Lapsi töissä, saisiko asua ilmaiseksi kotona?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ???
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
hmm korjaan vähän. Osallistuin tietysti omiin kuluihini sen verran että omat puhelinlaskut, vaatteet, leffaliput ja muut huvitukset, bussiliput maksoin itse. Mutta katosta pään päällä ja ruuasta ei ole tarvinnut maksaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;22440244:
Toi on varmaan joillekin ihan toimiva systeemi. Mä ajattelen kuitenkin asian niin, että täysi-ikäisen ( ja jo paljon nuoremmankin ) on osattava säästää ihan itse eikä äidin tarvitse veloittaa jotain nimellistä vuokrasummaa vain laittaakseen sen lapsensa puolesta säästöön.

peesi tälle. Kokisin epäonnistuneeni vanhempana kasvatustehtävässä, jos lasteni taskuissa polttelisi raha ja se pitäisi päästä bilettämään, kun sitä on, tai tuhlaamaan johonkin turhaan.
 
Minä varmaan edellyttäisin lapselta jonkinlaista säästösopimusta eli tietyn prosenttiosuuden tuloistaan pitäisi lapsen säästää tulevia opiskelu ja asumiskuluja varten, tai ensiasuntoon. Eli jos olis kokopäivätöissä niin joku oman asunnon vuokraa pienempi, mutta kuitenkin ihan merkittävä summa pitäis mennä kuukausittain säästöön.

Tai jos se ei onnistu niin sitten maksaisi mulle "ruokarahaa" jonka säästäisin lapsen puolesta. Ei ole järkevää totuttaa nuorta siihen että koko tilinsä voi hummata pelkkään huvitteluun, koska realiteetit on että asumiskulut ja ruoka maksaa sittenkin kun kotoa muuttaa.
 
Joo ei munkaan mielestä olisi reilua että kotona asuvalle nuorelle tulis käteen tonni tai yli puhtaana, eikä mitään tarvitsi itse maksaa tai rahasta mitään säästää. Reaalitilanne kuitenkin on monesti se että tuplasti tienaavalla aikuisella ei pakollisten asunto, auto, ruoka, vakuutus jne kulujen jälkeen jää montaa satasta henkilökohtaista käyttöä varten.

Mun mielestä se että nuoren velvoittaa säästämään vuokran muodossa tai maksamaan kuluistaan ei pitäisi tuossa tilanteessa olla epäreilua. Miksi vanhemman pitäisi maksaa täysi-ikäisen lapsen kaikki kulut jos lapsi saa enemmän rahaa ns. puhtaana käteen?
 
En varmaan kyllä ihan vuokraa rupeisi maksattamaan omalla lapsella, mutta olettaisin toki että maksaa omat laskunsa kuten esim puhelinlaskut yms. Ja olettaisin kyllä että osallistuu kotitöihin niinkuin muutkin, eli ihan täyttä lapamatoa en kotonani kyllä katselisi. Ja kotona asumiselle kyllä pitäisi olla joku järkevä syy, ei se että ei ole rahaa ryypätä viikonloppuisin jos asuu omassa kämpässään... eli rahan säästö esim opiskeluun, tulevaan takuuvuokraan tms...
 
En nyt varmaan semmoista vuokraa pyytäisi kuin vieraalta tai ihan koko osuutta muistakaan menoista, mutta saisi kyllä parillasadalla joka kuukausi osallistua asumis- ja ruokamenoihin, jos kerran on ihan kokopäivätyössä vakituisesti. Koululaisen tai opiskelijan kesätyörahoista en tietenkään pyytäisi mitään, koska se opiskeleminen on hänen päätyötään ja sitä haluan tukea. Kotitöitä tietysti aikuinen tekee siinä missä perheen muutkin aikuiset.

Työssäkäyvältä pienipalkkaiseltakin nuorelta kyllä jää suurin osa palkasta säästöön, vaikka maksaisikin parisataa yhteisistä menoista, ellei törsää ihan käsittämättömiä määriä joka kuukausi johonkin ihan turhaan kuten ryyppäämiseen tai tupakkaan. Minimipalkka mitä kokopäivätyöstä voi saada on varmaan tonnin luokkaa (useimmiten kyllä työssäkäyvät nuoret saavat monta sataa enemmän), jos siitä vähentää vaikka 200e asumisesta, ruoasta ja muista kuluista, kellään normaalilla ihmisellä ole pakollisia vaate- tms. menoja jokaikinen kuukausi lähellekään 800e. Ja joku 200-300e kuussa ei tosiaankaan kata sitä hintaa, mikä hänellä menisi ruokaan ja asumiseen yksinään. Eli vanhempana tukisin häntä silti aikalailla, mutta saisi kuitenkin jotain hajua siitä, mimmoiseen rahankäyttöön pitäisi pystyä omillaan. Koska aika hyväpalkkainen saa aikuinen ihminen olla, että joka tilistä voi pakollisten menojen jälkeen törsätä jonkun 800e ihan vaan itseensä. Ei mullakaan ole siihen varaa, joten en ymmärrä miksi työssäkäyvällä lapsellani pitäisi olla mun kustannuksellani. Siinä oppii vaan ihan vääristyneen kuvan siitä, mitä se aikuisena oleminen oikeasti on ja elintason pudotus, kun muuttaa oikeasti omilleen, voikin olla aikamoinen ja rankka sopeutua siihen.
 
