Mä en enää tiedä mitä tehdä, olen väsynyt. *tapahtui kerhossa*

["hmmm"]

eikä toi tohon lopu,tulee kuule ls ilmoituksia ja vaikka mitä paskaa,eikä ne tavis lasten vanhemma tuu ymmärtää,aika harvat ymmärtää mistä on kyse. toisesta korvasti sisään ja toisesta ulos! sä oot hyvä äiti lapsen käytös ei ole sun syytä. sun ei auta muuta ku kestää,ei tosta hetkeen helpotu. ite jouduin omat opinnot jättää tauolle koska lapsi ei pysty keskittyy koulussa jos on ip:ssäkin! näin ikää 9vuotta ja äiti joustaa ja joustaa ku yhteiskunta ei järjestä edes samoja asioita ku tavis lapselle

Ap yrittää kasvattaa lastaan mutta sinut taidan muistan ja sun tilanne on eri. Kun sun lapsella on vaan oikeuksia. Olet näitä röyhkeyden huipentumia.
ap:Toivottavasti eivät ota lastasi silmätikuksi nyt kun tietävät hänen olevan noissa kontrolleissa. Se olisi heille helpompaa kun saisivat vaan potkaista hänet pois vaikka muita samanlaisia on.
Oletko varma että kotona ja kerhossa tapahtunut virtsaaminen ei ollut vahinko? tuntuisi että aika hölmöä pissata omille sukilleen tahallisesti.

 

["alkup"]

[QUOTE="hmmm";29153814]
Oletko varma että kotona ja kerhossa tapahtunut virtsaaminen ei ollut vahinko? tuntuisi että aika hölmöä pissata omille sukilleen tahallisesti.[/QUOTE]

Ei sukilleen, vaan lattialle, seinälle, lavuaariin ja oveen. Tuskin vahinko...

 

[Hertta Pesonen]

[QUOTE="alkup";29153429]En ole kenellekkään uskotellut että lapsi ei olisi erityislapsi. Kerhossa on sujunut hyvin, ei ongelmia. Kunnes tänään. Siksi ei ole ollut tarvetta kertoa mitään.

Säännöllisyyttä arkeen, joo, niissä puitteissa kun se vain on mahdollista. OLEN EDELLEEN 3-VUOROTYÖSSÄ!!!! Niinkuin olen jo sanonut.

Ja sinulle joka sanoit minun olevan hukassa, taidat itse olla enemmän kun menet tuskastuneen aloituksen perusteella niin sanomaan![/QUOTE]

Eli et ole kertonut kerhossa että lapsi on erityislapsi.

Se, että kaikki sujuu hyvin, ei tarkoita sitä, etteivätkö ammattilaiset huomaisi että nyt ei kaikki ole ihan kuin pitäisi. Todennäköisesti he ovat tarkkailleet tilannetta ja miettineet ja pohtineet että oletko sinä kenties huomannut saman lapsestasi, ja että otetaanko asia puheeksi vai ei.

Mutta- jos he taas ovat olleet ihan sitä mieltä että kaikki on ok niin silloin heidän antamansa palaute on ihan tavallista, eikä sun tarvitsisi vetää siitä hernettä nekkuun tai alkaa itkeä. Oma on syysi kun panttaat arvokasta tietoa.

 

["määmää"]

[QUOTE="alkup";29152878]Näin on jo tehty.

Sellaisten on helppo neuvoja ja negatiivista palautetta antaa, joilla ei oikeasti ole tietoa elämän raskaudesta tällaisen lapsen kanssa....
Ei ole helppoa yhdistää vuorotyötä ja lapsia, varsinkaan yhtä erityislasta samaan yhtälöön, ja olla vielä joka päivä energinen, virkeä ja johdonmukainen... [/QUOTE]

Kuule, ei se neuvominen niin helppoa ole, kun et ota mitään vastaan. Me kyllä tiedetään ja tajutaan sun väsymys, pettymys, turhautuminen, pelko - kaikki nää tunteet. Mutta se SUN LAPSI ON VASTA PIENI, SE EI YMMÄRRÄ. Siksi sun täytyy opetella tietyt pelisäännöt sen suhteen mikä on lapselle sopivaa JA MITEN ite purat omat tunteesi JONNEKIN MUUALLE (vaikka tänne, mutta et siihen lapseen kohdistuviin rangaistuksiin).

