Kyllä suoraan sanoen harmittaa kun akateeminen nainen ottaa duunarimiehen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja KatkeraMies
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="mies";28252948]Ei, koska sellainen ei voi olla kahta asiaa, joista ei voi itse valita. Harhaanjohtavuus ja valheellisuus ovat paha vain silloin, jos kiinnostuminen tarkoittaisi, että toisesta "tietää" asioita. Kiinnostuminen prosessina on kuitenkin aivan erilainen kuin toisesta tietäminen. Toista ei, ehkä, koskaan tiedä. Ja juuri tämä on myös eettistä ja kunnioittavaa (ja muullakin tavoin hyvä), koska jos tiedät millainen toinen on, et kunnioita toisen erilaisuutta siihen, mitä hän on päässäsi. Toinen on aina tuntematon ja siksi ihana. Eli kyseessä ei ole kirous vaan enemmän siunaus - jolla tietenkin on lieveilmiöitä esim. trendikkäässä alakulttuurissa, josta en itsekään korostuneessa muodossa pidä.

Kumppanuudessa ainakin minulla on jo hyvin selkeää, mikä yksilö kiinnostaa ja mikä ei. Tämä ei kuitenkaan ole määrittelyn asia kuin hyvin, hyvin karkeasti, alitajuinen asia se voi kyllä olla. Kiinnostavia kombinaatioita on minullekin vaikka kuinka ja paljon - mutta on myös heitä, jotka eivät koskaan voi olla kiinnostavia, koska eivät ole sitä ensivaikutelmassa. Musta tämä juurikin on ihmismäisyyttä, koska kaikista kiinnostuminen on loogisesti sama asia kuin ei mistään kiinnostuminen ja siis sitä "oikeaa" fiktiota.[/QUOTE]

Hmmm...
Mielestäni juuri harhaanjohtaminen tilanteessa, jossa ei tunne toista ollenkaan on petollista ja toisen aliarvioimista. Toisaalta kenties harkittua saalistamistakin. Antaa toisen olettaa jotain, jota ei sitten olekaan. Saat tällaisen paketin nyt, mutta toimitus on sitten toisenlainen.

Toisessa ihmisessä voi kiehtoa monenlaiset asiat ja samat piirteet tai ominaisuudet jossain toisessa voivat jopa olla vastenmielisiä tai ärsyttäviä. Liian samankaltainen persoona ei itseäni ainakaan saa syttymään.
 
Kerronpa vähän lisää näistä kolmesta akateemisesta naisesta, jotka aiemmin mainitsin.

1) Todella fiksu ja kaunis. Syvällinen ihminen, jonka kanssa todella mielenkiintoista keskustella. Opiskellut yhteiskuntatieteellistä alaa. Miesystävänä varastoduunari. Mies on ihan mukava sinällään eikä ees mitenkään tyhmä. Mutta mielipiteet on aina jotain: "Herrat ne sitä ja tätä..."

2) Älykäs seksipommi. Baari-iltana ei moni uskois että samainen nainen on kohta tohtori. Mielenkiintoista juttuseuraa. Miesystävä joku vitun vartijabodari. Ei vaan voi käsittää. Täysi taulapää suoraan sanoen. Lukee Seiskaa ja jorisee just jotain:" No sillä on ainakin rahaa..." On muuten ton ekan naisen miesystävän kaveri

3) Vähän kuin eka, mutta herkempi. Pönttö suunari napannut sen. Siis tyyppi on ihan jees muuten, mutta vaan yksinkertainen. Ja kun alkoa saa niin erit. riidanhaluinen (ei silti mikään naisenlyöjätyyppi, en mä sillä.). Mistään järkevästä ei voi keskustella. Sinällään miehistä "sivistynein", koska alotti lukion aikoinaan, joskin keskeytti. Syynä keskeytykseen oli kuulemma se, että "ei kiinnosta kuulla asioita jotka jo osaa." Että semmosta...

Ihmeellisiä on naiset. Ja en ole LYM. Olen 185 cm
 
[QUOTE="vieras";28253001]Kyllä se niin tuppaa olemaan että "rillit huurussa-miehet" ei pillua näe.[/QUOTE]

Näkee,näkee. Tänäänkin on nähny satoja ja enköhän vielä iltapornot tsiigaa ennenkuin nukahdan.
 