Riippuu täysin tilanteesta. 18-vuotiasta, joka viettää vaikkapa välivuotta bilettäen ja osa-aikatöitä tehden, en majoittaisi ilmaiseksi, koska olisihan se ihan outoa, että sen työssä käymisen "tarkoitus" olisi vain kaljarahojen tienaaminen viikonloppua varten yms. luxus.

Sen sijaan vaikka YO-kirjoitusten jälkeen kesätöitätekevä, jonka pääasiallinen tavoite olisi laittaa rahaa säästöön opiskeluja varten, saisi tietenkin asua ilmaiseksi. Ja juu, tietenkin osa rahoista menisi tässäkin tapauksessa bilettämiseen, mutta se ei olisi se päätarkoitus.

Näin täälläkin.
 
Mutta suoraan sanottuna ihmettelen, miksi vakitöissä käyvä lapsi edes haluaisi enää asua kotona. Ja toivon todella, että omani ovat vielä alaikäisinä koulun penkillä.
No esimerkiksi siksi, että vuoden sisällä on inttiin lähtö. Tai siksi, että ei ole vielä säästössä sellaista summaa, että saisi asuntolainan ilman takaajaa. Tai siksi, että suunnitelmissa on lähteä ulkomaille töihin, mutta ajankohta lähdölle on vielä avoin.
 
Mä sain aikoinaan asua. Tosin tiedossa oli, että haen amk:hon. En maksanut kotiin mitään, mutta kaikki omat menoni kustansin ja tietysti kävin sillon tällön omilla rahoillani kaupassa ostamassa koko perheelle ruoat jne. Ehdotin kyllä jossain vaiheessa, että jos jotain maksaisin, mutta eivät suostuneet ottamaan rahaa vastaan, joten korvasin asumistani muuten. Eli siis tein ehkä hieman normaalia enemmän kotitöitä (verrattaen siis muihin perheenjäseniin).
 
18v asti ihan varmasti saa ruoan ja katon päänpäälle, mutta se jälkeen tilanteen mukaan. Ehkä 20v jälkeen, jos lapsi käy töissä ja asuu kotona saisi ainakin ruokakuluihin osallistua. Kesätöistä en kuitenkaan mitään velottaisi.
 
olkoon vaan oma laspi, mutta TÄYSI-ikäinen kootnaasuva makssaa kotiin vuokraa. Ei koti ole mikään hotelli jonne tullaan vaan syömään jääkaappi tyhkäks ja valitetaan kun ei oo ruokaa. tätä näkee paljon.
myös kotitöitä pitää edelleenkin tehdä ja vaika olis täysi-ikäinne silti pitää ilmoittaa menositan, eihän mekään mihen kanssa noin vaan poistuta ovesta ulos vaan kerrotaan mihin mennään. meidän kotona eletään meidän säännöillä.
Jos nuori opiskelee niin silloin ei trvitse vuokraa maksaa, mutta kotitöitä on sitli edellenkin tehtävä
 
peesi tälle. Kokisin epäonnistuneeni vanhempana kasvatustehtävässä, jos lasteni taskuissa polttelisi raha ja se pitäisi päästä bilettämään, kun sitä on, tai tuhlaamaan johonkin turhaan.
No näinpä. Kuopus täyttää kahden viikon päästä 19 ja musta tuntuisi lähinnä huvittavalta, että minä pieni mutsi alkaisin nyt opettaa isolle karvaiselle miehelle säästämistä :D Meillä on kumpikin lapsista alkanut jo 13-vuotiaina maksamaan omat kännykkälaskunsa ja huvituksensa kuukausirahastaan sekä säästämään myös niihin harrastustarvikkeisiin, mihin mä en ole antanut rahaa. Molemmat ovat oppineet, että jos se kuukausiraha ei riitä, niin sitten pitää tehdä töitä lisärahan saamiseksi. Kuopus kokeili myös 14-vuotiaana velallisena olemista ja lainasi siskoltaan 200 euroa, jota joka kuukausi lyhensi 20 eurolla pois. Eipä ole toista kertaa rahaa lainaillut :D
 
