisyystaistelijoille tule mieleen, miltä itestä tuntuisi siinä kohtaa, jos huomaisikin muuttaneensa perheineen ulkomaille, eikä kukaan suostuisi katsomaan päinkään, että mikähän epätoivoinen siinäkin nyhertää.

Ihmisellä on oikeus olla omassa rauhassaan, kun ilmaisee sen muille. Tätä oikeutta en ole nähnyt muiden kuin humalaisten rikkovan sen jälkeen kun olet pyytänyt omaa tilaasi takaisin, miksi sitä täytyy niin raivokkaasti puolustaa? Mutta asenne tuntuukin olevan, että minun täytyy saada olla rauhassa, koska en osaa sanoa kenellekään suoraan millaista kohtelua heiltä haluan, enkä viedä keskustelua semmoiseen aiheeseen joka mielestäni ei ole paskaa...

Mutta semmoista oikeutta ihmisille ei tietääkseni ole vieläkään myönnetty, että tuntematonta saa kohdella tylysti huvikseen. Sellaiselle käytökselle on montakin aiheesta rumaa nimeä.

Luuletteko tosiaan, että ette itse menetä mitään asennoituessanne innokkaan vihamielisesti kaikkiin muihin kuin omaan laumaan? Eivätkö lapsennekaan menetä mitään sen takia?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Micosa:
Alkuperäinen kirjoittaja henttu:
Alkuperäinen kirjoittaja Ei kuitenkaan niin:
Alkuperäinen kirjoittaja henttu:
Ei tarvii tutustuakkaan, mutta ainahan voi muutaman sanan vaihtaa. Ja kyl mä oon aika mielenkiintonen pakkaus, sinäkin olet ollut hyvin kiinnostunut minun asioistani tällä palstalla...

Ei millään pahalla mut ei mua kukaan täällä palstalla kiinnosta, kunhan tapan aikaa. Se taas on eri asia kuin laatuaika oman lapsen/kaverin kanssa, silloin en halua ns. häiriötekijöitä.

Ei kiinnosta ja silti täällä notkut, ei ihan mee läpi. Häiriötekijä? Siitä toisesta mammastahan saattas tulla sun kaveri jos vaivautuisit tutustuu, ainiin mutta sä tunnetki jo kaikki tustumisen arvoset tyypit ja kaikki muut on p*rseestä jotain marimekko mammoja...

Jos sä henttu tälläisella asenteella puistossa olet ei ihme jos kukaan ei halua kanssasi keskustella ja olla tekemisissä.
Tuo asenne nimittäin paistaa jo päälle.

No olenko mä sanonut ettei kukaan halua kanssani puistossa jutella, itse asiassa olen löytänyt muutaman ystävänkin sieltä. Avoimin mielin kun kulkee... :D Ärsyttää vaan tollanen asenne.
 
En tunnusta olevani kovin yltiösosiaalinen vieraiden ihmisten keskuudessa mutta jos miulle jotain tullaan juttelemaan niin kyl mää intoudun enemmän kuin muutaman sanan vaihtamaan. Kovin aloitteellinen en verbaalisesti osaa aina olla. Enempi tarkkailen sivussa. Joskus kyl on jossain tilanteessa lasten kanssa tosi helppo lohkaista jotain jutunjuurtakin. Riippuu niin fiiliksestäkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja KVG-:
Eniten pännii kun jokainen keskustelu aloitetaan sanoin "minkäs ikäinen hän on" tietty lapset on helppo icebreaker,mutta itse käyttäisi mielummin vaikka "kivat kengät sulla,mistä ne on ostettu"


Mä kysyn lähes aina about saman kokoisilta kun omat lapseni, et minkä ikäisiä... koska mua kiinnostaa. Että mulla se ainakaan ei ole mikään icebreaker. :attn:

Multakin kysytään usein lapsieni ikää, eikä kyllä oo onneksi pänninyt yhtään. Mua pännii vaan sellaset naama norsunvitulla olevat eukot, kuten myös äijätkin.

=)
 
En lukenu koko ketjua. Täällä meidän puistossa harrastetaan marttakeskoja, 10 MAMMAA seisoo ringissa ja lapset huutaa äiti tuu antamaan vauhtia eikä äideiltä tuu mitään reaktioo. :( yksikin 2 vuotias useimmiten aina itkee. Sitä mä en ymmärrä, eikö sinne puistoon mennä et lapsi saa niitä kavereita ja touhua siellä, en mä ainakaan lähe jutteleen. Juttelen sen lapsen leikin lomassa aina kyllä muillekin,mut se oma pieni ei tosiaan jää huomiotta.
 