JOS sulla olis homma hanskassa niin sultahan ei mitään valitusvirsiä tänne pääsisi. Joten otapa nyt silmä käteen kuten sanonta käy ja lue mitä sulle sanotaan. Siellä VOI olla myös ihan päteviä neuvoja.

 

["vieras"]

[QUOTE="määmää";29154509]Kuule, ei se neuvominen niin helppoa ole, kun et ota mitään vastaan. Me kyllä tiedetään ja tajutaan sun väsymys, pettymys, turhautuminen, pelko - kaikki nää tunteet. Mutta se SUN LAPSI ON VASTA PIENI, SE EI YMMÄRRÄ. Siksi sun täytyy opetella tietyt pelisäännöt sen suhteen mikä on lapselle sopivaa JA MITEN ite purat omat tunteesi JONNEKIN MUUALLE (vaikka tänne, mutta et siihen lapseen kohdistuviin rangaistuksiin).

JOS sulla olis homma hanskassa niin sultahan ei mitään valitusvirsiä tänne pääsisi. Joten otapa nyt silmä käteen kuten sanonta käy ja lue mitä sulle sanotaan. Siellä VOI olla myös ihan päteviä neuvoja.[/QUOTE]

Juuri näin.

Mielestäni tärkeimmät neuvot:
1. Kerho pois.
2. Älä KOKSKAAN enää salaa lapsen erityistarpeita/-piirteitä, missään tilanteessa.
3. Rangaistuksiin tolkku, olet ollut kohtuuton.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";29153210]sain sellaisen kohtauksen että oksat pois. Poika sai sllaiset karjunnat niskaansa, joutui luutuamaan pissansa ja taisi hänkin viettää loppuillan omassa huoneessaan... enkä todellakaan pyydellyt yhtään mitään anteeksi, vaan pidin vielä seuraavana päivänäkin puhuttelut lapselle. Eipä ole sen jälkeen noita tyhmyyksiä enää toistanut, vaan vessa-asioinnit on sujunut siististi. Joskus on vaan ihan pakko laittaa lapsi ruotuihin, eikä se kaikilla lapsilla onnistu lässyttämällä.[/QUOTE]

Tämäkin on todella, todella kohtuutonta. Luuttuaminen, minuutti/ikävuosi-jäähy ja normaali puhuttelu on ainoa kohtuullinen rangaistus. Ihan lunnollista suuttua/menettää malttinsa joskus, mutta tuollainen ei ole ok, että kostetaan ja ilkeillään lapselle vielä seuraavanakin päivänä ja eristetään muista. Uusi päivä on uusi päivä, ei silloin enää muistella eilisen virheitä.

Eikä se todellakaan mene niin, että jossei raivoa kuin sekopää, niin sitten vain lässyttää. Kyllä tiukan puhuttelun voi pitää ilman tuollaista ylilyömistäkin.

 

[Madicken04]

Erityislasten äitinä en itsekään oikein ymmärrä tuota kerhon ideaa. Vuorotyöläisiä ollaan/ollaan oltu molemmat joten ymmärrän kyllä että tuo hankaloittaa arjen rutiineita. Kuitenkin olen sitä mieltä että päiväkoti riittäisi (siellä kuitenkin lapsen tilanne tunnetaan, on resursseja ja kuntoutusta), vapaapäivät sitten vapaapäivinä. Jos lapsi menee sekaisin vapaapäivistä ja kaipaa selkeämpää rytmiä niin sitten vaikka hoitoon joka päivä ja suunnitellaan sopivan lyhyet päivät noiksi "vapaapäiviksi". (Nyt en ole enää varma oliko tuossa kyse vuoropäiväkodista mikä saattaa asettaa omia rajoituksiaan tähän, niitä en tunne)

