Lapsen liikkaope sanoi, että liikunnasta saa numeroksi max 7, ellei harrasta seurassa urheilua. EI ole reilua?!?!

["vieras"]

Kyllä voi, kunhan saa palautteen laulamisestaan ymmärrettävässä muodossa. Esimerkiksi Singstarin antama visuaalinen palaute on hyvä.

Ja kuinka monessa koulussa käytetään esimerkiksi Singstaria? Mahtavaa olisi jos käytettäisiin, mutta tuntuu, että monissa kouluissa se on edelleen sitä, että lauletaan porukassa tunnilla ja sitten siitä kylmiltään laulukokeeseen. Ei koulussa kukaan opeta laulamaan, mutta silti laulutaitoa arvostellaan.

 

["lyyti"]

Nää liikunnannumerot ovat olleet aina ihan legendaarisia. Ymmärrän hyvin ap:n ärsytyksen! Tässä muutama omakohtainen esimerkki elävästä elämästä:

- Ala-asteella harrastin kilpavoimistelua, jota yllätys yllätys veti jumppaopemme. Hän laittoi vanhempamme ostamaan jatkuvasti uusia kilpailupukuja, jotka olivat tosi kalliita. Mun äiti (kotiäiti)kyllästyi, ja ilmoitti ettei hänellä ole varaa ostaa taas uutta pukua tuleviin kisoihin. Seurauksena oli se, että tipuin valmennusryhmästä "vararyhmään" ja liikkanumero putosi kympistä ysiin.

- Yläasteella mulla epäiltiin reumaa (tai jotakin vielä vakavampaa) ankarien niveloireiden vuoksi. Ravasin yliopistosairaalassa tutkimuksissa jatkuvasti ja lääkäri laittoi minut "liikuntakieltoon" syyslukukauden ajaksi. Sain siis lääkärintodistuksen koulua varten, jossa pyydettiin vapauttamaan minut liikuntatunneista, kunnes oireideni syy selviää. Tästä huolimatta olin läsnä kaikki liikuntatunnit ja esim. tein rauhallista kävelylenkkiä kun muut pelasivat, uivat jne. Opettaja v...ttuili mulle koko syksyn ajan ja väitti että olen laiska :O Tilanne meni niin pitkälle, että koulun terkka (jolla oli mun epikriisini) kävi keskustelemassa liikunnanopettajan kanssa siitä, että tilanne on ihan oikeasti vakava. Ei auttanut. Jouluna todistuksessa oli liikunnannumerona 6 (oli aiemmin 9). Mä kun olin toivonut että siinä kohdassa olisi ollut viiva, kun kerran olin vapautettu liikunnasta.

- Terveydenhuolto-oppilaitoksessa opiskellessani meillä oli kaikki liikuntatunnit säästösyistä itseopiskelua Kurssin lopussa nähtiin ope ekan kerran kun hän tuli kerran välkän alkaessa luokkaan listan kanssa, kysyi nimen ja kyseli jokaiselta että harrastaako liikuntaa ja kuinka paljon liikkuu vapaa- aikana. Numero tuli sit sen mukaan. Ne, jotka kehtas sanoa liikkuvansa paljon, sai ysin. Lihavat sai kutosen tai seiskan (vaikka sanoivat liikkuvansa), habitus ei tainnut tehdä vaikutusta Musta tuollaoinkin olisi voinut arvioida korkeintaan hyväksytty/hylätty -arvioinnein

- neljäntenä esimerkkinä kerron kohusta, jonka mun kaveri (jonka äiti oli toisen koulun liikunnanope) sai lipsahduksellaan aikaan. Hän kun kertoi joskus (kännissä isoon ääneen äitinsä todenneen, ettei anna xxxxx xxxxxxx :lle liikunnasta milloinkaan hyvää arvosanaa, kun tämä oppilas ärsyttää häntä niin kovin. Ja syy oli se, että kemiat eivät kohdanneet, ei se että ko oppilas olisi oikeasti käyttäytynyt huonosti...