Muutin heti 18vuotiaana poikaystävän kanssa ja pari kuukauttahan siinä meni kun poikki meni. Olin sen väliajan kotona(2 viikkoa) ja tuntui kyllä kieltämättä vähän pahalta kun multa perittiin rahaa ihan kaikesta.
Ei sitten ollut takuuvuokraan rahaa ja jouduin lainaamaan sen kavereiltani kun sen hurjan parin viikon jälkeen löysin kämpän.

Äiti ei auta jos on hätä.

Mä en ikinä haluais karhuta omalta lapseltani rahaa, ihan niin ahne en ole. Jos muuttaa esim hetkeksi kotiin niin säästää rahansa sitten asuntoon jota todennäköisesti sillä hetkellä etsii. Minä olen äiti, en ahne vuokranataja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja huh mitä äitejä;22441784:
Muutin heti 18vuotiaana poikaystävän kanssa ja pari kuukauttahan siinä meni kun poikki meni. Olin sen väliajan kotona(2 viikkoa) ja tuntui kyllä kieltämättä vähän pahalta kun multa perittiin rahaa ihan kaikesta.
Ei sitten ollut takuuvuokraan rahaa ja jouduin lainaamaan sen kavereiltani kun sen hurjan parin viikon jälkeen löysin kämpän.

Äiti ei auta jos on hätä.

Mä en ikinä haluais karhuta omalta lapseltani rahaa, ihan niin ahne en ole. Jos muuttaa esim hetkeksi kotiin niin säästää rahansa sitten asuntoon jota todennäköisesti sillä hetkellä etsii. Minä olen äiti, en ahne vuokranataja.

peesi tälle viimeiselle lauseelle.
 
peesi tälle viimeiselle lauseelle.

ja peesi siitä huolimatta, että omiin henkilökohtaisiin kuluihin ei jää mitään tälläkään hetkellä. niin silti en lapseltani heti ala rahaa kerjäämän kun hän täyttää 18v.

Tiedän miltä tuollaisen vanhemman lapsena oleminen tuntuu, samoin tietää mies. Kaikessa ollaan rahaa vailla, mitään ei anneta pyyteettömästi.

Onneksi tiesin jo lapsia tehdessä, että se vanhemman rooli on sitä antamista, pyyteetöntä antamista. Jos ei ole annettavana mitään, ja elämän päätarkoitus on rahan kerääminen itselle, niin ei kannattaisi lapsia tehdä.
 
Noita vanhempia on, joilla on 50+ ikäisenä rahaa niin että ei paskalle taivu. talot on maksettu ja on jo perittykin jotain.

Silti omilta lapsilta aletaan vaatia 16v ikäisenä suunnilleen asumisesta ja ruoasta työsuorituksia ja vuokraa viimeistän 18v, koska itsekin on oltu köyhiä joskus. Eli omille lapsille kostetaan omaa elämää.
Hyi helvetti. Terve vanhempi haluaa omilleen parempaa kuin itselleen.
 
olkoon vaan oma laspi, mutta TÄYSI-ikäinen kootnaasuva makssaa kotiin vuokraa. Ei koti ole mikään hotelli jonne tullaan vaan syömään jääkaappi tyhkäks ja valitetaan kun ei oo ruokaa. tätä näkee paljon.
myös kotitöitä pitää edelleenkin tehdä ja vaika olis täysi-ikäinne silti pitää ilmoittaa menositan, eihän mekään mihen kanssa noin vaan poistuta ovesta ulos vaan kerrotaan mihin mennään. meidän kotona eletään meidän säännöillä.
Jos nuori opiskelee niin silloin ei trvitse vuokraa maksaa, mutta kotitöitä on sitli edellenkin tehtävä

Teidän perheessä ymmärrän tuon tilanteen kun elätte muutenkin niin pienellä rahalla, että olisi melkoisen epäreilua siitä rahasta elättää aikuista lasta joka käy töissä ja saa palkkaa, josta todennäköisesti jää enemmän käteen kuin teillä muuten jää ruokaan.