Luin pari alkusivua ja omaa pipoa alkoi kiristämään... onneksi meidän puistossa ei ole näin puhumaan kyvyttömiä ihmisiä. Ei siellä tarvitse omia salaisuuksiaan muille jakaa, kunhan niitä näitä jutellaan =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras ihmeissään:
Luin pari alkusivua ja omaa pipoa alkoi kiristämään... onneksi meidän puistossa ei ole näin puhumaan kyvyttömiä ihmisiä. Ei siellä tarvitse omia salaisuuksiaan muille jakaa, kunhan niitä näitä jutellaan =)

Mutta miksi pitäis jutella jos ei vaan halua? Siihen on syynsä ja jopa oikeus olla juttelematta sillä kertaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Blume:
Noh, suomalaiset (äidit) ovat mitä ovat. Täällä on jo tottunut siihen, ettei bussissa jutella, jonossa ei pukahdeta eikä leikkipuistossa voi vaihtaa edes muutamaa mukavaa sanaa. Toisaalta suomalaiset taitavat itsekin myöntää, olevansa surkeita small talkissa.

Itse odotan ihmiseltä ystävällistä ja kohteliasta vastausta, sanoessani hänelle jotakin. Oli kyseessä sitten mamma puistossa, myyjä kassalla tai vieressäni istuva henkilö bussin kyydissä. En pidä itseäni niin mahtavana ja muista ihmissuhteitani niin kaikkivoipaisina ja täydellisinä, ettenkö voisi myös tuntemattomille ihmisille jutustella. Kyse ei ole avautumisesta vaan tämän hemmetin hiljaisen kulttuurin murtamisesta, edes silloin tällöin.

Mutta mikäli haluatte rauhassa nyysätä omissa piireissäne, jutella vain niille omille tutuillenne ja pitää muut ihmiset kaukana, niin muistakaa katsoa heitä vihaisesti ja antaa vastauksena välinpitämättömiä ja ikäviä ynähdyksiä.

miks ihmeessä se kulttuuri pitäis murtaa ku suurin osa suomalaisista tuntuu olevan tyytyväisiä.

Jep siitä tyytyväisyydestähän kertoo jo tilastotkin, kun syrjäydytään, masennutaan yms.. Mitenkös se olikaan, kuikas paljon lapsista ja mammoista niitä masennuslääkkeitä Suomessa vedettikään naamariin suhteissa muihin maihin.. ai kun on tyytyväistä porukkaa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ahma:
miks ihmeessä se kulttuuri pitäis murtaa ku suurin osa suomalaisista tuntuu olevan tyytyväisiä.

Joo, ne joilla tosiaan on elämä riittävässä järjstyksessä eikä kaikki tutut 500km päässä. Miksei näille itsenäisyystaistelijoille tule mieleen, miltä itestä tuntuisi siinä kohtaa, jos huomaisikin muuttaneensa perheineen ulkomaille, eikä kukaan suostuisi katsomaan päinkään, että mikähän epätoivoinen siinäkin nyhertää.

Ihmisellä on oikeus olla omassa rauhassaan, kun ilmaisee sen muille. Tätä oikeutta en ole nähnyt muiden kuin humalaisten rikkovan sen jälkeen kun olet pyytänyt omaa tilaasi takaisin, miksi sitä täytyy niin raivokkaasti puolustaa? Mutta asenne tuntuukin olevan, että minun täytyy saada olla rauhassa, koska en osaa sanoa kenellekään suoraan millaista kohtelua heiltä haluan, enkä viedä keskustelua semmoiseen aiheeseen joka mielestäni ei ole paskaa...

Mutta semmoista oikeutta ihmisille ei tietääkseni ole vieläkään myönnetty, että tuntematonta saa kohdella tylysti huvikseen. Sellaiselle käytökselle on montakin aiheesta rumaa nimeä.

Luuletteko tosiaan, että ette itse menetä mitään asennoituessanne innokkaan vihamielisesti kaikkiin muihin kuin omaan laumaan? Eivätkö lapsennekaan menetä mitään sen takia?

Näin juuri, mitens käy kun lapsi onkin se joka tulee uutena ja koittaa tehdä kavereita ja muut vaan murahtelee. Nooh silloinhan nämä mammat varmaan kävelevät rehtorin luokse itkemään että niiden mussuja "kiusataan" eikä oteta mukaan.. nooh sitä niittää mitä kylvää. Lapset opetteleen sosiaalisen kanssakäymisen vanhempien mallista. Että täytyy toivoa että kavereidenne lapset ovat sitten aina samoissa kouluissa yms. teidän lapstenne kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierainen:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras ihmeissään:
Luin pari alkusivua ja omaa pipoa alkoi kiristämään... onneksi meidän puistossa ei ole näin puhumaan kyvyttömiä ihmisiä. Ei siellä tarvitse omia salaisuuksiaan muille jakaa, kunhan niitä näitä jutellaan =)

Mutta miksi pitäis jutella jos ei vaan halua? Siihen on syynsä ja jopa oikeus olla juttelematta sillä kertaa.