 

[Data]

[QUOTE="vieras";26134142]Mutta piirtämistäkään et koulussa oppinut. Taideaineissa harvoin juuri mitään edes opetetaan saati tosiaan että saisi sitä tukiopetusta. Taideaineita pitäisi vähintäänkin muuttaa rankalla kädellä, että numeroarvostelussa olisi mitään järkeä. Nythän se menee enemmänkin juuri niin, että annetaan se kynä käteen, käsketään piirtämään ja sitten annetaan numero. Tai laitetaan pelaamaan jalkapalloa ja sitten annetaan numero. Kukaan ei vaivaudu opettamaan miten sitä palloa tulisi oikeasti potkia.[/QUOTE]

Taitaa olla jonkin verran opettajakohtaista. Piirtämistä opin koulussa jonkin verran, mutta on totta että nykyisin resurssein ei kovin hyviä tuloksia voida odottaa. Eikö pallon potkimista opiskeltu jo ala-asteella?

 

["vieras"]

Taitaa olla jonkin verran opettajakohtaista. Piirtämistä opin koulussa jonkin verran, mutta on totta että nykyisin resurssein ei kovin hyviä tuloksia voida odottaa. Eikö pallon potkimista opiskeltu jo ala-asteella?

Riippuu varmasti opettajasta, meille ei kukaan ikinä opettanut miten palloa potkitaan. Ala-asteella ei myöskään opetettu miten suunnistetaan, annettiin vaan kartat käteen ja vietiin metsään ja kukaan ei osannut lukea karttaa. Kummasti nousi suunnistuksen suosio yläasteella kun opettaja vaivautui selittämään miten karttaa luetaan.

 

[Data]

[QUOTE="vieras";26134147]Ja kuinka monessa koulussa käytetään esimerkiksi Singstaria? Mahtavaa olisi jos käytettäisiin, mutta tuntuu, että monissa kouluissa se on edelleen sitä, että lauletaan porukassa tunnilla ja sitten siitä kylmiltään laulukokeeseen. Ei koulussa kukaan opeta laulamaan, mutta silti laulutaitoa arvostellaan.[/QUOTE]

Mitenkä opettajat suhtautuisivat, jos vaatisi lapselleen tukiopetusta taideaineissa? Saisikohan sitä?

Arvostellaanko laulutaitoa nykyisin todellakin?

 

["vieras"]

Mitenkä opettajat suhtautuisivat, jos vaatisi lapselleen tukiopetusta taideaineissa? Saisikohan sitä?

Arvostellaanko laulutaitoa nykyisin todellakin?

En tiedä riippuuko koulusta, mutta itse tiedän kaksi koulua jossa vielä vuosi sitten arvosteltiin.

 

[Keittiönoita]

Taitaa olla jonkin verran opettajakohtaista. Piirtämistä opin koulussa jonkin verran, mutta on totta että nykyisin resurssein ei kovin hyviä tuloksia voida odottaa. Eikö pallon potkimista opiskeltu jo ala-asteella?

Mummojen...eiku pallon ... potkimisen oppii viimeistään yläasteella :saint: Opetuksessa avainasemassa on opettaja. Hän voi joko kannustaa tai lannistaa. Mä en näe mitään syytä siihen, että lapsen pitäisi saada kymppi jokaisesta aineesta. Myönnän, että aikoinaan mua suututti se, että tyttäreni ei voinut käsivammansa vuoksi saada kasia liikunnasta, koska kasin saaminen edellytti kahta kättä. Myöhemmin kuitenkin oivalsin, että opettajilla on opetussuunnitelmansa ja niihin perustuu myös arviointi. Jos olet yksikätinen, et voi saada liikunnasta kasia tai sitä parempaa, koska arvosanaan vaikuttaa taitosi koripallossa, lentopallossa, pesäpallossa jne. Ei auta, vaikka olisit miten nopea Copperin testissä tai miten hyvä suunnistuksessa. Ja sitten....tyttö repi kymppejä kuviksessa ja musiikissa. Mitä väliä sillä liikunnan numerolla lopulta oli? Ei yhtään mitään.