Hmmm...
Mielestäni juuri harhaanjohtaminen tilanteessa, jossa ei tunne toista ollenkaan on petollista ja toisen aliarvioimista. Toisaalta kenties harkittua saalistamistakin. Antaa toisen olettaa jotain, jota ei sitten olekaan. Saat tällaisen paketin nyt, mutta toimitus on sitten toisenlainen.

Musta taas asennoidut vähän liian järki- ja tietoperäisesti ilmiöihin kuten kiinnostuminen ja ihastuminen kun minä taas väitän että kyseessä ei ole valinnan asia. Nämä ilmiöt ovat minun nähdäkseni aina leikkiä ja peliä, väistämättä mielikuvilla pelaamista, ja juuri siksi niin nautinnollisia mutta ne voivat olla myös kunnioittavia. Tämä ei siis silti sulje pois sitä, etteikö leikissä ja pelissä olisi säännöt, joita pitää noudattaa kuten myös toista pelaajaa koskevia sääntöjä.

Tietoa voisi tavallaan kuvata yhtäsuuruusmerkillä (=). Jos lähdet liikkeelle siitä, että yrität tavallaan näitä yhtäsuuruusmerkkejä mielessäsi lisäämällä lähteä toiseen tutustumaan (Pekka = A, Pekka = B, Pekka = C . . .), menetät kyllä hyvin olennaisia ulottuvuuksia ja runsaasti. Tuot itse asiassa hyvin esiin yhden meidän kulttuurisista erityispiirteistä naisilla eli hyvin varauksellisen suhtautumisen peliin ja nautintoon toisesta (ja siten esim. estetiikan ja erotiikan vähäisen roolin). Tässäkin meidän yleinen mustavalkoinen asenne näkyy: joko pelimies tai totinen, mutta ei molemmat.

Toisessa ihmisessä voi kiehtoa monenlaiset asiat ja samat piirteet tai ominaisuudet jossain toisessa voivat jopa olla vastenmielisiä tai ärsyttäviä. Liian samankaltainen persoona ei itseäni ainakaan saa syttymään.

Kyllä. Eli toinen on uniikki kokonaisuus. Siksi juuri toinen on aina salattu tiedollisesti eikä näitä "tietoportaita" kapuamalla toista tavoita.
 
[QUOTE="mies";28253060]Musta taas asennoidut vähän liian järki- ja tietoperäisesti ilmiöihin kuten kiinnostuminen ja ihastuminen kun minä taas väitän että kyseessä ei ole valinnan asia. Nämä ilmiöt ovat minun nähdäkseni aina leikkiä ja peliä, väistämättä mielikuvilla pelaamista, ja juuri siksi niin nautinnollisia mutta ne voivat olla myös kunnioittavia. Tämä ei siis silti sulje pois sitä, etteikö leikissä ja pelissä olisi säännöt, joita pitää noudattaa kuten myös toista pelaajaa koskevia sääntöjä.

Tietoa voisi tavallaan kuvata yhtäsuuruusmerkillä (=). Jos lähdet liikkeelle siitä, että yrität tavallaan näitä yhtäsuuruusmerkkejä mielessäsi lisäämällä lähteä toiseen tutustumaan (Pekka = A, Pekka = B, Pekka = C . . .), menetät kyllä hyvin olennaisia ulottuvuuksia ja runsaasti. Tuot itse asiassa hyvin esiin yhden meidän kulttuurisista erityispiirteistä naisilla eli hyvin varauksellisen suhtautumisen peliin ja nautintoon toisesta (ja siten esim. estetiikan ja erotiikan vähäisen roolin). Tässäkin meidän yleinen mustavalkoinen asenne näkyy: joko pelimies tai totinen, mutta ei molemmat.



Kyllä. Eli toinen on uniikki kokonaisuus. Siksi juuri toinen on aina salattu tiedollisesti eikä näitä "tietoportaita" kapuamalla toista tavoita.[/QUOTE]

Sun lässytyksesi on vastaus ap:n kysymykseen.

Tämän takia naiset haluavat duunarin, tuommoista jaksa kukaan 5 minuuttia kauempaa.
 
