Lapseni kaverit eivät saa tulla meille koska meillä on kolme isoa koiraa :O

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Voiluoja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja juuust:
Ei sitten fiksumpaa olisi vaikka jutella tämän koiraperheen vanhempien kanssa, jos noin pelottaa lapsen puolesta? Kysyä, millaisia koirat ovat, onko vanhemmat kotona jne... ? Kielletään sitten kokonaan vierailut, onko se teistä normaalia? huhhuh...
Useimmilla koirapelkoisilla pelko on niin voimakas, että eivät edes halua tehdä asialle mitään. Ja se heille sallittakoon.

Jos lapselle joku kaveri on tärkeä, kyllä mun mielestä vanhempien olisi syytä tarkistaa tätä "pelkoaan". Jos itse on säälittävä pullamössö, ei lasta tarvitse kasvattaa samanlaiseksi avuttomaksi itkupilliksi. Oikeasti vaaralliset koirat ovat eri juttu, mutta on suorastaan vastuutonta siirtää irrationaalinen pelkonsa lapsiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja juuust:
Jos lapselle joku kaveri on tärkeä, kyllä mun mielestä vanhempien olisi syytä tarkistaa tätä "pelkoaan". Jos itse on säälittävä pullamössö, ei lasta tarvitse kasvattaa samanlaiseksi avuttomaksi itkupilliksi. Oikeasti vaaralliset koirat ovat eri juttu, mutta on suorastaan vastuutonta siirtää irrationaalinen pelkonsa lapsiin.
Tosta olen samaa mieltä. Olen joutunut pinnistelemään paljon, jotta en ole siirtänyt omaa lentopelkoani lapsiini. Ja ihan täysin en ole onnistunut. Mutta voin sanoa, että järjettömän pelon hallitseminen ja piilottaminen on erittäin vaikeaa. Mä pelkään lentämistä edelleen, vaikka jo kymmenen vuoden ajan olen puhunut asiasta ihan ilmailualan asiantuntijoiden kanssakin. Joten ymmärrän niitä, jotka pelkäävät järjettömästi koiria.

 
Alkuperäinen kirjoittaja eiOleTotta:
Miten uskallatte päästää lapsia yksin kävellen minnekään, tilastollisesti lapsia jää enemmän auton alle kuin että koira vahingoittaa vakavasti? Seksuaalista hyväksikäyttöäkin tapahtuu enemmän kuin että koira tekee jotain vakavaa vahinkoa. Miten uskallatte päästää lastanne yhtään mihinkään??

Vai onko ongelma nykyajan koiranomistajat... joiden *puudelit* eivät tee pahaa kenellekään... Meillä on naapuristossa neljä eri rotuista koiraa. Täytyy sanoa että niiden suhtautuminen lapsivieraisiin on kovin kirjavaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja juuust:
Jos lapselle joku kaveri on tärkeä, kyllä mun mielestä vanhempien olisi syytä tarkistaa tätä "pelkoaan". Jos itse on säälittävä pullamössö, ei lasta tarvitse kasvattaa samanlaiseksi avuttomaksi itkupilliksi. Oikeasti vaaralliset koirat ovat eri juttu, mutta on suorastaan vastuutonta siirtää irrationaalinen pelkonsa lapsiin.
Tosta olen samaa mieltä. Olen joutunut pinnistelemään paljon, jotta en ole siirtänyt omaa lentopelkoani lapsiini. Ja ihan täysin en ole onnistunut. Mutta voin sanoa, että järjettömän pelon hallitseminen ja piilottaminen on erittäin vaikeaa. Mä pelkään lentämistä edelleen, vaikka jo kymmenen vuoden ajan olen puhunut asiasta ihan ilmailualan asiantuntijoiden kanssakin. Joten ymmärrän niitä, jotka pelkäävät järjettömästi koiria.

Itse en pelkää koiria vaan "holtittomia" koiranomistajia, joilla ei ole mitään käsitystä koiran koulutuksen tarpeellisuudesta.
 
Voi ap, tuothan lapsesi leikkimään meille.

Meillä on kuusi Dogo Argentinoa, viisi fila brasileiroa, pari dogo canarioa, kolme rotikkaa ja viis saksanpaimenkoiraa. Mutta ne on niin lutuisia ja kilttejä kaikki. Ei oo ketään koskaan purreet. Tuossa ne painii lattialla lasten kanssa. Tuleehan sunkin lapses mun koirien kanssa leikkimään, jotta mun koirilla on kivaa ja paljon leikkikavereita :) Noi mun koirat on niin kilttejä kaikki :) Oikeita äidin pikku mussukoita.
 
