mä en saa mun miestä osallistumaan kotitöihin. oon ihan loppu.

["kotiorja"]

olin juuri eronnut lapseni isästä 6v sitten kun tapasin nykyisen mieheni. lähes vuoden tapailimme kunnes aloimme virallisesti seurustella ja muutimme yhteen -eli mies muutti minun vuokra-asuntooni.
olin tuolloin lapsen kanssa kotona, joten kaikki kotityöt kuuluivat minulle ja minulle sopi enemmän kun hyvin että teen ne kun mies kävi töissä. (vei kyllä roskiksia, kävi kaupassa yms)

No, sitten mun muksu täytti 3 ja mä aloitin osa-aikaisena työt, tein vain 25 viikkotuntia, eli 5h päiviä, joten edelleen tein kotityöt, koska miehen päivät venyi ja paukkui helposti 10tuntisiksi.

No, vaihdoinpa työpaikkaa, samoin mies ja nyt kumpikin teemme 8 tuntisia työpäiviä ma-pe ja viikonloput kummallakin vapaat. mutta kappas kun minä teen yksin kaikki kotityöt ja jos sanon asiasta miehelle, niin alkaa todella ylimielisellä äänellä märiseen, että voivoi on sulla rankkaa kun ei oo mies ees sänkyä pedannu....... ???!!!!

Tänäänkin tilanne se, että mä menin töihin kahdeksaksi. Otin lapsen mukaan ja vein mennessäni päikkyyn. Meillä on diili, et se kumpi ehtii eka, hakee lapsen. Pääsin klo16, hain lapsen ja tultiin kotiin. Ja kappas, mieshän täällä sohvalla makas, oli päässyt jo kahdelta. Sänky petaamatta, jääkaappi tyhjä, ei mitään ruokaa, miehen vaatteet pitkin eteistä (opeta siinä sitten lasta laittamaan vaatteet naulakkoon....!)

Tuli aika voimaton olo, että MIKSI taas mun täytyy tehdä kaikki? Sanoinkin aika kärkkäästi asiasta ja taas sain sellasta ylimielistä mölinää vastaukseksi ja mies teki musta ihan pellen kun pyysin häntä osallistumaan kotitöihin.

Lapsi lähti illaksi isälleen ja mun piti tehdä suursiivous, mutta vitut, mä en tee enää mitään. ja tästedes pesen vaan omat ja lapsen pyykit, teen ruuat vaan itselle ja lapselle ja petaan vaan oman puolen sängystä, ihan sama mitä mies tekee. Ollaan sitten naurettavia ja lapsellisia molemmat. Mä en ole mikään kotiorja. AAMEN.

 

["vieras"]

Niinpä. Suosittelen eri osoitteita, ehkä mies tajuaa ehkä ei. Ei teidän erota tarvitse tai kannata jos muuten luistaa, mutta ei tuo tuollainenkaan käy. Älä alistu tai tulet katkeraksi.

 

["kotiorja"]

[QUOTE="vieras";23317684]Niinpä. Suosittelen eri osoitteita, ehkä mies tajuaa ehkä ei. Ei teidän erota tarvitse tai kannata jos muuten luistaa, mutta ei tuo tuollainenkaan käy. Älä alistu tai tulet katkeraksi.[/QUOTE]

en mä eri osoitteisiin halua, todellakaan, mutta en mä kenenkään piikanakaan rupea elämään..

 

[Karju]

En usko, että tilanteeseen tulee parannusta. Teidän välit vaan huononee ja eroatte. Eikö olis parempi erota kavereina?

 

["hmm"]

noin siinä käy, jos eletään sen ajatuksen mukaan, että kotona oleva hoitaa kaiken. Eihän se toinen vuosien päästä enää saa itsestään mitään irti kotihommissa ilman erityisperehdytystä, ja ajatuskin kotitöihin tarttumisesta lamauttaa. Puoliso ei yleensä ole paras mahdollinen opettaja, jos suhteet ei ole tasan kunnossa. Eikö miehellä olis joku kaveri tms, jonka kanssa voisivat yhdessä harjoitella niin että homma on hauskaa? Tai jos mies opettaisi lapselle, miten niitä juttuja tehdään - kai se joskus on osannu? Voisivat sitte laittaa vaikka äitille jotain herkkua yhdessä.