[QUOTE="vieras";28253068]Sun lässytyksesi on vastaus ap:n kysymykseen.

Tämän takia naiset haluavat duunarin, tuommoista jaksa kukaan 5 minuuttia kauempaa.[/QUOTE]

Jaha, taas yksi asiatonkin kommentti väliin ;) Seurataan jatkoa.
 
[QUOTE="vieras";28253068]Sun lässytyksesi on vastaus ap:n kysymykseen.

Tämän takia naiset haluavat duunarin, tuommoista jaksa kukaan 5 minuuttia kauempaa.[/QUOTE]

Ownaus ja self-ownaus samassa viestissä.

You have my sword.
 
[QUOTE="mies";28253060]Musta taas asennoidut vähän liian järki- ja tietoperäisesti ilmiöihin kuten kiinnostuminen ja ihastuminen kun minä taas väitän että kyseessä ei ole valinnan asia. Nämä ilmiöt ovat minun nähdäkseni aina leikkiä ja peliä, väistämättä mielikuvilla pelaamista, ja juuri siksi niin nautinnollisia mutta ne voivat olla myös kunnioittavia. Tämä ei siis silti sulje pois sitä, etteikö leikissä ja pelissä olisi säännöt, joita pitää noudattaa kuten myös toista pelaajaa koskevia sääntöjä.

Tietoa voisi tavallaan kuvata yhtäsuuruusmerkillä (=). Jos lähdet liikkeelle siitä, että yrität tavallaan näitä yhtäsuuruusmerkkejä mielessäsi lisäämällä lähteä toiseen tutustumaan (Pekka = A, Pekka = B, Pekka = C . . .), menetät kyllä hyvin olennaisia ulottuvuuksia ja runsaasti. Tuot itse asiassa hyvin esiin yhden meidän kulttuurisista erityispiirteistä naisilla eli hyvin varauksellisen suhtautumisen peliin ja nautintoon toisesta (ja siten esim. estetiikan ja erotiikan vähäisen roolin). Tässäkin meidän yleinen mustavalkoinen asenne näkyy: joko pelimies tai totinen, mutta ei molemmat.



Kyllä. Eli toinen on uniikki kokonaisuus. Siksi juuri toinen on aina salattu tiedollisesti eikä näitä "tietoportaita" kapuamalla toista tavoita.[/QUOTE]

Lähden siitä ajatuksesta, että ihminen on pääsääntöisesti tietoisesti jotain. Osa on luontaisesti ja aidosti jotain ja toiset taas tietoishakuisesti jotain. Jostain syystä. Silti tämän julkisivun ja peräti näennäisminän lisäksi ihminen on myös jotain muuta. Uskallan väittää ettei kukaan meistä ole yksiselitteisesti vain yhdenkaltainen persoona, vaan saattaa käyttäytyä hyvinkin erilailla erilaisissa tilanteissa ja erilaisten ihmisen kanssa. Meillä on useita erilaisia rooleja ja käyttäytymismalleja, joita se perusminä hallitsee. Jos ja kun on riittävästi itsevarmuutta. Jos tilanne on riittävän turvallinen olla luonnollinen.

Epävarmasta saalistajasta voi tulla saalis.
 
Lähden siitä ajatuksesta, että ihminen on pääsääntöisesti tietoisesti jotain. Osa on luontaisesti ja aidosti jotain ja toiset taas tietoishakuisesti jotain. Jostain syystä. Silti tämän julkisivun ja peräti näennäisminän lisäksi ihminen on myös jotain muuta. Uskallan väittää ettei kukaan meistä ole yksiselitteisesti vain yhdenkaltainen persoona, vaan saattaa käyttäytyä hyvinkin erilailla erilaisissa tilanteissa ja erilaisten ihmisen kanssa. Meillä on useita erilaisia rooleja ja käyttäytymismalleja, joita se perusminä hallitsee. Jos ja kun on riittävästi itsevarmuutta. Jos tilanne on riittävän turvallinen olla luonnollinen.

Epävarmasta saalistajasta voi tulla saalis.