Jotkut vain pelkäävät kyseisiä rotuja. Ei voi mitään, paljon on rotikoitten puolestapuhujia, mutta on vaan ihmisiä jotka pelkäävät. :/

Meidän mummu pelkää mielettömästi mun koiraa, joka on sakemanni.
Meidän rotikkaa pelkäsi myös hän ja äitini ja senkin huomasi, että kun oli sen kanssa lenkillä, ihmiset vaihtoivat oikeesti tien puolta. :D

Eikä ole mistään kouluttamattomuudesta kiinni, kumpikin koira on koulutettu jo ennemmin kuin ovat meille tulleet. :) (Tuttu kasvattaja, koirat meillä sijoituksessa.)
 
Ootteko te tosissanne että jos on 5 kpl pikku mamin puudeleita,semmosia ihania valkosia karvaturreja jolta on jalostettu luonne ja terveys pilalle ihan vaan siksi että että turkista saadaan mahdollisimman puhtaan valkonen,niin ne ei voi purra yhtäkään ihmistä? ootteko ikinä kuullu esim terrierin luonne vioista tai lukkoleuoista,jotka puree niin kauan että hampaat kolahtaa yhteen? no mutta eihän se oo vakavaa,kun mamin fifin voi napata kainaloon jos se vähän näykkäsee naapurin lasta,se on meijän vauva,ei se tarkota mittää pahhaa. Voi luoja teijän kans. Entä kun vastaan tulee saksanpaimenkoira tai newfounlandinkoira,joka on ollut pakko kouluttaa että sen kanssa voi käydä esim.lenkkeilemässä ja että sen kanssa voi elää,koska semmosen massan kanssa ei voi alkaa vastuuttomaksi? Toki myönnän,että liian usein varsinki rotikoita ja sakemanneja otetaan ihan vaan egon jatkeeksi,ja kun ne ovat liikunnan ja koulutuksen puutteen takia ihan hermoheikkoja,omistajat ovat mielissään kun "meijän peto on niin aggressiivinen vieraita kohtaan,kun se on koulutettu suojelemaan !" todellisuudessa koira on ihan stressaantunut ja väärinkohdeltu. Mutta jos koirat elävät lapsiperheessä,ne on ollut pakko kouluttaa! faktaa on se että pienet koirarodut purevat ihmisiä enemmän kuin suuret,mutta suurista uutisoidaan enemmän,koska se iso rotikka ei passaa muottiin "äidin pikku kultamuru" vaan se on kauhea peto jolla on luonnevika. todella,TODELLA harvoin koiralla on luonteessa alunperin vikaa,vaan 99% vika on täysin omistajassa ja kouluttajassa. itse mielummin päästäisin lapseni kotiin jossa on sakemanneja ja rotikoita kun kämppä täynä kissoja ja terriereitä. varsinkin jos perheen äiti on vastuullinen ja katsoo koirien sekä lasten perään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja juuust:
Jos lapselle joku kaveri on tärkeä, kyllä mun mielestä vanhempien olisi syytä tarkistaa tätä "pelkoaan". Jos itse on säälittävä pullamössö, ei lasta tarvitse kasvattaa samanlaiseksi avuttomaksi itkupilliksi. Oikeasti vaaralliset koirat ovat eri juttu, mutta on suorastaan vastuutonta siirtää irrationaalinen pelkonsa lapsiin.
Tosta olen samaa mieltä. Olen joutunut pinnistelemään paljon, jotta en ole siirtänyt omaa lentopelkoani lapsiini. Ja ihan täysin en ole onnistunut. Mutta voin sanoa, että järjettömän pelon hallitseminen ja piilottaminen on erittäin vaikeaa. Mä pelkään lentämistä edelleen, vaikka jo kymmenen vuoden ajan olen puhunut asiasta ihan ilmailualan asiantuntijoiden kanssakin. Joten ymmärrän niitä, jotka pelkäävät järjettömästi koiria.

Toki on fiksua yrittää välttää siirtämästä pelkojaan lapsiinsa. Kuitenkin uskon että tämä koira-juttu olisi helpommin ratkaistavissa sillä että ap vaan pitäisi koiransa tarhassa tai toisessa huoneessa kyseisten lasten heillä vieraillesa kuin että näiden muiden perheiden vanhemmat esim. hankkiutuisivat terapiaan koirapelkonsa takia.