 

["vieras"]

[QUOTE="kotiorja";23317780]en mä eri osoitteisiin halua, todellakaan, mutta en mä kenenkään piikanakaan rupea elämään..[/QUOTE]

Mutta mitä vaihtoehtoja sulla on? Joko sä siivoat tai et. Kuinka vaan, mies joka tapauksessa vetää pitkän korren. Hän ei tule siivoamaan voit olla varma siitä, hän tietää että sinä sen joka tapauksessa lopulta teet. Ja hän tietää senkin, ettei hänen osallistumattomuudestaan ole myöskään mitään seurauksia. Ei hänen tarvitse muuttua.

 

["hmm"]

En usko, että tilanteeseen tulee parannusta. Teidän välit vaan huononee ja eroatte. Eikö olis parempi erota kavereina?

pitäisköhän sitten kaikkien erota viikko häiden jälkeen? Oletko ikinä kuullu, että voitais selvittää niitä ongelmia? Kuitenkin joku puolet porukasta nykyäänkään ei eroa, eikä niillä kaikilla ole huono suhde. En usko että niiden onnellisten suhde on riittävän hyvä siksi, että koskaan ei ole oltu eri linjoilla.

Sanovat, että kaikissa liitoissa on ristiriitavaihe ja se vie vuosia.

 

["vieras"]

En ymmärrä, miten naiset antavat tilanteen ajautua tuohon, että miehen ei tarvitse kotonaan tehdä yhtikäs mitään. Mä olen kotiäiti, mutta kun mies tulee kotiin, kaikki kotityöt ja lastenhoito tehdään 50/50. Meillä myös siivous hoidetaan yhdessä, vaikka periaatteessa voisin sen tehdä päiväsaikaan miehen ollessa töissä. Tämä siksi, että haluamme poikiemme saavan mallin, että myös isä/mies siivoaa.

Mä en tiedä miten tuota asiaa voisi lähteä korjaamaan. Ehkä olisi syytä pitää miehen kanssa kunnon keskustelu, jonka aluksi sovitaan pysyttäydyttävän asialinjalla. Sovitaan, mitä kumpikin tekee kotona, kuinka usein jne.

Jos tämä ei auta, sitten olisi syytä oikeasti harkita eri osoitteita. Tai ainakin voisi miehelle vinkkailla vähän siihen suuntaan.

 

["hmm"]

Ei auta muu, kun ottaa tiukka linja. Et todellakaan pese enää miehen vaatteita, et tee hänelle ruokaa, jos hänen vaatteitaan on lattialla, sullot vain lähimpään kaappiin tai sohvan alle, tuot kaupasta hänelle pahviastioita ja käsket käyttää niitä jos ei tiskit mene koneeseen jne. jne.

 

[Karju]

[QUOTE="hmm";23317937]pitäisköhän sitten kaikkien erota viikko häiden jälkeen? Oletko ikinä kuullu, että voitais selvittää niitä ongelmia? Kuitenkin joku puolet porukasta nykyäänkään ei eroa, eikä niillä kaikilla ole huono suhde. En usko että niiden onnellisten suhde on riittävän hyvä siksi, että koskaan ei ole oltu eri linjoilla.

Sanovat, että kaikissa liitoissa on ristiriitavaihe ja se vie vuosia.[/QUOTE]

Jos tilanne on noin pielessä, ettei edes sinnepäinkään, niin tuskin sitä saa korjattua. Kannattaa erota jo ennen häitä, jos ei pystytä käyttäytymään aikuismaisesti.

 

["kotiorja"]

[QUOTE="vieras";23317942]En ymmärrä, miten naiset antavat tilanteen ajautua tuohon, että miehen ei tarvitse kotonaan tehdä yhtikäs mitään. Mä olen kotiäiti, mutta kun mies tulee kotiin, kaikki kotityöt ja lastenhoito tehdään 50/50. Meillä myös siivous hoidetaan yhdessä, vaikka periaatteessa voisin sen tehdä päiväsaikaan miehen ollessa töissä. Tämä siksi, että haluamme poikiemme saavan mallin, että myös isä/mies siivoaa. [/QUOTE]

niin, mies teki silloin pitkää päivää ja oli töissä myös viikonloppuisin, ei mulla käynyt mielessäkään lykätä sille imuria tai moppia käteen kun itse olin kaikenaikaa kotona...
kyllä se tiskas, petas sänkyä, vei roskia, kävi kaupassa ja imuroi jos esim.kahvinporoja meni lattialle tms, mutta mihinkään suursiivouksiin en koskaan velvoittanut. ehkä olis pitänyt, mutta sillon se tuntu niin älyttömältä ajatukselta.
lastenhoitokin saattoi monta päivää olla yksin mun harteilla kun mies saattoi lähteä ennenkun lapsi heräsi ja tulla kun lapsi jo nukkui. ja lapsi ollut pienestä pitäen paljon isälläänkin.