Mutta sellaisessa tilanteessa jos aikuisen lapsen vanhemmat on töissä ja asuntolainansa maksaneet, eikä rahasta ole pulaa en ymmärrä miksi nuori pitäisi velvoittaa maksamaan ruoasta. Säästäminen tulevaisuutta varten eri asia koska hyvä olisi nuoren oppia varautumaan siihen tilanteeseen kun oikeasti on omillaan ja ne vuokrat ja ruoatkin täytyy itse maksaa.

Rollolaisena minäkin perisin aikuiselta töissäkäyvältä jotain ruokakorvausta.
 
olkoon vaan oma laspi, mutta TÄYSI-ikäinen kootnaasuva makssaa kotiin vuokraa. Ei koti ole mikään hotelli jonne tullaan vaan syömään jääkaappi tyhkäks ja valitetaan kun ei oo ruokaa. tätä näkee paljon.
myös kotitöitä pitää edelleenkin tehdä ja vaika olis täysi-ikäinne silti pitää ilmoittaa menositan, eihän mekään mihen kanssa noin vaan poistuta ovesta ulos vaan kerrotaan mihin mennään. meidän kotona eletään meidän säännöillä.
Jos nuori opiskelee niin silloin ei trvitse vuokraa maksaa, mutta kotitöitä on sitli edellenkin tehtävä

Mun vanhemmilla oli aika paljon rahaa, oma asunto jne. Äiti on sanonut, että hänen mielestään olis ollu järjetöntä pyytää rahaa rahan päälle. Yksi huone oli kuitenki vapaana koko ajan. Ehkä tiukemmilla olevilla voi olla toisenlainen tilanne. Toivon joka tapauksessa, että omani sais vuokratta asua kotona. Ei se niin tiukkaa voi olla, jos siinä samaisessa asunnossa kuitenkin perhe asuu. Omat menot on asia erikseen.
 
Mulle ei tullut mieleenkään, ettenkö olisi maksanut porukoille jonkun verran ylläpitorahaa, kun töissä kävin ja sain asua heidän nurkissaan. Summa oli kuitenkin huomattavasti pienempi kuin se, että olisin itse maksanut omasta huushollista vuokran, sähkön, netin, ruuat, vedet etc. Autoin myös kotitöissä (tietenkin!). Pidin näitä asioita ihan itsestään selvinä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja huh mitä äitejä;22441784:
Muutin heti 18vuotiaana poikaystävän kanssa ja pari kuukauttahan siinä meni kun poikki meni. Olin sen väliajan kotona(2 viikkoa) ja tuntui kyllä kieltämättä vähän pahalta kun multa perittiin rahaa ihan kaikesta.
Ei sitten ollut takuuvuokraan rahaa ja jouduin lainaamaan sen kavereiltani kun sen hurjan parin viikon jälkeen löysin kämpän.

Äiti ei auta jos on hätä.

Mä en ikinä haluais karhuta omalta lapseltani rahaa, ihan niin ahne en ole. Jos muuttaa esim hetkeksi kotiin niin säästää rahansa sitten asuntoon jota todennäköisesti sillä hetkellä etsii. Minä olen äiti, en ahne vuokranataja.

Ehkä väliaikainen hätätilanne on kuitenkin vähän eri asia? Tässä ketjussa puhuttiin tilanteesta, jossa lapsi käy vakituisesti töissä ja meinaa asua kotona ihan pysyvästi. Ei vaan siksi, ettei väliaikaisesti ole muuta kämppää.

En mä perisi ystävältäkään vuokraa, jos tämä kriisitilanteessa tulisi vaikka pariksi viikoksi asumaan luokseni, kunnes saa asiansa kuntoon. Mutta jos hän meinaisi pysyvästi taloksi jäädä, niin sitten olisi kyllä kohtuullista jotenkin jakaa noita asumiskustannuksia. Siinäkin tapauksessa, että kyseessä on oma lapsi, jolla rahaa on kun töissä käy. Se, että maksaa pienen osan ruoasta ja asumiskuluista, ei tarkoita etteikö lapsen tuloista kuitenkin ylivoimaisesti suurin osa jäisi säästöön tai muuhun käyttöön. Paljon isompi osa, kuin jos hän asuisi ihan omillaan ja maksaisi asumisen, ruoan ja muut menot kokonaan itse.
 
En mä nyt mitään vuokraa alkaisi perimään mutta jos yli 18v, niin saa kyllä maksaa omat vaatteensa, puhelinlaskunsa yms. menonsa ja varmasti olisi kiva jos osallistuisi ruokakuluihinkin jos hyvä palkka.
 
Noita vanhempia on, joilla on 50+ ikäisenä rahaa niin että ei paskalle taivu. talot on maksettu ja on jo perittykin jotain.