Kertoisin myös lapsen erityispiirteistä jos jättäisin hänet jonkun toisen hoitoon. Silläkin uhalla että se sitten tulkitaan erityisyyden mainostamiseksi ja lapselle erityisoikeuksien kalastamiseksi tms. Kuitenkin on lapsen etu että häntä hoitavat ihmiset tietävät missä mennään ja osaavat näin myös arvioida tarviiko lapsi enemmän tukea tai voidaanko häntä ehkä edes pitää koko kerhossa. Kerhot kun ovat käsittääkseni mitoitettu ns "tavis-lasten" tarpeiden mukaan.

Rangaistukset ovat hankalia ja suutuspäissään niissä tulee helposti ylilyöntejä. Siksi on hyvä hetki rauhoittua ennen kuin päättää rangaistuksesta.

Jaksamista!

 

[viisikymppinen isoäiti]

kannattaa aina heti kun lapsi menee johonkin kerhoon tms. heti alussa kertoa asiasta, niin ne ohjaajat osaavat suhtaujtua ja tietävät miten toimia asiassa

 

[Vaimo-Rakas]

[QUOTE="alkup";29152854]Uskomaton negatiivinen palaute ryöppy väsyneelle raskaan päivän reagoinnista.

Onneksi täällä on täydellisiä superäitejä jotka tekee aina kaiken oikein. Onnea teille.[/QUOTE]

Monttu auki luin noita vastauksia. Olet varmasti parhaasi yrittänyt ja koettanut tehdä. Ja ymmärrän todellakin väsymyksesi ja pahan olosi. En tiedä aiheesta mitään eikä itselläni ole erityislapsia, mutta toivotan sinulle kaikkea hyvää ja paljon tsemppiä. Sympatiat sinun puolellasi.
Todella älytöntä tulla normaalien lasten äitien kertomaan neuvoja ja "itsestäänselvyyksiä" kun kysymyksessä erityislapsi joka varmaankin ajaa vanhempansa jaksamisen äärirajoille.

 

["vieras"]

Monttu auki luin noita vastauksia. Olet varmasti parhaasi yrittänyt ja koettanut tehdä. Ja ymmärrän todellakin väsymyksesi ja pahan olosi. En tiedä aiheesta mitään eikä itselläni ole erityislapsia, mutta toivotan sinulle kaikkea hyvää ja paljon tsemppiä. Sympatiat sinun puolellasi.
Todella älytöntä tulla normaalien lasten äitien kertomaan neuvoja ja "itsestäänselvyyksiä" kun kysymyksessä erityislapsi joka varmaankin ajaa vanhempansa jaksamisen äärirajoille.

Luepa uudelleen. Täällä taisi valtaosa jollei jopa kaikki kommentoineet olla itsekin erityislasten vanhempia/äitejä.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";29154638]Tämäkin on todella, todella kohtuutonta. Luuttuaminen, minuutti/ikävuosi-jäähy ja normaali puhuttelu on ainoa kohtuullinen rangaistus. Ihan lunnollista suuttua/menettää malttinsa joskus, mutta tuollainen ei ole ok, että kostetaan ja ilkeillään lapselle vielä seuraavanakin päivänä ja eristetään muista. Uusi päivä on uusi päivä, ei silloin enää muistella eilisen virheitä.

