lastensuojelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja voimat ei riitä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

voimat ei riitä

Vieras
Minulla on sellainen tilanne,että sain ohjeeksi soittaa lastensuojeluun 16v tytöstäni jonka kanssa ongelmia alkoholin ym kanssa.Käy nuorten psykkalla juttelemassa viikottain,mutta he eivät kuulemma enempää voi auttaa ja antoivat nämä ohjeet.Mua pelottaa soittaa sinne,mitä sitten tapahtuu...Voimani on loppu,mutta jos soitan niin pahentaako se vaan asioita.
 
oletko itse yrittänt keskustella lapsesi kanssa?
onko hänellä toiveita asuinpaikan jne suhteen? mitä hän haluaa? mikä häntä vaivaa.

voi kun kurjaa. pelottaa että omien lasten teini-iästä tulee vaikea.
 
on käynyt koulunsa loppuun,tulevaisuudesta en tiedä,kun hakee vasta jatko-opintoihin.Ei päässyt ammattikouluun,johon haki.On tässä monesti koitettu puhua ja tytöllä mieli-alalääkitys päällä,jonka pitäis helpottaa masennukseen.
 
Lastensuojelu yleensä puuttuu hanakasti niin kauan kun peruskoulu on käyty mutta sen jälkeen se hiipuu.
Mä sinuna kuitenkin ottaisin lastensuojeluun yhteyttä kun se on niin paikkakuntakohtaista.Jos paikkakunnallanne on esim. nuorten tuettuja asuntoloita, se voisi olla yksi vaihtoehto.
Lisäksi siihen vaikuttaa myös perheen muu tilanne, onko esimerkiksi pienempiä sisaruksia joiden elämään myös vaikuttaa nuoren käytös.
Laitospaikka on myös vaihtoehto mutta en usko että siihen kovin helposti päädytään.
 
En halua lastani laitokseen,mutta jotain apua tässä olis saatava.Meillä on tarha-ikäinen kotona myös ja tiettyhän se vaikuttaa kun kokoajan saa olla asioita vääntämässä.Eilen onneksi oli nukkumassa,kun teini tuli kännissä kotiin.Hällä melkein 20v ns. poikaystävä jonka kanssa ollut jotain hankaluuksia kun tunteet heittelee.Miten voin vaikuttaa siihen ettei tapais tätä poikaa enää....Tuntuu että käteni on sidottu joka asiaan...Pojan kautta tullut uusi kaveri jonka kanssa sitten joi eilen...
 
Alkuperäinen kirjoittaja voimat ei riitä;26807751:
En halua lastani laitokseen,mutta jotain apua tässä olis saatava.Meillä on tarha-ikäinen kotona myös ja tiettyhän se vaikuttaa kun kokoajan saa olla asioita vääntämässä.Eilen onneksi oli nukkumassa,kun teini tuli kännissä kotiin.Hällä melkein 20v ns. poikaystävä jonka kanssa ollut jotain hankaluuksia kun tunteet heittelee.Miten voin vaikuttaa siihen ettei tapais tätä poikaa enää....Tuntuu että käteni on sidottu joka asiaan...Pojan kautta tullut uusi kaveri jonka kanssa sitten joi eilen...

Minkälaista apua sä sitten haluat kun haluat pitää nuoren kotona asumassa mutta hän tekee mitä haluaa ja sä et kykene tekemään asialle itse mitään?
Tossa tilanteessa on ainoat vaihtoehdot että nuori menee paikkaan missä niitä sääntöjä on pakko noudattaa tai sitten sä vaan kärsit sitä.
Tai sitten kuten meillä miehen likka että se käy vaihtamassa puhtaat vaatteet ja asuu ties missä, ei ilmota menojansa mutta se tehtiin selväksi että öisin ei kuljeta kotiin eikä täällä ryypätä.Lastensuojelu on antanut asialle hiljaisen hyväksyntä jo monta vuotta kun koulunsa on hoitanut.
 
Soita ja kysy neuvoa. Ei tyttöä laitokseen laiteta jos SINÄ ÄITINÄ pystyt ja kykenet ja haluat (=sinulla on resursseja) häntä tukea ja teette yhteistyötä lasun kanssa.

Pohtisin asiaa toisinpäin. Mitä tapahtuu jos et hae apua? Onko se pienempi paha?