Silti omilta lapsilta aletaan vaatia 16v ikäisenä suunnilleen asumisesta ja ruoasta työsuorituksia ja vuokraa viimeistän 18v, koska itsekin on oltu köyhiä joskus. Eli omille lapsille kostetaan omaa elämää.
Hyi helvetti. Terve vanhempi haluaa omilleen parempaa kuin itselleen.

Kyllä munkin äiti sanoi, että jonkunlaista vuokraa alat maksaa, jos jäät tänne asumaan kun käyt jo töissä. En koe, että se olis ollut multa mitään pois, koska ei asuminen ole ilmaista missään muuallakaan. Päinvastoin paljon kalliimpaa. Hänen syynään ei kyllä ollut mikään ahneus, ei hän rahojani tarvinnut vaan luultavasti olisi säästänyt ne minulle myöhempää käyttöä varten, vaan halu vähän sysiä minua omilleni ja ottamaan vastuuta itsestäni, kun olin aika laiska ja saamaton hoitamaan asioitani ja tekemällä kotona asumisesta helpon keinon paeta aikuisten maailman vastuita hän olisi tehnyt minulle vaan karhunpalveluksen.

Mitä työsuorituksiin tulee, niin musta on aivan itsestäänselvää, että jokainen talossa asuva osallistuu yhtälailla kotitöihin. Ei vanhemmat ole mitään orjia, kenen pitäisi tarjota jotain ilmaista hotellipalvelua lapsilleen. Toisekseen ei niitä 16-vuotiaan kotitöitä tee missään hänen puolestaan kukaan muukaan, vaikka hän asuisi muuallakin. Ei se minusta ole mitään työsuoritusten vaatimista asumisesta ja ruoasta vaan normaalia kasvatusta ja toisten huomioon ottamista kun yhteisenä perheenä eletään, että myös ne ikävät hommat jaetaan niin että jokaiselle jää vapaa-aikaakin, tietysti jos joku on enemmän kotona, hän myös tekee enemmän.

Tietysti tilanne, jossa vanhempi vaatii lasta rahoittamaan hätätilanteessakin jotain omia menojaan on eri. Ei se ole kohtuullista, kuin ei joka pennin laskeminenkaan. Minusta se on kuitenkin ihan eri asia kuin pyytää normaalitilanteessa vakituisesti kotona asuvaa aikuista lasta, joka käy ihan päätoimisesti töissä (ei siis ole opiskelija) ja jolla sikäli on rahaa kuin kellä tahansa muullakin aikuisella, osallistumaan perheen yhteisiin kuluihin pieneltä osin. Aika monen alle 17-vuotiaan lapsilisät niihin menevät joka tapauksessa ihan taloudellisesta pakostakin (nehän on tarkoitettukin sitä varten, ei miksikään lapsen taskurahaksi).
 
Mulla heräs kysymys, että siis joidenkin mielestä vasta siinä työssäolovaiheessa maksetaan itse esimerkiksi puhelinlaskut? Jännä juttu. Mä itse olen maksanut 13-vuotiaasta lähtien omat puhelinlaskuni ja kaikki meikit ja muut siihen rinnastettavat tuotteet. Vaatteiden kanssa sama juttu, eli kaikki turha omista rahoista. Aion käyttää tätä menetelmää myös omien lapsieni kanssa.
 
[QUOTE="vieras";22441877]
Mutta sellaisessa tilanteessa jos aikuisen lapsen vanhemmat on töissä ja asuntolainansa maksaneet, eikä rahasta ole pulaa en ymmärrä miksi nuori pitäisi velvoittaa maksamaan ruoasta. Säästäminen tulevaisuutta varten eri asia koska hyvä olisi nuoren oppia varautumaan siihen tilanteeseen kun oikeasti on omillaan ja ne vuokrat ja ruoatkin täytyy itse maksaa.
[/QUOTE]

No olisiko vaikka ihan reiluuden ja oikeudenmukaisuuden nimissä? Koska ei kotona asuvalla kokopäivätyössä käyvällä nuorella aikuisellakaan ole rahasta pulaa, oli hänen palkkansa miten pieni tahansa, koska kuluja ei ole juurikaan. Hänellähän jää käteen koko palkkansa ihan vaan omiin menoihinsa, jos hänen ei tarvitse vuokraakaan maksaa ja se on aika paljon rahaa hassata vaan johonkin omaan viihtymiseen. Pieni nimellinen ruokaraha ei sulje milläänlailla pois sitä, etteikö tuosta summasta saisi todella paljon säästöön joka kuukausi vielä kohtuullisten omien menojenkin jälkeen.
 

Yhteistyössä