Eikä se todellakaan mene niin, että jossei raivoa kuin sekopää, niin sitten vain lässyttää. Kyllä tiukan puhuttelun voi pitää ilman tuollaista ylilyömistäkin.[/QUOTE]


Minusta taas ei ole ollenkaan kohtuullista, että 4-vuotias kiusallaan pissailee koko vessan märäksi yhä uudestaan ja uudestaan. Jos luit viestini, niin lapsihan oli saman tempun tehnyt jo aiemmin ja nuo luuttuamiset, jäähy ja puhuttelu oli jo silloin kokeiltu. Siinä yhteydessä kerroin jo lapselle, että jos sama toistuu uudelleen, äiti suuttuu todella ja tulee kovemmat seuraamukset. Ja niinhän tuo mokoma saman jutun toisti. Montako kertaa on kohtuullista äidinkään joutua jynssäämään vessan lattioita ja seiniä myöten, hinkata kaakelinsaumat, pestä ovet, laatikot jne, joihin pissaa valunut. Heittää monta pissaista vessapaperirullaa roskiin, pestä pyyhkeet ja vessanmatto ja kaikki muu pikkusälä, jotka uivat pissassa??? Että pitäisi vaan mukula pistää jäähylle 4 minuutiksi miettimään uusia kepposia ja vähän nuhdella...?

Jokainen toki kasvattaa lapsensa tavallaan, mutta meillä tuollainen käytös ei vaan passaa ja siitä tehdään stoppi hyvin äkkiä. Meillä muksut tietää, että samoja töllöntöitä ei kannata kokeilla kovin montaa kertaa, koska rangaistus kovenee joka kerta. Vaan niinpä loppui tyhmät pissaleikit siihen rangaistukseen. Enkä mä missään raivon vallassa rangaistuksia jakele, vaan ihan mietitty juttu oli. Jos ei 4 min jäähy tunnu missään, niin muutama tunti asian pohdintaa omassa huoneessaan kyllä tehoaa.

 

[Vaimo-Rakas]

Minä huono äiti tunnustan että jos 5,5-vuotiaamme on tehnyt jotain sellaista ilkeyttä josta on oikeasti haittaa ja vaivaa ja asiasta on jo ennestään keskusteltu ja nuhdeltu, niin helposti meillä laitetaan TV-kielto päälle ja sanotaan että saa nyt leikkiä yksinään ja keksiä tekemistä sen sijaan että jotain kivaa yhdessä puuhattaisiin.
Ei siis joudu teljetyksi mihinkään yksittäiseen huoneeseen, mutta joutuu oikeasti miettimään tekosiaan. (normaalisti meillä aina tehdään jotain kivaa iltaisin porukalla).
Joku viiden minuutin jäähy ja puhuttelu on ihan yhtä tyhjän kanssa toistuvan ilkeilyn jälkeen.

Ennen yöunia meillä kyllä riidat ja erimielisyydet sovitaan ja halataan.

 

["meiju"]

Älä ap välitä näistä ihme viesteistä. Se on aina helppo tulla neuvomaan toisia, ja pätemään asioista joista ei oikeasti ole mitään tietoa. Kivittäjiä löytyy aina.
Rangaistus on ehkä kova, mutta ei lapsi siitä rikki mene. Ehkä voi tehdä hyvääkin sinun saada vähän hengittää ilman lasta, ei tule ainakaan sanottua pahasti.
Jaksamisia!

 

["huoh"]

Ehkä oli kova rangaistus mutta kyllä nykymeininki on se että aina töllötöistä palkitaan. Lto:t koulutettu siihen, että ilkeimpiä lellitään ja suositaan, villkaus peruste sille että saa riekkua ja juosta, laitetaan liikutasaliin ja ne, jotka tottelevat laitetaan pieneen tilaan leikkimään käytävälle leikkimään (yleensä kiltit tytön).

Sitä mieltä olen että resursseja on vain tietty määrä ja joskus ne pitää kohdentaa sinne hiljaisiin ja kiltteihin ja on aivan ok laittaa pariksi tunniksi itsekseen olemaan joku yli 3v jos ei osaa olla muiden kanssa. ei siitä rikki mene ja miksi niiden valmiiksi herkempien, hiljaisten ja kilttien pitää mennä rikki kun nämä öykkärit saavat kerta toisensa jäkeen periksi ja pyörittävät koko puljua. Opettelevat homman päiväkodissa ja jatkavat koulussa. Tehtävä kouluihin ja päiväkoteihin pieni tila, jonne voi ja saa laittaa itsekseen jos joku öykkri ja siihen ei päiväkodin henkilökunna resursseja tarvitse laittaa.