Jos lapsi jatkaa tuota linjaa, joku muu kyllä on yhteydessä lasuun. Ensitöikseen mm. Poliisi. Älä anna tilanteen päätyä siihen saakka.
 
hei, ota vaan sinne yhteyttä, he auttavat oikeasti, toivottavasti kohtaat sellaiset kunnioittavat ihmiset, jotka hienovaraisesti keksivät hyviä ratkaisuja! älä menetä uskoa, että tilanteeseen ei voisi vaikuttaa. tyttäresi jo iso mutta sittenkin tarvitsee vielä paljon aikuisen ohjausta. aikuisen ohjauksessa pitää olla sekä positiivista yhdessäoloa, lupauksia vaikka yhteisestä matkasta tai yhteinen lenkki kahdestaan silloin tällöin että rajoituksetkin ja varoituksetkin menevät perille. Jos hän luottaa sinuun, voit saada hänet ymmärtämään että ajatellet hänelle parasta ja et halua hänen elämän menevän hukkaan. Hän tarvitsee uskoa omiin kykyihin ja hyvän suunnan, hyviä unelmia ja ennen kaikkea tietää että rakastat häntä vaikeainakin aikoina juuri omana itsenänsä. Oman vanhemman hyväksyntää ja rakkautta ei korvaa mikään. Ja toisaalta taas, apua tarvitaan, muukin turvallinen aikuinen on hyvä olla lisäapuna! Ennen kaikkea hän tarvitsee kykyä suojelle itse itseään, rakastaa itseään ja tehdä hyviä tulevaisuuden suunnitelmia. Olisiko nuorisotyöntekijää?
 
Tavallaan tiedän ettei mulla tässä ole vaihtoehtoja,se vaan tuntuu niin isolta asialta soittaa sinne.Vkl olis matka edessä perheen kanssa ja tilanne on tämä....Sinne on pakko lähteä,kun kaikki on maksettu ym.Soitan sinne lastensuojeluun....
 
Alkuperäinen kirjoittaja voimat ei riitä;26807889:
Tavallaan tiedän ettei mulla tässä ole vaihtoehtoja,se vaan tuntuu niin isolta asialta soittaa sinne.Vkl olis matka edessä perheen kanssa ja tilanne on tämä....Sinne on pakko lähteä,kun kaikki on maksettu ym.Soitan sinne lastensuojeluun....

Meillä on ainakin ollut aina tosi mukavat sosiaalityöntekijät eikä lainkaan mitään kauheita niinkuin palstalta saa usein lukea.Resurssit vaan on kovin rajalliset.
 
Meillä ongelmat alkoivat nuoren ollessa 13-vuotias.Oli varastelua,öitä poissa kotoa,ei mennyt kouluun jne.Otin useaan kertaan yhteyttä lastensuojeluun,eivät olleet halukkaita auttamaan.Pyysin koulun ottavan sinne yhteyttä,jotta ymmärtäisivät hätämme,no sain "apua" ja nuori muutti nuorisokotiin.Sitten se alamäki vasta alkoi,kun siellä ei valvota senkään vertaa nuoren menoja mitä itse pystyin kotona vahtimaan.Nuori oli aivan jatkuvasti kateissa,pahimmillaan melkein pari viikkoa ja välillä vain vuorokauden reissuja.He eivät nuorisokodissa saaneet häntä sängystä ylös,eivät voineet lukita ovia edes yöksi,eivät saaneet senkään vertaa tekemään kouluhommia jne.Nuori pitii koko nuorisokotia ihan pilkkanaan ja olen jutellut monen äidin kanssa jotka ovat samaa mieltä siitä että lastensuojelusta ei apua saa helposti ja tosiaan joku laitos on aivan yhtä tyhjän kanssa,siitä vain asiat pahenee.Halusin vain kertoa oman tarinani,mutta voithan kysyä lastensuojelusta jos heillä on jotain apua tarjolla.
 
Mun nuoren masennus ja eristyneisyys käynnisti meidän perheen lastensuojeluasiakkuuden. Kaikki asiani on läpikäyty. Olen asennoitunut heihin positiivisesti. Muuten en kai kestäisi tätä vaikeutta.Voimia teille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti vaan;26808492:
Mun nuoren masennus ja eristyneisyys käynnisti meidän perheen lastensuojeluasiakkuuden. Kaikki asiani on läpikäyty. Olen asennoitunut heihin positiivisesti. Muuten en kai kestäisi tätä vaikeutta.Voimia teille.

Meillä myös kaverittomuus ja masennus on laukaissut kaiken tämän.Soitin lastensuojeluun ja sain sieltä tukea vaikeaan tilanteeseemme.He ottavat ens vkolla yhteyttä ja aloitamme yhteistapaamisella ja selvitämme mikä olisi tyttöni parhaaksi tällä hetkellä.
Kiitos kaikille jotka kannustitte mua tarttumaan puhelimeen.Tätä pvää en kadu!
 

Yhteistyössä