nytpä onkin sitten helvetin vaikeeta saada tuo mies osallistumaan, mutta en mä nyt tällaisesta erota haluais... ihan älyttömältä sekin tuntuu. mutta mäkään en tee enää mitään ylimäärästä.

 

["nitta"]

Miten olet miehen kanssa asiasta keskustellut, muuta kuin sanonut että mikset siivoa/pese pyykit tms?

 

["kotiorja"]

[QUOTE="nitta";23318002]Miten olet miehen kanssa asiasta keskustellut, muuta kuin sanonut että mikset siivoa/pese pyykit tms?[/QUOTE]

olen istuttanut pöydän ääreen ja sanonut, että mä en jaksa kun kaikki kaatuu mun niskaan ja mies alkaa vähätellä että pientäpä on sitten mun jaksamiseni..... ei sen kans pysty tästä keskusteleen. kerran suutuin ihan kunnolla ja huusin et lähdenpä tästä kiittämään äitiäs kun ei oo koskaan pistäny sua siivoon ja siitähän se vasta repes.... miehen lapsuudenkodissa äiti on passannu kaiken, mutta eipä sitäkään voi kaikesta syyttää.

 

["mä vaan"]

Meillä miehen silmät avas lista kotitöistä, jonka tein
Ensimmäisen yhteisen lapsen jälkeen olin kotona reilun vuoden ja toki tein lähes kaikki kotihommat, mutta sitten aloitin työt ja kaaos valtasi meidän kodin..
Juttelin sitten miehen kanssa rauhallisissa merkeissä, että nyt on semmoinen tilanne, että kotityöt pitää jakaa, koska en ole enää kotona niitä tekemässä.
Tein listan kaikista kotitöistä, mitä perusarkeen kuuluu ja yhdessä jaettiin tehtävät. Ei ukkokullalla ollut mitään hajuakaan, kuinka paljon sitä hommaa oikein on päivän aikana. Nyt meillä on imurointivuorot kerran viikossa molemmilla, se joka pääsee aiemmin, tekee ruuan ja toinen siivoaa keittiön ja niin edespäin.

Kokeileppa jutella miehen kanssa rakentavasti asiasta ilman syyttelyä ym ja miettikää yhdessä, miten asiat olis parasta hoitaa. Riitelemällä ei muutosta saa aikaan, koska ihan takuulla toinen puolustelee itteään, jos toinen syyttää, mitä ei ole taaskaan tehty.

Ei eroa ainakaan kannata heti miettiä yhden pikku asian takia Ja noilla asioilla on tapana paisua, jos niitä ei selvitetä kunnolla. Eli jos teidän suhde on ihan terveellä pohjalla, niin puhukaa ja unohtakaa menneet riidanaiheet. Keskittykää tulevaan ja siihen, miten teidän elämänlaatu paranisi Ja kun tuommoiset asiat on selvitetty, ukkokin alkaa näyttää taas ihanammalta

 

["kotiorja"]

[QUOTE="mä vaan";23318046]Meillä miehen silmät avas lista kotitöistä, jonka tein
Ensimmäisen yhteisen lapsen jälkeen olin kotona reilun vuoden ja toki tein lähes kaikki kotihommat, mutta sitten aloitin työt ja kaaos valtasi meidän kodin..
Juttelin sitten miehen kanssa rauhallisissa merkeissä, että nyt on semmoinen tilanne, että kotityöt pitää jakaa, koska en ole enää kotona niitä tekemässä.
Tein listan kaikista kotitöistä, mitä perusarkeen kuuluu ja yhdessä jaettiin tehtävät. Ei ukkokullalla ollut mitään hajuakaan, kuinka paljon sitä hommaa oikein on päivän aikana. Nyt meillä on imurointivuorot kerran viikossa molemmilla, se joka pääsee aiemmin, tekee ruuan ja toinen siivoaa keittiön ja niin edespäin.