 

["vieras"]

Mummojen...eiku pallon ... potkimisen oppii viimeistään yläasteella :saint: Opetuksessa avainasemassa on opettaja. Hän voi joko kannustaa tai lannistaa. Mä en näe mitään syytä siihen, että lapsen pitäisi saada kymppi jokaisesta aineesta. Myönnän, että aikoinaan mua suututti se, että tyttäreni ei voinut käsivammansa vuoksi saada kasia liikunnasta, koska kasin saaminen edellytti kahta kättä. Myöhemmin kuitenkin oivalsin, että opettajilla on opetussuunnitelmansa ja niihin perustuu myös arviointi. Jos olet yksikätinen, et voi saada liikunnasta kasia tai sitä parempaa, koska arvosanaan vaikuttaa taitosi koripallossa, lentopallossa, pesäpallossa jne. Ei auta, vaikka olisit miten nopea Copperin testissä tai miten hyvä suunnistuksessa. Ja sitten....tyttö repi kymppejä kuviksessa ja musiikissa. Mitä väliä sillä liikunnan numerolla lopulta oli? Ei yhtään mitään.

Mutta kannustavakaan opettaja ei välttämättä opeta. Liikunnassa se on monesti ärsyttävää, että siellä ei oikeasti opeteta mitään mutta arvosana annetaan sen perusteella mitä osaa.

 

[Data]

Liikunnan arviointi Seinäjoen yhteiskoulussa | Seinäjoen Sanomat

Löysin tuollaisen, uutinen päivätty tälle vuodelle. Terveelliset elämäntavat 10% arvosanasta, siihen kuuluu vapaa-ajalla harrastaminen. Tuntiaktiivisuus on 30%, fyysinen kunto samoin 30% sekä taidot 30%.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="vieras";26134176]Mutta kannustavakaan opettaja ei välttämättä opeta. Liikunnassa se on monesti ärsyttävää, että siellä ei oikeasti opeteta mitään mutta arvosana annetaan sen perusteella mitä osaa.[/QUOTE]
Toi on kyllä ihan totta. Kuviksessa ja musiikissa opetetaan paljon enemmän kuin liikunnassa.

 

["vieras"]

Liikunnan arviointi Seinäjoen yhteiskoulussa | Seinäjoen Sanomat

Löysin tuollaisen, uutinen päivätty tälle vuodelle. Terveelliset elämäntavat 10% arvosanasta, siihen kuuluu vapaa-ajalla harrastaminen. Tuntiaktiivisuus on 30%, fyysinen kunto samoin 30% sekä taidot 30%.

Mielenkiintoista. Pitäisikö muissakin aineissa sitten ottaa huomioon harrastaminen? Ja miten tuota harrastamista valvotaan? Pitääkö tosiaan olla seuran jäsen vai riittääkö jos liikkuu muuten vain? Mistä opettaja tietää liikkuuko lapsi vai ei? Entä jos vanhemmilla on epäterveelliset elämäntavat, laskeeko lapsen liikunnan numero sen perusteella? Kuulostaa kyllä todella epäilyttävältä minun mielestä. Se numero pitäisi antaa vain ja ainoastaan sen perusteella mitä tunnilla näkee ja siinähän se yleensä näkyy jo liikkuuko vai ei, ei sitä tarvitsisi erikseen olla arvosteluperiaatteissa.

 

[Keittiönoita]

Liikunnan arviointi Seinäjoen yhteiskoulussa | Seinäjoen Sanomat

Löysin tuollaisen, uutinen päivätty tälle vuodelle. Terveelliset elämäntavat 10% arvosanasta, siihen kuuluu vapaa-ajalla harrastaminen. Tuntiaktiivisuus on 30%, fyysinen kunto samoin 30% sekä taidot 30%.

Miten toi terveelliset elämäntavat mitataan?

 

["vieras"]

Toi on kyllä ihan totta. Kuviksessa ja musiikissa opetetaan paljon enemmän kuin liikunnassa.

Mutta jotenkin tuntuu, että näitäkin valvotaan huonommin kuin muita aineita. Jos matikassa opettaja ei opeta varmasti joku puuttuu asiaan, mutta jos kuviksessa vaan piirretään ei se tunnu ketään kiinnostavan. En sitten tiedä onko sitä kuinka tarkkaan edes määrätty mitä näissä aineissa tulee opettaa.