En kiistä tätä. Mutta tavallaan tämä ihmisen monimuotoisuus ei tee tyhjäksi väitettäni, että ei ole ekonomista eikä ehkä myöskään eettisesti rehellistä olla kiinnostunut koko maailmasta. Muistaakseni ainakin Freudista asti on kiinnitetty huomio siihen, miten valikoiva ihmisen tarkkaavaisuuskin jo on. Eikö kiinnostuminen ja ihastuminen ole vielä huomattavasti tästä valikoivampaa, olivat sen syyt sen pohjalla sitten mitä tahansa?

Eli nyt jos konkretisoidaan: minä näen nainen X:n, joka ei kiinnosta. Niin minä en pysty näkemään rikastuttavana tai eettisesti oikeana tämän "ei kiinnosta" -tunteen, joka siis on aidosti päässäni vaikka perustuukin fiktioon, sivuuttamista siksi, että se on fiktiota sillä perusteella, että X on oikeasti muutakin kuin minun ensivaikutelmani. Tää argumentti nousee musta enemmän meidän kulttuurista (luonnollinen vs. feikki) ja meidän käytänteistä yleisellä tasolla. Pointtina, että ensivaikutelmassa ei _välttämättä_ ole mitään moraalitonta ja pinnallista.

Vaan, minulle kaiken lähtökohtana täytyy olla, että X kiinnostaa tässä fiktiivisessä maailmassa, koska muuta ei ole tarjolla paitsi sellaisessa tilanteessa, että lähtee "hammasta purren" tutustumaan toiseen "raa'an tiedon" pohjalta ja intuitiostaan piittaamatta. Ja siinä en yksinkertaisesti näe järkeä, rehellisyyttä enkä nautintoa.
 
[QUOTE="Viola";28252397]Mäkin olen yleensä pitänyt kriteerinä sitä, että miehellä olisi vähintään AMK-tutkinto. Palkka ei mulle ole tärkeä. Olen ns. rikkaasta suvusta, joten voin elää leveästi omilla rahoillani.

Mä tykkään älyllisistä keskusteluista, jossa mennään pintaa syvemmälle. Mä esim. tykkään keskustella uskontojen vaikutuksista kulttuuriin ja olen ollut kiinnostunut eri uskonnoista. Yleensä lukion käyneellä on nämä perustiedot hanskassa ja keskusteluita on helpompi käydä, kun toinen tietää vähän mistä puhuu.
Mä harrastan sijoittamista ja seuraan talouselämää aktiivisesti. Tätä ei tee moni akateeminen/amk:n käynytkään, mutta todennäköisemmin löydän tähän harrastukseen kaverin kouluttautuneempien piireistä.
Mä tykkään lukea paljon ja keskustella kirjoista, käydä teatterissa ja mulle kulinaristiset nautinnot ovat elämyksiä.
Mä rakastan puutarhanhoitoa ja luonnossa liikkumista.
Mä tykkään hirstoriasta ja mä matkustan mielummin Roomaan, Wieniin, Prahaan jne kuin Thaimaaseen.

Asiat joista tykkään puhua, vaativat yleensä perustietoa niistä asiosita, jotta voisi ymmärtää.

Mä olen kova urheilemaan ja tykkään juosta ja hiihtää esim. Se on karu totuus, että urheilullisista ihmisistä suurin osa ovat kouluttautuneempia.

Inhoan tupakanpolttajia ja kaljaa vihaan yli kaiken. Mä en mitään saunakaljan tissuttelijaa hyväksy, sillä oluiden juonti nyt vaan ällöttää mua.

Mä olen todella spontaani ihminen ja nauran paljon ihan hölmöillekin jutuille.

Mun "kriteereihin" ei sovi moni koulutettukaan, mutta todennäköisimmin kaltaiseni löytyy koulutetuista.


PS: olen heikkona pukumiehiin.....[/QUOTE]

Thaimaahan, ei Thaimaaseen.
 
[QUOTE="vieras";28252262]Onko sinusta ihminen, joka ei ole löytänyt elämänkumppania automaattisesti joiltakin osin huono?[/QUOTE]

Ei automaattisesti, eikä huono. Mutta todennäköisesti joltain osin päässä tilttaa, eikä ole saanut tehtyä asialle oikein mitään.

En siis tarkoita mielenterveysongelmia varsinaisesti, vaan sitä, että jotain pakkomiellettä on nupissa, jonka ympärille ihminen jää kieppumaan, eikä pysty ojentamaan kättään, että kukaan pääsisi pysäyttämään.
 