Peruskohteliailla käytöstavoilla pärjää pitkälle...

Oletko asunut samalla paikkakunnalla aina? Tuollaiseen puhumattomaan eli tökeröön käytökseen olen törmännyt lähinnä silloin kun kyseessä on ollut henkilö, joka ei ole koskaan muuttanut yhtään mihinkään eli koko elämän ajan on ollut aika pienet piirit. Koskaan ei ole pitänyt tutustua yhtään kehenkään tai tulla toimeen "vieraiden" ihmisten kanssa edes työelämässä.

 
No mä ainakin olen tyytyväinen elämääni ja ystäväpiiriini, kiitos kysymästä.

Eihän se nyt muiden puistoilijoiden vastuulla ole hankkia ystäviä joillekin reppanoille :o Varmaan löytyy esim. netistä väyliä, joita kautta löytää uusia tuttavuuksia omalta paikkakunnalta.

Mulla on ihan oikeus keskittyä lapseeni puistossakin tuntematta siitä huonoa omaatuntoa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Pessi:
No mä ainakin olen tyytyväinen elämääni ja ystäväpiiriini, kiitos kysymästä.

Eihän se nyt muiden puistoilijoiden vastuulla ole hankkia ystäviä joillekin reppanoille :o Varmaan löytyy esim. netistä väyliä, joita kautta löytää uusia tuttavuuksia omalta paikkakunnalta.

Mulla on ihan oikeus keskittyä lapseeni puistossakin tuntematta siitä huonoa omaatuntoa.


Oi mikä ego :laugh: Todennäköistä on, että on parempikin pysytellä erossa muista ihmisistä
 
Oisko tässä nyt tällainen asia:

Toiset käy puistossa joka päivä, toiset kerran vuodessa.
Toiset on kotiäitejä ja haluaa jutella aikuisen kanssa kerran päivässä, toiset käy töissä ja haluaa leikkiä lapsensa kanssa kerrran päivässä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Gabriela:
Alkuperäinen kirjoittaja Pessi:
No mä ainakin olen tyytyväinen elämääni ja ystäväpiiriini, kiitos kysymästä.

Eihän se nyt muiden puistoilijoiden vastuulla ole hankkia ystäviä joillekin reppanoille :o Varmaan löytyy esim. netistä väyliä, joita kautta löytää uusia tuttavuuksia omalta paikkakunnalta.

Mulla on ihan oikeus keskittyä lapseeni puistossakin tuntematta siitä huonoa omaatuntoa.


Oi mikä ego :laugh: Todennäköistä on, että on parempikin pysytellä erossa muista ihmisistä

No on tässä ketjussa monikin syyllistänyt tyyliin että "ajatteles jos sillä tuttavuutta tekevällä mammalla ei ole yhtään ystävää, nyyhkis".
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pessi:
No mä ainakin olen tyytyväinen elämääni ja ystäväpiiriini, kiitos kysymästä.

Eihän se nyt muiden puistoilijoiden vastuulla ole hankkia ystäviä joillekin reppanoille :o Varmaan löytyy esim. netistä väyliä, joita kautta löytää uusia tuttavuuksia omalta paikkakunnalta.

Mulla on ihan oikeus keskittyä lapseeni puistossakin tuntematta siitä huonoa omaatuntoa.

Oletko oikeasti tuollainen :D

Jos olet niin on todellakin hyvä, ettet keskustele vieraiden ihmisten kanssa =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pessi:
No mä ainakin olen tyytyväinen elämääni ja ystäväpiiriini, kiitos kysymästä.

Eihän se nyt muiden puistoilijoiden vastuulla ole hankkia ystäviä joillekin reppanoille :o Varmaan löytyy esim. netistä väyliä, joita kautta löytää uusia tuttavuuksia omalta paikkakunnalta.

Mulla on ihan oikeus keskittyä lapseeni puistossakin tuntematta siitä huonoa omaatuntoa.

Oletko töissä vai kotona. Kotona ollessani vein lapsen puistoon aamupäivällä nimenomaan muita lapsia tapaamaan. Oman äidin kanssa sai leikkiä kotona ihan tarpeeksi.
 
Minä haluan jutella muille jo siksi, että olen pahasti sosiofobiainen ja haluan antaa lapsilleni kuvan, että ihmisiä ei tarvitse pelätä :) Bonuksena huomaan itsekin, ettei se aina olekaan niin vaikeeta ja kamalaa...
 

Yhteistyössä