Loppupelissä kuitenkin voi käydä niin että ne toisten perheiden lapset sitten vaan leikkivät keskenään ja ap:n lapsi on se joka jää porukan ulkopuolelle.

 
Alkuperäinen kirjoittaja koiraihminen:
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree:
Meillä oli lapsuudessa Lassie (pitkäkarvainen Collie, ennenkuin joku korjaa.... )
Lempeä, kiltti, mukautuvainen, tottelevainen- oikea unelmakoira.
Tuli toimeen lasten kanssa- kasvoimmehan yhdessä sen kanssa, koulutimme, leikimme, telmimme.
Jos osui leikin tuoksinassa hampaat tai kaaduttiin- koira kävi makaamaan ja lopetti leikin heti.

KUNNES tuli mun rippijuhlani.
Vaikka kuinka muka pidimme silmällä ja huolehdimme (turhaankin, ajattelimme- koirahan on kiltti eikä se ole koskaan tehnyt mitään kellekään) jostain syystä se ärähti yhdelle pienemmistä serkuistani ja nappas kiinni. Näykkäsi, ei purrut.

Sen jälkeen koiraa sai vahtia lasten lähettyvillä, en tiedä mitä tapahtui, vahinko todennäköisesti, mutta koira ei sietänyt lapsia lähellään sen jälkeen. 'Lammas' murisi ja varoitteli jos lapsi- kuka tahansa- tuli liian liki.

:/

collie on jalostettu paimentamaan lampaita ja se tekee sen näykkimällä niitä ilman ennakkovaroitusta kintereisiin. Collielle tyypillistä käyttäytymistä on se, että silloin kun se hermostuu niin se ei varoita vaan nappasee samantien. vertailukohteena saksanpaimenkoira taas on sellainen, että se aina ensin varoittaa ja jos varoitus ei toimi, näykkää vasta sitten. itselläni on ollu kumpiakin rotuja ja kyllä collie eli "lassie" on epäluotettavampi lasten kanssa kuin saksanpaimenkoira eli "susikoira". Ihmisillä vaan on jääny lassie-elokuvista sellainen käsitys että se on joku superhyperihanan luotettava ja viisas koira.

Niin- sitähän mä ajoin takaa että ei se rotu mitään takaa. Tai se että omistaja vahtii koiria ja lapsia yhdessä. Tai ettei koira ole (rotuun katsomatta) koskaan tehnyt mitään.

Saattoi paimentaa, mutta mä luulen että se lapsi satutti sitä vahingossa tms. Ja siksikin kun se jäi se epäluulo lapsia kohtaan sille koiralle.

Peräänkuulutan kaikkien toimivaa yhdessäoloa- eli jos vierasta epäilyttää, koiran omistaja pitää huolen ettei vierasta epäilytä :D eli laittaa koiran toiseen huoneeseen tai häkkiin. Nih.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Voiluoja:
Lapseni (6v) kavereiden vanhemmat ovat päättäneet etteivät anna lapsiensa kyläillä meillä koska meillä on saksanpaimenkoira ja kaksi rottweileriä. Miten ihmiset voivat olla noin typeriä? Kaikki koirani ovat hyvin koulutettuja, eiköhän sekin jo kerro että ne eivät ole kertaakaan edes näytelleet hampaita saati purreet lastani. Lapseni myös leikkii koirien kanssa pihalla yms. Eli kilttejä tapauksia ovat.


Jestas, ei kai kukaan kuvittele että nuo kolme hyökkäävät ja tappavat lapsen samantien :-D

Kommentoin vain tätä aloitusta. Ei kerro yhtään mitään se, että teidän lasten kanssa käyttäytyvät hyvin. Koiraihmisenä tietänet itsekin, että saksanpaimenkoirat ja rottikset ovat juuri niitä rotuja, jotka otsikoihin vaarallisuuden vuoksi päätyvät. Yritä ymmärtää, että vanhempia varmaan pelottaa, lasta itseään saattaa pelottaa. Taustalla voi olla omia huonoja kokemuksia.

Järkevää tässä tilanteessa olisi yrittää, jos vanhemmat suostuisivat vaikka yhdessä lapsen kanssa tapaamaan teidän koiria jossain muualla ja kun näkevät miten sujuu tai sujuuko, voisi ajan kanssa ehkä päästä siihen, että teilläkin voi vierailla.