Laasasen Henkkako on löytänyt tiensä kaksplussalle? :D

Onhan se kamalaa jos akateeminen nainen ottaa duunarimiehen, kuten myös se, että nainen ottaa itseään ylemmästä sosiaaliluokasta olevan. Sekin on hirveää että seksiä ei saa niiltä naisilta joilta itse haluaisi saada.

Ihan sama mitä tekee, se ei kelpaa kuitenkaan. Puhumattakaan siitä että kun sitä seksiä heruu, nainen on liian ruma.
 
ehkäpä siksi onki noin paljon kumppania vailla olevia miehiä ja naisia, kun kriteerit on listattu tarkkaan jo ennen mahdollisen kumppanin löytymistä.. itse en ainakaan ole miettinyt koskaan, että tulevalla puolisolla tarvitsee olla sitä, tätä ja tuota, jotta suhteemme onnistuu.. Kyllä sen tietää sitten kun se oikea kohdalle osuu, eikä sillähetkellä ole merkitystä koulutuksella.
Onneksi mun ei tarvitse kumppanin löytymistä miettiä, 12v. onnellista liittoa takana :)
 
  • Tykkää
Reactions: astrolabe ja Data
Älyä joko on tai ei ole. Sitä ei kaadeta päähän yliopistossa.

Minun on ihan helppo ymmärtää, että jos akateeminen nainen on vaativassa työssä ja hänellä on ystäväpiiriä, jonka kanssa käydä älyllisiä keskusteluja niin ihan hyvin voi parisuhteella mennä, vaikka mies olisi lähinnä kiinnostunut formuloista ja pubitikasta. Se nainen kun voi olla rakastunut siihen puolisoonsa ja se puoliso voi olla rakastava ja hyvä aviomies, kenties myös isä jos parilla lapsia.

Ainakin omien lasteni kohdalla toivoisin, että kokiessaan tarvetta pariutua, ottavat puolison, jonka seurassa on helppo ja hyvä olla ja joka kohtelee heitä kunnioituksella ja rakkaudella. Muu on sitten vain seinäpaperia sille kaikelle. Voisinhan minäkin keksiä jonkun syyn miksi minun ei olisi kannattanut avioitua Datan kanssa, vaikka eriävä musiikkimakumme. Sen sijaan olen tutustunut hänen musiikkimakuunsa ja hän minun. Olemme todenneet, että kummallakin on eri mieltymykset ja se siitä. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö voisi mennä kuuntelemaan pianokonserttoja esimerkiksi ystävättäreni kanssa.

On hieman liikaa olettaa, että puoliso on täydellinen ja pystyy olemaan aina mitä itse haluaa. Ota puolisoksi ihminen, josta välität, joka välittää sinusta, jonka kanssa on hyvä. Muun voi sitten täydentää muillakin ihmissuhteilla. Ei Data minusta kaveria hirvimetsälle saisi, mutta hänellä on tuttuja siihenkin hommaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Jehnny Tightlips
[QUOTE="vieras";28253068]Sun lässytyksesi on vastaus ap:n kysymykseen.

Tämän takia naiset haluavat duunarin, tuommoista jaksa kukaan 5 minuuttia kauempaa.[/QUOTE]

Ettekö tajua, että tämä lässyttäjä on ap, joka ei ymmärrä, ettei koulutuksella ole mitään merkitystä, kun kemiat kohtaavat.

Ap on tämä hauska miekkonen, joka omasta mielestään on liian täydellinen, eikä suostu myöntämään omia vikojaan, vaikka hänelle niitä on väännetty rautalangasta. Lukekaa ja naurakaa: http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/2065814-olenko-liian-taydellinen-mies/
 
Tässä lisää katkeran miehen ajatuksia naisista. Ihmetteleekö joku vielä tämän luettuaan, miksei kukaan nainen huoli häntä?

http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/siideripissiksesta-tantta-akaksi-2195354-tulosta/
 
[QUOTE="mies";28252526]Kyllä ne jutunaiheet duunarinaisen kanssa on turhan vähissä. Suomessa naisella ammatti määrittää luonnetta jne. aika paljon. Toisaalta akateemisissa on joukossa liian voimakkaita feministejä ja itselleni liian itsenäisiä, joten ei sekään ole onnen tae. Näin omalla kohdallani.