 

[Data]

[QUOTE="vieras";26134182]Mielenkiintoista. Pitäisikö muissakin aineissa sitten ottaa huomioon harrastaminen? Ja miten tuota harrastamista valvotaan? Pitääkö tosiaan olla seuran jäsen vai riittääkö jos liikkuu muuten vain? Mistä opettaja tietää liikkuuko lapsi vai ei? Entä jos vanhemmilla on epäterveelliset elämäntavat, laskeeko lapsen liikunnan numero sen perusteella? Kuulostaa kyllä todella epäilyttävältä minun mielestä. Se numero pitäisi antaa vain ja ainoastaan sen perusteella mitä tunnilla näkee ja siinähän se yleensä näkyy jo liikkuuko vai ei, ei sitä tarvitsisi erikseen olla arvosteluperiaatteissa.[/QUOTE]

Eikö muissa aineissa muka näy harrastaminen? Jos lapsi käy matematiikkakerhossa niin luulisi sen vaikuttavan arvosanaan. Entä jos lapsi katsoo englanninkielisiä elokuvia ja lukee englanninkielisiä kirjoja, niin luulisi sen korottavan arvosanaa. 10% korottaa korkeintaan numerolla, joten se ei ole paljoa.

Jos lapsi harrastaa jotain liikuntaa vapaa-ajallaan säännöllisesti, niin sen pitäisi vaikuttaa arvosanaan. Tai jos lapsi kuuluu bändiin joka vaikka esiintyy koulun syysjuhlassa, niin on vain oikein että siitä palkitaan.

Voisi myös kysyä miksi tuntiaktiivisuus vaikuttaa arvosanaan, eikä pelkästään testeissä menestyminen. Jos tunnilla on tylsää siksi että osaa jo asiat, niin pitääkö heikon osallistumisen verottaa arvosanaa?

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="vieras";26134186]Mutta jotenkin tuntuu, että näitäkin valvotaan huonommin kuin muita aineita. Jos matikassa opettaja ei opeta varmasti joku puuttuu asiaan, mutta jos kuviksessa vaan piirretään ei se tunnu ketään kiinnostavan. En sitten tiedä onko sitä kuinka tarkkaan edes määrätty mitä näissä aineissa tulee opettaa.[/QUOTE]
Mitataanko Pisa-tutkimuksissa muita kuin tiedeaineita? Ehkä syy on siinä, että muita aineita ei kansainvälisesti vertailla ja siten ei ole erityistä intressiä olla niissä hyviä? En tiedä.

 

[Data]

Miten toi terveelliset elämäntavat mitataan?

Luultavasti tuo kohta; "Harrastaako liikuntaa, syökö yleensä terveellisesti, miten suhtautuu tupakkaan ja päihteisiin." Tarkemmin en tiedä miten mittaavat noita asioita, luultavasti vaikutelmien perusteella.

 

["vieras"]

Eikö muissa aineissa muka näy harrastaminen? Jos lapsi käy matematiikkakerhossa niin luulisi sen vaikuttavan arvosanaan. Entä jos lapsi katsoo englanninkielisiä elokuvia ja lukee englanninkielisiä kirjoja, niin luulisi sen korottavan arvosanaa. 10% korottaa korkeintaan numerolla, joten se ei ole paljoa.

Jos lapsi harrastaa jotain liikuntaa vapaa-ajallaan säännöllisesti, niin sen pitäisi vaikuttaa arvosanaan. Tai jos lapsi kuuluu bändiin joka vaikka esiintyy koulun syysjuhlassa, niin on vain oikein että siitä palkitaan.

Voisi myös kysyä miksi tuntiaktiivisuus vaikuttaa arvosanaan, eikä pelkästään testeissä menestyminen. Jos tunnilla on tylsää siksi että osaa jo asiat, niin pitääkö heikon osallistumisen verottaa arvosanaa?

Totta kai se harrastuneisuus näkyy arvosanoissa siinä, että osaa asiansa paremmin. Mutta sen ei pitäisi näkyä niin, että hyvää arvosanaa ei voi saada jos ei harrasta. Ei niin, että opettaja haluaa tietää kuka lukee englanninkielisiä kirjoja ja päättää sen perusteella kuka saa 10 vaan, että opettaja näkee tunnilla, että tuo on niin hyvä, että varmasti lukee englanninkielisiä kirjoja.