Itse olin juuri 6-vuotias, kun kaverin koira, heillä kylässä ollessani hyökkäsi kimppuuni ja puri minua. Ei ollut ketään ennen purrut. Puolusti vain perhettään jostain syystä. Kaveri oli vieressäni, samoin kaveri äiti. Mitään eivät ennättäneet tehdä. En sano, että teidän koirat purisivat. Mutta kyllä minua pelottaisi kylässä, jossa 2 rottista ja saksanpaimenkoira.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Voiluoja:
Jestas, ei kai kukan kuvittele että nuo kolme hyökkäävät ja tappavat lapsen samantien :-D

Itse asiassa tuokaan ei ole ihan poissuljettua. Noitahan sattuu, että saman perheen samanrotuiset koirat yhdessä hyökkää ihmisen/eläimen kimppuun raatelutarkoituksessa. Tietyillä roduilla on taipumusta tuollaiseen käytökseen. Ja tietänet roduistasi sen verran, että rottweilerit ovat tällaisia koria. Vai millä tiedoilla sä olet tuollaisia koiria ottanut ja pidät?

 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja juuust:
Jos lapselle joku kaveri on tärkeä, kyllä mun mielestä vanhempien olisi syytä tarkistaa tätä "pelkoaan". Jos itse on säälittävä pullamössö, ei lasta tarvitse kasvattaa samanlaiseksi avuttomaksi itkupilliksi. Oikeasti vaaralliset koirat ovat eri juttu, mutta on suorastaan vastuutonta siirtää irrationaalinen pelkonsa lapsiin.
Tosta olen samaa mieltä. Olen joutunut pinnistelemään paljon, jotta en ole siirtänyt omaa lentopelkoani lapsiini. Ja ihan täysin en ole onnistunut. Mutta voin sanoa, että järjettömän pelon hallitseminen ja piilottaminen on erittäin vaikeaa. Mä pelkään lentämistä edelleen, vaikka jo kymmenen vuoden ajan olen puhunut asiasta ihan ilmailualan asiantuntijoiden kanssakin. Joten ymmärrän niitä, jotka pelkäävät järjettömästi koiria.

meidän 15v poika pelkää mahdotomastai koiria. Naapurissa on ajokoira, joka on kiltti, mutta aian kunn poika näkee sen niin hän kiertää vaikka koko talon tai kulkee pidemmän reitinkotiin. vaika koira olis kytkettynä ja ei oikeasti edes lähelläkään.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Rollolainen:
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja juuust:
Jos lapselle joku kaveri on tärkeä, kyllä mun mielestä vanhempien olisi syytä tarkistaa tätä "pelkoaan". Jos itse on säälittävä pullamössö, ei lasta tarvitse kasvattaa samanlaiseksi avuttomaksi itkupilliksi. Oikeasti vaaralliset koirat ovat eri juttu, mutta on suorastaan vastuutonta siirtää irrationaalinen pelkonsa lapsiin.
Tosta olen samaa mieltä. Olen joutunut pinnistelemään paljon, jotta en ole siirtänyt omaa lentopelkoani lapsiini. Ja ihan täysin en ole onnistunut. Mutta voin sanoa, että järjettömän pelon hallitseminen ja piilottaminen on erittäin vaikeaa. Mä pelkään lentämistä edelleen, vaikka jo kymmenen vuoden ajan olen puhunut asiasta ihan ilmailualan asiantuntijoiden kanssakin. Joten ymmärrän niitä, jotka pelkäävät järjettömästi koiria.

meidän 15v poika pelkää mahdotomastai koiria. Naapurissa on ajokoira, joka on kiltti, mutta aian kunn poika näkee sen niin hän kiertää vaikka koko talon tai kulkee pidemmän reitinkotiin. vaika koira olis kytkettynä ja ei oikeasti edes lähelläkään.

kerrostalossa joku pitää ajokoiraa miksi ihmeessä?
 
Mäpäs en päästä yhtä lapsen kaveri meille kun se ei tajua että koirien annetaan olla.
Koirat on yleensä tarhassa tai poissa kun meillä on lapsien kavereita. Isoja ja kohkojakin välillä saattavat olla ja kääntyessään jo saada lapsen kumoon niin olen päättänyt että koirat on silloin muualla. Ja koska mä en ole myöskään saanut noilta kirjallista vahvistusta etteivät ikinä koskaan milloinkaan pure vieraita lapsia (tai omia) niin en luota niihin niin että antaisin olla lasten kanssa valvomatta tai irti.