Sen sijaan ulkomailla olen tullut todella hyvin juttuun pelkästään meidän ylioppilasta koulutukseltaan vastaavan naisen kanssa.[/QUOTE]

Duunarinaisia on varmasti monenlaisia. Itse olen ns. duunarinainen, ammattikoulun käynyt ja teen tavallista toimistotyötä. Mutta olen käynyt myös lukion ja päässyt yliopistoon, koska halusin vaan testata pääseekö sinne kuka vaan jos niin haluaa. Pääsin, mutta en ottanut koulutuspaikkaa vastaan, koska ei ollut tarpeeksi korkealle tähtäävä koulutus. Eli olisin halutessani akateeminen, mutta vaan jos olisin hakenut/päässyt lääkikseen.

Jutunaiheeni ovat kyllä aika älykkäitä verrattuna muihin duunariystävättäriini, joille tärkeintä on kampaajareissut, rakennekynnet ym. hömppä ja juoruilu. Itse viihdyn parhaiten ihmisten seurassa, joilla jutunaiheet ovat jotain ihan muuta. Esim. parhaimpia ystäviäni on ihmiset, joilla on älykkyyttä akateemisen tasoiseen keskusteluun, vaikka akateemista koulutusta eivät omaisikaan. Toisaalta parhaimmat ja älyllisimmät keskustelut olen käynyt tohtoriksi väitelleen ystävättäreni kanssa ja hänellä on kaiken lisäksi mahtava huumorintaju! Sellaisen miehen haluaisin!

Itse luen mielelläni vapaa-aikana esim. lääketieteellisiä artikkeleita ym. tieteellisiä julkaisuja, kun duunariystävät lukevat seiskaa ;)
 
Duunarinaisia on varmasti monenlaisia. Itse olen ns. duunarinainen, ammattikoulun käynyt ja teen tavallista toimistotyötä. Mutta olen käynyt myös lukion ja päässyt yliopistoon, koska halusin vaan testata pääseekö sinne kuka vaan jos niin haluaa. Pääsin, mutta en ottanut koulutuspaikkaa vastaan, koska ei ollut tarpeeksi korkealle tähtäävä koulutus. Eli olisin halutessani akateeminen, mutta vaan jos olisin hakenut/päässyt lääkikseen.

Jutunaiheeni ovat kyllä aika älykkäitä verrattuna muihin duunariystävättäriini, joille tärkeintä on kampaajareissut, rakennekynnet ym. hömppä ja juoruilu. Itse viihdyn parhaiten ihmisten seurassa, joilla jutunaiheet ovat jotain ihan muuta. Esim. parhaimpia ystäviäni on ihmiset, joilla on älykkyyttä akateemisen tasoiseen keskusteluun, vaikka akateemista koulutusta eivät omaisikaan. Toisaalta parhaimmat ja älyllisimmät keskustelut olen käynyt tohtoriksi väitelleen ystävättäreni kanssa ja hänellä on kaiken lisäksi mahtava huumorintaju! Sellaisen miehen haluaisin!

Itse luen mielelläni vapaa-aikana esim. lääketieteellisiä artikkeleita ym. tieteellisiä julkaisuja, kun duunariystävät lukevat seiskaa ;)

Huh, mitä itsensä ylentämistä ja duunarien alentamista.

Minä olen myös käynyt lukion ja opiskelin myös hetken aikaa korkeakoulussa. Vaihdoin kuitenkin alaa ja siirryin opistotason kouluun. Työskentelen yliopistossa, joten minulla on paljon professoreita ja tohtoreita tuttavapiirissäni. Mitenkään väheksymättä heidän älykkyyttään ja huumorintajuaan voin kertoa sinulle, että aivan yhtä hyviä keskusteluja olen käynyt duunarienkin kanssa.

Osa akateemisista on joutunut jonkinlaiseen ylemmyydentunnon loukkuun ja kuvittelee olevansa muita ihmisiä jotenkin parempi. Nämä tapauksen ovat säälittäviä, mutta niitäkin ikävä kyllä näkee. Myös duunaritasolla on ihmisissä yhtä paljon vaihtelua. Toiset ovat todella fiksuja ja säkenöiviä keskustelijoita.
 