 

[Keittiönoita]

Eikö muissa aineissa muka näy harrastaminen? Jos lapsi käy matematiikkakerhossa niin luulisi sen vaikuttavan arvosanaan. Entä jos lapsi katsoo englanninkielisiä elokuvia ja lukee englanninkielisiä kirjoja, niin luulisi sen korottavan arvosanaa. 10% korottaa korkeintaan numerolla, joten se ei ole paljoa.Jos lapsi harrastaa jotain liikuntaa vapaa-ajallaan säännöllisesti, niin sen pitäisi vaikuttaa arvosanaan. Tai jos lapsi kuuluu bändiin joka vaikka esiintyy koulun syysjuhlassa, niin on vain oikein että siitä palkitaan.

Voisi myös kysyä miksi tuntiaktiivisuus vaikuttaa arvosanaan, eikä pelkästään testeissä menestyminen. Jos tunnilla on tylsää siksi että osaa jo asiat, niin pitääkö heikon osallistumisen verottaa arvosanaa?

Tuota en ihan allekirjoita tai sitten ymmärsin väärin. Mun kuopuksella alkoi enkku peruskoulun kolmannella ja pärjäsi silloin välttävästi. Tämä huono äiti ei kuitenkaan seuraavana kesänä jaksanut tapella lapsen kanssa tietokonepeleistä ja kesän jälkeen, neljännen luokan alussa, kuopus täytti koko työkirjansa välitunnilla. Siitä lähtien tuo jannu on ollut edellä aikataulusta ja seiskalle mennessään enkun maikka kysyi, onko englanti pojan äidinkieli. No ei ollut eikä poika ollut ikinä käynyt edes Suomen rajojen ulkopuolella. Kymppi on ollut pojalla enkusta kolmannesta luokasta lähtien ja kertaakaan ei ole lukenut kokeisiin. 16-vuotiaana suoritti jenkkiläisessä yliopistossa webcastina 40 ov:n biologian kurssia. Arvaa, paljonko oli sen jälkeen billsan arvosana lukiossa?

 

[Data]

[QUOTE="vieras";26134199]Totta kai se harrastuneisuus näkyy arvosanoissa siinä, että osaa asiansa paremmin. Mutta sen ei pitäisi näkyä niin, että hyvää arvosanaa ei voi saada jos ei harrasta. Ei niin, että opettaja haluaa tietää kuka lukee englanninkielisiä kirjoja ja päättää sen perusteella kuka saa 10 vaan, että opettaja näkee tunnilla, että tuo on niin hyvä, että varmasti lukee englanninkielisiä kirjoja.[/QUOTE]

Tuossa olet oikeassa, että harrastustoiminta ei saa olla ehtona hyville arvosanoille. Mutta tuntityöskentelyn aktiivisuutta sillä tulisi pystyä korvaamaan. Ajatellaan esimerkiksi liikuntaa. Jos olet intohimoinen ja taitava ratsastaja, mutta et välita vaikka jalkapallosta koulutunneilla etkä juurikaan osallistu siihen aktiivisesti, niin sinulla pitäisi silti olla mahdollisuus 10 arvosanaan.

 

["vieras"]

Tuota en ihan allekirjoita tai sitten ymmärsin väärin. Mun kuopuksella alkoi enkku peruskoulun kolmannella ja pärjäsi silloin välttävästi. Tämä huono äiti ei kuitenkaan seuraavana kesänä jaksanut tapella lapsen kanssa tietokonepeleistä ja kesän jälkeen, neljännen luokan alussa, kuopus täytti koko työkirjansa välitunnilla. Siitä lähtien tuo jannu on ollut edellä aikataulusta ja seiskalle mennessään enkun maikka kysyi, onko englanti pojan äidinkieli. No ei ollut eikä poika ollut ikinä käynyt edes Suomen rajojen ulkopuolella. Kymppi on ollut pojalla enkusta kolmannesta luokasta lähtien ja kertaakaan ei ole lukenut kokeisiin. 16-vuotiaana suoritti jenkkiläisessä yliopistossa webcastina 40 ov:n biologian kurssia. Arvaa, paljonko oli sen jälkeen billsan arvosana lukiossa?

Ja minusta olisi todella väärin jos opettaja sanoisi, että ei hän voi saada 10 englannista, koska ei lue englanninkielisiä kirjoja. Ilmeisesti se voi kuitenkin olla näin liikunnan kanssa, jos osa numerosta tulee omasta harrastuneisuudesta.