Mutta kun yksi kaveri hiipi jatkuvasti koira-aitaukselle tai huoneeseen jossa koirat on ja koitti päästä katsomaan niitä niin päätin että kun ei talon sääntöjä tajua niin pysyköön pois.
Pyynnöstä näytin kyllä koiria lapselle mutta ei riittänyt vaan ne piti saada leikkiin mukaan :headwall:
 
Ei jaksa lukea vastauksia, mutta näin pelot juuri tarttuvat lapsiin. Vanhemat siirtävät omat traumansa eteenpäin.

Monesti olen katsonut suu auki, miten kylässä oleva perhe sieppaa lapsen 'turvaan' kun lehmän luonteella varustettu ikäloppu koira läntystää huoneeseen ja kierähtää nukkumaan. Siellä lapsi sitten huutaa peloissaan, täytyyhän eläinten olla vaarallisia kun omat vanhemmatkin reagoivat noin. Monesti vanhemmat myös kertovat etukäteen lapsen pelkäävän eläimiä ja parin kyläilykerran jälkeen näkee selvästi, että todellinen pelkääjä on vanhempi.

Varovaisuus on aina tarpeen, mutta nykyään ihmiset ovat ihan omituisia pelkoineen ja kammoineen.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Rollolainen:
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja juuust:
Jos lapselle joku kaveri on tärkeä, kyllä mun mielestä vanhempien olisi syytä tarkistaa tätä "pelkoaan". Jos itse on säälittävä pullamössö, ei lasta tarvitse kasvattaa samanlaiseksi avuttomaksi itkupilliksi. Oikeasti vaaralliset koirat ovat eri juttu, mutta on suorastaan vastuutonta siirtää irrationaalinen pelkonsa lapsiin.
Tosta olen samaa mieltä. Olen joutunut pinnistelemään paljon, jotta en ole siirtänyt omaa lentopelkoani lapsiini. Ja ihan täysin en ole onnistunut. Mutta voin sanoa, että järjettömän pelon hallitseminen ja piilottaminen on erittäin vaikeaa. Mä pelkään lentämistä edelleen, vaikka jo kymmenen vuoden ajan olen puhunut asiasta ihan ilmailualan asiantuntijoiden kanssakin. Joten ymmärrän niitä, jotka pelkäävät järjettömästi koiria.

meidän 15v poika pelkää mahdotomastai koiria. Naapurissa on ajokoira, joka on kiltti, mutta aian kunn poika näkee sen niin hän kiertää vaikka koko talon tai kulkee pidemmän reitinkotiin. vaika koira olis kytkettynä ja ei oikeasti edes lähelläkään.

kerrostalossa joku pitää ajokoiraa miksi ihmeessä?

ei kai se asia kuulu mulle. No tää koira on kuitenkin ihan kiltti. eikä kukaan muu sit pelkää. tää 15v poika vaan. Se pelkää kaikkia , pineiäkin koiria.
Kunpoika oli pieni oli iso koira murissut ja irvistänyt hänelle ku istui vaunuissa, siitä tää pelko varmaan juontaa. Toki hän tietää ettei KAikkia koiria tarvi pelät, mutt aminkäs ihmien pelollen voi
 
Ja siis ihan tosissani ja mielenkiinnosta kysyn. Meillä on 4 laumanvartijaa aidatulla isolla pihalla aina irti. Kun meille vieras tulee niin hän soittaa portilla olevaa ovikelloa jolloin joko mieheni tai minä mennään portille avaamaan se ja ottamaan vieraat vastaan. Koirat pääsee silloin vieraiden luo, mutta "isäntä" on koko ajan siinä vieressä. Taloon sisälle ei koirat pääse joten siellä voi touhuta ja leikkiä rauhassa. Ja jos omalla lapsella on kavereita pihalla niin koirat laitetaan AINA aitaukseen, mutta jos pelkästään oma lapsi pihalla niin koirat on vapaana. Ja, kun vieras meiltä lähtee niin sama homma toisinpäin eli "isäntä" saattelee vieraan portille ja lukitsee portin.

Saisiko lapsesi tulla meille? Mitä mieltä olette?
 