Jep ja tältä väliltä ei siis ole olemassa mitään muuta? =)

Tunnen/tiedän montakin akateemisesti koulutettua, jotka vapaalla harrastavat rock-henkisiä "lajeja" esim. soittaen bändissä tai rakentaen pyörää..

ja duunaria, jotka harrastavat mm. taidemaalausta.
Ei ne harrastuksetkaan tai mielenkiinnot ole sidottu suoraan johonkin ammattiin..

Sitähän sanotaan, että toiset tekee mitä osaa ja toiset mitä haluaa. Monesti ne älykkäät on juuri niitä jotka tekee mitä haluaa...
 
Duunarinaisia on varmasti monenlaisia. Itse olen ns. duunarinainen, ammattikoulun käynyt ja teen tavallista toimistotyötä. Mutta olen käynyt myös lukion ja päässyt yliopistoon, koska halusin vaan testata pääseekö sinne kuka vaan jos niin haluaa. Pääsin, mutta en ottanut koulutuspaikkaa vastaan, koska ei ollut tarpeeksi korkealle tähtäävä koulutus. Eli olisin halutessani akateeminen, mutta vaan jos olisin hakenut/päässyt lääkikseen.

Jutunaiheeni ovat kyllä aika älykkäitä verrattuna muihin duunariystävättäriini, joille tärkeintä on kampaajareissut, rakennekynnet ym. hömppä ja juoruilu. Itse viihdyn parhaiten ihmisten seurassa, joilla jutunaiheet ovat jotain ihan muuta. Esim. parhaimpia ystäviäni on ihmiset, joilla on älykkyyttä akateemisen tasoiseen keskusteluun, vaikka akateemista koulutusta eivät omaisikaan. Toisaalta parhaimmat ja älyllisimmät keskustelut olen käynyt tohtoriksi väitelleen ystävättäreni kanssa ja hänellä on kaiken lisäksi mahtava huumorintaju! Sellaisen miehen haluaisin!

Itse luen mielelläni vapaa-aikana esim. lääketieteellisiä artikkeleita ym. tieteellisiä julkaisuja, kun duunariystävät lukevat seiskaa ;)

Jaa, että pääset tuttaville ja sukulaisille kehumaan, että olet päässyt yliopistoon vai mikähän lienee kyseisen homman pointti?
 
Duunarinaisia on varmasti monenlaisia. Itse olen ns. duunarinainen, ammattikoulun käynyt ja teen tavallista toimistotyötä. Mutta olen käynyt myös lukion ja päässyt yliopistoon, koska halusin vaan testata pääseekö sinne kuka vaan jos niin haluaa. Pääsin, mutta en ottanut koulutuspaikkaa vastaan, koska ei ollut tarpeeksi korkealle tähtäävä koulutus. Eli olisin halutessani akateeminen, mutta vaan jos olisin hakenut/päässyt lääkikseen.

Jutunaiheeni ovat kyllä aika älykkäitä verrattuna muihin duunariystävättäriini, joille tärkeintä on kampaajareissut, rakennekynnet ym. hömppä ja juoruilu. Itse viihdyn parhaiten ihmisten seurassa, joilla jutunaiheet ovat jotain ihan muuta. Esim. parhaimpia ystäviäni on ihmiset, joilla on älykkyyttä akateemisen tasoiseen keskusteluun, vaikka akateemista koulutusta eivät omaisikaan. Toisaalta parhaimmat ja älyllisimmät keskustelut olen käynyt tohtoriksi väitelleen ystävättäreni kanssa ja hänellä on kaiken lisäksi mahtava huumorintaju! Sellaisen miehen haluaisin!

Itse luen mielelläni vapaa-aikana esim. lääketieteellisiä artikkeleita ym. tieteellisiä julkaisuja, kun duunariystävät lukevat seiskaa ;)

Tulee mieleen se tarina eräästä kaverista, jolle mikään työpaikka ei ollut mielestään kyllin hyvä ja hänen arvolleen sopiva. Mieluumminhan sitä toki elelee työttömänä kuin alentuu arvolle sopimattomiin duuneihin..
 

Yhteistyössä