 

[Keittiönoita]

Luultavasti tuo kohta; "Harrastaako liikuntaa, syökö yleensä terveellisesti, miten suhtautuu tupakkaan ja päihteisiin." Tarkemmin en tiedä miten mittaavat noita asioita, luultavasti vaikutelmien perusteella.

Eli opettaja tulee päivällisaikaan kotikäynnille? Jostain syystä kuopuksella on liikuntakin ollut melkein aina kiitettävä. Eikä kuulu urheiluseuroihin eikä harrasta vapaa-ajallaan joukkuelajeja. Mutta sillä on pirun hyvä fyysinen yleiskunto. Juoksee pitkin metsiä oman painonsa verran kantamuksia mukanaan. Eikä alle 10 km lenkkejä tee kovin usein, yli tuon taas useamman kerran viikossa. Olen kieltänyt sitä kantamasta niitä metrin puolentoista mäntyparruja, joita se raahaa olallaan juostessaan, meidän pihaan Lisäksi tuo on perinyt multa yliliikkuvat nivelet, joten liikkatunnillahan se tekee spagaatin ilman veryttelyitäkin.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="vieras";26134207]Ja minusta olisi todella väärin jos opettaja sanoisi, että ei hän voi saada 10 englannista, koska ei lue englanninkielisiä kirjoja. Ilmeisesti se voi kuitenkin olla näin liikunnan kanssa, jos osa numerosta tulee omasta harrastuneisuudesta.[/QUOTE]
Totta puhut!! Arvosanan pitäisi tulla aina osaamisesta eikä siitä, mitä tekee vapaa-ajallaan.

 

[Data]

Tuota en ihan allekirjoita tai sitten ymmärsin väärin. Mun kuopuksella alkoi enkku peruskoulun kolmannella ja pärjäsi silloin välttävästi. Tämä huono äiti ei kuitenkaan seuraavana kesänä jaksanut tapella lapsen kanssa tietokonepeleistä ja kesän jälkeen, neljännen luokan alussa, kuopus täytti koko työkirjansa välitunnilla. Siitä lähtien tuo jannu on ollut edellä aikataulusta ja seiskalle mennessään enkun maikka kysyi, onko englanti pojan äidinkieli. No ei ollut eikä poika ollut ikinä käynyt edes Suomen rajojen ulkopuolella. Kymppi on ollut pojalla enkusta kolmannesta luokasta lähtien ja kertaakaan ei ole lukenut kokeisiin. 16-vuotiaana suoritti jenkkiläisessä yliopistossa webcastina 40 ov:n biologian kurssia. Arvaa, paljonko oli sen jälkeen billsan arvosana lukiossa?

Tarkoitin sillä että harrastustoiminnassa oppii muutakin kuin oppisisältöjä. Esimerkiksi saa laajemman sanavaraston tai ehkä joitain slangityylisiä ilmaisuja. Yleensä se tukee vahvasti muutenkin koulun oppisisältöjen oppimista, mutta minusta sen lisäksi voi antaa bonusta aktiivisuudesta muuallakin kuin tunnilla.

 

["vieras"]

Tuossa olet oikeassa, että harrastustoiminta ei saa olla ehtona hyville arvosanoille. Mutta tuntityöskentelyn aktiivisuutta sillä tulisi pystyä korvaamaan. Ajatellaan esimerkiksi liikuntaa. Jos olet intohimoinen ja taitava ratsastaja, mutta et välita vaikka jalkapallosta koulutunneilla etkä juurikaan osallistu siihen aktiivisesti, niin sinulla pitäisi silti olla mahdollisuus 10 arvosanaan.

Periaatteessa olen samaa mieltä, mutta en tiedä miten se käytännössä onnistuu järkevästi ja oikeudenmukaisesti. Miten opettaja edes tietää harrastuksista?

 

[Data]

Totta puhut!! Arvosanan pitäisi tulla aina osaamisesta eikä siitä, mitä tekee vapaa-ajallaan.

Mutta miten tuota osaamista pitäisi mitata? Tuntiaktiivisuus vaikuttaa paljon monessa aineessa, ei pelkkä osaaminen. Hyvä opettaja ottaa eri puolet huomioon ja antaa päästä kymppiin eri tavoin.