Ap:n tapaisille koiranomistajille niitä ikäviä otsikoita tekeviä juttuja juuri sattuu, meidän rotikka on NIIN kiltti... asenteesta jo näkee että kaikki ei ole kohdallaan. Todelliset koiraihmiset ymmärtävät myös toisen näkökannan (sen lapsen kaverin vanhemman) ja tekevät kompromissin laittaen koirat tarhaan lasten vierailujen ajaksi.

Muutama viikko sitten tässä omassa pihapiirissä meidän taloyhtiön leikkialueen läpi talutti pariskunta parivuotiasta rotikkaurosta. Yht'äkkiä koira repäisi itsensä omistajan hallinnasta ja ryntäsi parin metrin päässä leikkivän 3,5v lapsen päälle naarmuttaen hampailla käsivartta. Onneksi omistaja ehti sen verran reagoida ettei täysillä päässyt kiinni, todella uhkaava tilanne. Nämäkin omistajat selittelivät: ei se ole koskaan ennen ole tälläistä tehnyt, se on kasvanut lasten kanssa (mutta jostakin - mistä?- syystä vaihtanut kotia sieltä lapsiperheestä lapsettomaan uuteen kotiin). Yhtä kaikki poliisille meni ilmoitus tästä 'kiltistä' hauvelista joka sen lisäksi haluaa tappaa kaikki muut ohittavat uroskoirat...

ja muistin virkistykseksi, mitkä ovatkaan tilasteojen mukaan eniten vaarallisia vammoja ja kuolemantapauksia aiheuttavat koirarodut:

Merritt Clifton, editor of Animal People, has conducted an unusually detailed study of dog bites from 1982 to the present. (Clifton, Dog attack deaths and maimings, U.S. & Canada, September 1982 to November 13, 2006; click here to read it.) The Clifton study show the number of serious canine-inflicted injuries by breed. The author's observations about the breeds and generally how to deal with the dangerous dog problem are enlightening.

According to the Clifton study, pit bulls, Rottweilers, Presa Canarios and their mixes are responsible for 74% of attacks that were included in the study, 68% of the attacks upon children, 82% of the attacks upon adults, 65% of the deaths, and 68% of the maimings. In more than two-thirds of the cases included in the study, the life-threatening or fatal attack was apparently the first known dangerous behavior by the animal in question. Clifton states:

If almost any other dog has a bad moment, someone may get bitten, but will not be maimed for life or killed, and the actuarial risk is accordingly reasonable. If a pit bull terrier or a Rottweiler has a bad moment, often someone is maimed or killed--and that has now created off-the-chart actuarial risk, for which the dogs as well as their victims are paying the price.

Clifton's opinions are as interesting as his statistics. For example, he says, "Pit bulls and Rottweilers are accordingly dogs who not only must be handled with special precautions, but also must be regulated with special requirements appropriate to the risk they may pose to the public and other animals, if they are to be kept at all."


 
Alkuperäinen kirjoittaja Madicken04:
Toki on fiksua yrittää välttää siirtämästä pelkojaan lapsiinsa. Kuitenkin uskon että tämä koira-juttu olisi helpommin ratkaistavissa sillä että ap vaan pitäisi koiransa tarhassa tai toisessa huoneessa kyseisten lasten heillä vieraillesa kuin että näiden muiden perheiden vanhemmat esim. hankkiutuisivat terapiaan koirapelkonsa takia.

Loppupelissä kuitenkin voi käydä niin että ne toisten perheiden lapset sitten vaan leikkivät keskenään ja ap:n lapsi on se joka jää porukan ulkopuolelle.
Riippuu tietysti vähän siitä, missä asuu. Mun lapsillani on ollut kavereita, jotka ovat olleet eläimille allergisia. Joko kissoille tai koirille. Tai molemmille. Nämä lapset eivät ole voineet tulla meille leikkimään, joten heidän kanssaan lapseni ovat leikkineet ulkona ja muiden lasten kanssa sitten meillä sisällä. Sama juttu olisi koira/kissapelkoisten kanssa. Jos asuu paikassa, jossa niitä leikkikavereita on jo muutenkin vähäinen määrä, tilanne on toki toinen.

 
Typerää aikuiselta ihmiseltä olettaa että kaikki muutki tykkäis just niistä teijän ihanista koirista...ne kun on niiiiin hyvin koulutettu.
Jos oot ite päättäny että et laita kiinni ku tulee vieraita ni en yhtään ihmettele miks ei lasten vanhemmat päästä.
Laita koirat kiinni.
 

Yhteistyössä