Ja nyt en puhu aloittajan lapsesta, hänellä ongelmia ilmeisesti isäsuhteen kanssa joten sinänsä ymämrrettävää, aloittaja väsynyt ja yksin. Jos tietäisin tällaisen lapsen, niin voisin itse hoitaa muutaman tunnin /puoli päivää, saisi huomiota ja rauhaa, esim. luontoretki tai piirtelyä tai sylikkäin lukemista kokeilisin, tai mitä lapsi haluaa. Esim. juokseminen tai kiipeily.

Nyt puhun vain ilkeistä ja lellityistä lapsista, joilla ei mitään tutkimuksia päällä vaan on vain vanhemman lupa olla ilkeä ja röyhkeä.

 

["vieras"]

Sinuna jättäisin kerhot väliin ja käyttäisin päivittäin siellä päiväkodissa puolipäiväisenä. Niiden mahdollisten tulevien eskarikaverien takia en kerhoon veisi. Eniten ihmettelen tuota, että ne kaikki eskarikaverit olisivat siellä kerhossa, aika outo tilanne, oman kokemuksen mukaan kerhossa on vain muutamia, muut on sitten lähipäiväkodissa.

Eipä tullut mieleenkään laittaa meidän erkkaa kerhoon, ei niillä kerhontädeillä ole koulutusta tuollaisia tapauksia varten, hyvä että pärjäävät normaalien kanssa. No kävi tavisten jumpassa kerran viikkoon, samassa ryhmässä oli isompi sisarus mukana tulkkina ja itse odottelin aina jumppasalin ulkopuolella, jos jotain ongelmia tulee.

Ja tuolla meidän lapsella on pidennetty oppivelvollisuus, kävi eskarin erityisluokalla ja on koulussakin siellä erityisluokalla. Lähikouluun integroinnistakin on ollut puhetta, mutta siellä ei ole resursseja ottaa vastaan. Alkuun sai taksimatkat, nykyään joutuu käymään bussilla, matkaan uppoaa pahimmillaan lähes tunti.

 

[täti-ihminen]

Haluan sanoa oman mielipiteeni asiaan. Ymmärrän myös äitinä tunteesi ja tapasi reagoida asiaan. Tähän tilanteeseen ei ole yhtä ainoaa ja oikeaa vaihtoehtoa toimia. Itse työskentelen erityislasten kanssa ja olen sitä mieltä että lapsesi tilanne täytyy saada selkeämmäksi. Sinun voimasi eivät riitä jos et saa asiaan tarpeeksi tukea ja apua. Kirjoitit että kaikki on kesken, mutta nyt painat päälle joka paikkaan. Saot suoraan että et jaksa ja lapsesikin kärsii tilanteestaan. Kyseessähän ei tavallaan ole "tahallinen" käyttäytyminen koska lapsellasi vaikeuksia näillä osa-alueilla. Lääkitys ja muut asiat kuntoon niin luota siihen että hetken päästä sinulla on ihan eri lapsi. Itse olen nähnyt vastaavia tapauksia monia. Ja siihen kannattaa uskoa. Mitään et kuitenkaan saa, eikä tuloksia synny, jos et itse paina päälle ja vaadi asioita.

 

["kohtalotoveri"]

Ap, tekstisi oli kuin minun kirjoittamani! En osaa neuvoa, olen itsekin ihan tuuliajolla tuon hullun lapsen kanssa... Totean vain, että et ole yksin, koeta jaksaa! Itse laskeskelen, että 13 vuotta vielä hampaat irvessä mennään, sitten saan elämäni takaisin...

 

["Vieras"]

[QUOTE="Huhhuh";29152834]Telkiessään lapsen huoneeseen illaksi. Ei tarvi enempää siitä jauhaa. Kiusaamistahan se on. Sääntö: minuutti/ikävuosi jäähyä. Kiva asia päiväksi pois noin pieneltä.
Tää lapsi on pieni lapsi. Kasvatus on äärimmäisen vaikeaa muutenkin, entäs jos lapsi on erityislapsi.
Varmaan äiti haluaa myös lepoa ja laittaa lapsen kerhoon, suodaan se hänelle.
Ap, ottakaa palaveria ja palkitsemista lapsen kanssa kerhossa, kyllä hän sielä pärjää ja oppii olemaan vielä, erittäin hyvää ryhmäharjoitusta. Pitäkää toisinaan vapaapäiviä sieltä kuitenkin, tilanteen mukaan.
Tsemppiä![/QUOTE]

Näimpä.

Tällä palstalla tuntuu saavan asiasta kuin asiasta negatiivisen palauteryöpyn, paskaa niskaan vaan, asiasta kuin asiasta ja mahdollisimman tökeröllä ilmaisulla.

Tsempit ap:lle! Täälläkin sympatiat puolellasi.

 

["tintti"]

myönnä ap että viet lasta kerhoon vapaapäivinä ihan siistä syystä että et jaksa katsella häntä koko päivää kotona riekkumassa.

 

[lastenohjaaja]

teen töitä kerhossa ja kyllä siellä äkkiä huomataan kuka on erityislapsi ja kuka ei....eipä oo kyllä reilua ettet ole aiemmin kertonut!Erityislapsi vie kerhossa 2 lapsen paikan...ryhmästä tulee siis hieman pienempi.

 

["Äiti minäkin"]

Onko lapsi menossa normaaliin esikouluun? Meillä on myös vilkas lapsi, jolla todettiin 5vuotiaana itsensä ohjautuvuudessa sekä tarkkaavaisuudessa ongelmaa. Sai lääkäriltä suosituksen pienryhmä-esikoulusta. Sai paikan tällaiseen ryhmään esikoulun ajaksi. Ryhmässä oli 10 lasta ja 3 ohjaajaa. Esikouluhetkien ajaksi oli lapset jaettu pieniin ryhmiin. Poika oppi esikoulussa rauhoittumaan ja keskittymään paremmin tehtäviin. Ja tämän esikoulun oppien avulla on koulu lähtenyt hienosti alkuun. Ennen koulua oli ekskusteluja myös koulun erityisopettajan ja tulevan luokan opettajan kanssa, joten hekin heti alusta asti tiesivät miten parhaiten lapsemme kanssa menetellä ja mitkä tavat toimivat tämän yksilön kanssa.
Suosittelisin myös teille pienryhmä-eskaria, siitä olisi varmasti apua tulevaan kouluun ja pystyvät tuollaisessa ryhmässä paremmin miettimään mihin kouluun ja millaiseen ryhmään lapsen olisi parasta mennä.

 

[molla-kasvattaja]

Psyykkisesti oireilevaa lasta ei voi komentaa tavallisen tavoin. Raivoaminen tai suuttuminen ovat hänelle palkkaa käytöksestä. Tie on pitkä ja kivinenkin, mutta toivottavasti saatte pian jonkun asteen diaknioosin että pääsette kuntoutukseen ja kunnon ohjaukseen.. Itse kyseenalaistaisin myös onko kyse todellisesta yliaktiivisuudesta vai ympäristön aiheuttamasta kaaoksesta. Jaksaminen aiheuttaa muuten nopeasti kierteen että lapsi sijoitetaan tukitoimien takaamiseksi.

 

[leijona-76]

[QUOTE="Äiti minäkin";29160864]Onko lapsi menossa normaaliin esikouluun? Meillä on myös vilkas lapsi, jolla todettiin 5vuotiaana itsensä ohjautuvuudessa sekä tarkkaavaisuudessa ongelmaa. Sai lääkäriltä suosituksen pienryhmä-esikoulusta. Sai paikan tällaiseen ryhmään esikoulun ajaksi. Ryhmässä oli 10 lasta ja 3 ohjaajaa. Esikouluhetkien ajaksi oli lapset jaettu pieniin ryhmiin. Poika oppi esikoulussa rauhoittumaan ja keskittymään paremmin tehtäviin. Ja tämän esikoulun oppien avulla on koulu lähtenyt hienosti alkuun. Ennen koulua oli ekskusteluja myös koulun erityisopettajan ja tulevan luokan opettajan kanssa, joten hekin heti alusta asti tiesivät miten parhaiten lapsemme kanssa menetellä ja mitkä tavat toimivat tämän yksilön kanssa.
Suosittelisin myös teille pienryhmä-eskaria, siitä olisi varmasti apua tulevaan kouluun ja pystyvät tuollaisessa ryhmässä paremmin miettimään mihin kouluun ja millaiseen ryhmään lapsen olisi parasta mennä.[/QUOTE]

Pienryhmä monesti kyllä hyödyttää. Omani on sekä päiväkodin pienryhmässä että myös eskari on pienryhmänä. Toinen eskuryhmä normaalikokoinen. Ei pärjää normaaliryhmässä ja tässä nyt talven ja kevään mittaan pohdistaan ja testien avulla haetaan sopivaa koulumuotoa. Normaaliluokka se ei ole mitä luultavimmin. Pienryhmä on tehnyt pojalle todella hyvää ja pärjää. Hänellä on si-häiriö,ylivilkkautta ja keskittymisenvaikeus. Itseohjautuvuus heikkoa. Hyvin levoton motorisesti ja häiriintyy todella vähästä jos pitäs keskittyä tehtäviin. Tietotaidollisesti on jopa edellä ikätovereita, erityistuen tarve on siinä että kykenee toimimaan.

 

[erityislapsen äiti]

Toivottavasti olet provo. Todella suhteeton rangaistus alle kouluikäiselle erityislapselle!

Itselläni on 5-vuotias ADHD-lapsi. Olet kyllä erittäin hukassa äitiytesi kanssa tuon erityislapsesi suhteen, pyydä apua ja ota asioista selvää, ennenkuin pilaat lapsesi lopullisesti. Huutaminen on vihoviimeistä ja sillä teet lapsestasi epävarman ja häiriytyneen sekä henkisesti pahoinvoivan. Ylivilkkaasta lapsesta saa johdonmukaisella, oikealla määrällä rakkautta ja rajoja sisältävällä kasvatuksella aivan yhteiskuntakelpoisen yksilön.

 

["mude"]

Itse ajattelisin että lapsen kanssa olisi lähdettävä liikkeelle hänen resursseistaan päin. Jos hän on ylivilkas niin tilanne mahdollisimman rauhalliseksi ja rangaistukset sen mukaisiksi että ne johtaa johonkin. Totta mooses pinna välillä palaa ja mun mielestä saa sanoa että äitiä hävettää teidän käytös jos se on huonoa mutta ei tietysti pidä koko omaa painolastiaan purkaa lasten niskaan. Itselläni ei ole erityislapsia mutta kaksi pientä pienellä ikäerolla ja esikoinen oli todella ujo ja herkkä ihan vauvasta asti. Kun asioita on edetty hänen resursseista lähtöisin on ujous helpottanut ja nyt hän on suhteellisen reipas 3,5 vuotias joka käy pienessä yksityisessä päiväkodissa ja kerhossa. Mun pointti oli se ett kuuntele itseäsi, uskon että tiedät sisimmässäsi mikä lapsellesi on parasta ja toimit sen mukaan ja koitat välttää ylilyönnit ja jos ja kun niitä tulee niin reilu anteeksipyyntö lapselle ja selitys miksi pinna paloi. Ja muista ottaa apu vastaan mitä tarjotaan jotta saat huilittua ja jaksat sun tärkeässä tehtävässä olla erityislapsen äiti!! Tsemppiä!!