Kokeileppa jutella miehen kanssa rakentavasti asiasta ilman syyttelyä ym ja miettikää yhdessä, miten asiat olis parasta hoitaa. Riitelemällä ei muutosta saa aikaan, koska ihan takuulla toinen puolustelee itteään, jos toinen syyttää, mitä ei ole taaskaan tehty.

Ei eroa ainakaan kannata heti miettiä yhden pikku asian takia Ja noilla asioilla on tapana paisua, jos niitä ei selvitetä kunnolla. Eli jos teidän suhde on ihan terveellä pohjalla, niin puhukaa ja unohtakaa menneet riidanaiheet. Keskittykää tulevaan ja siihen, miten teidän elämänlaatu paranisi Ja kun tuommoiset asiat on selvitetty, ukkokin alkaa näyttää taas ihanammalta [/QUOTE]

kiitos tekstistäsi, antoi toivoa taidanpa alkaa listata kotitöitä...

 

["plop"]

Täällähän pyöri joskus lista kotitöistä. Siihen oli koottu päivittäin, viikoittain jne. Ihan itsestään selviäkin ja vähäpätöisiltä tuntuvia, jotka kuitenkin jonkun pitää tehdä (Esim koiran kynsien leikkuu, pöydän pyyhkiminen ruokailun jälkeen...) Oli melko vaikuttava lista. Löytyisiköhän haulla

 

["plop"]

Ei tarvi ihan nollasta aloittaa listan tekoa

http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/871136-kotityolista-tarkistelkaapa-mita-uupuu/

 

["riia"]

Mä lakkasin pari vuotta sitten pesemästä miehen vaatteet, kun on niin pirun kova sotkeen niitä mutta pestyä ei saanut. Kyllästyin siihen ettei osallistunut mitenkään, joten siitä lähtien olenkin pessyt vain omat ja lasten pyykit. Ja itse saa myös viikata ja laittaa kaappiin. Kyllähän se vieläkin joskus pesee pyykkinsä vasta sitten kun puhtaat kalsarit loppuu mut se taas ei ole mun ongelma. Sillä vaan on isompi huki kerralla ne kaikki vaatteet pestä ja laittaa

Ap:lle siis, lakkaa tekemästä asioita miehes puolesta. Kyllä se jossain vaiheessa tajuaa ettei ne työt itsekseen hoidu. Ja jos pää kestää sotkua, niin älä siivoa. Kyllä se munki ukko alkaa siivoaamaan kun huomaa ettei mulla todellakaan ole tarkoitustakaan tehdä sen puolesta.

 

[Karju]

[QUOTE="riia";23318495]Mä lakkasin pari vuotta sitten pesemästä miehen vaatteet, kun on niin pirun kova sotkeen niitä mutta pestyä ei saanut. Kyllästyin siihen ettei osallistunut mitenkään, joten siitä lähtien olenkin pessyt vain omat ja lasten pyykit. Ja itse saa myös viikata ja laittaa kaappiin. Kyllähän se vieläkin joskus pesee pyykkinsä vasta sitten kun puhtaat kalsarit loppuu mut se taas ei ole mun ongelma. Sillä vaan on isompi huki kerralla ne kaikki vaatteet pestä ja laittaa

Ap:lle siis, lakkaa tekemästä asioita miehes puolesta. Kyllä se jossain vaiheessa tajuaa ettei ne työt itsekseen hoidu. Ja jos pää kestää sotkua, niin älä siivoa. Kyllä se munki ukko alkaa siivoaamaan kun huomaa ettei mulla todellakaan ole tarkoitustakaan tehdä sen puolesta.[/QUOTE]

Mietin vaan, et mitenhän tuo vaikuttaa parisuhteeseen niinku muuten? Minusta tuo kuulostaa ihan kämppiksenä olemiselta. Minä en jaksas haistella tai katsella toisen likapyykkivuorta, enkä kyllä muutenkaan tollasta menoa.

 

["riia"]

Mietin vaan, et mitenhän tuo vaikuttaa parisuhteeseen niinku muuten? Minusta tuo kuulostaa ihan kämppiksenä olemiselta. Minä en jaksas haistella tai katsella toisen likapyykkivuorta, enkä kyllä muutenkaan tollasta menoa.

Niin sun mielestä ois parempi erota jos mies ei osallistu kotitöihin vai? Vai onko se mun velvollisuus hoitaa myös miehen sotkut tai jotenki palvella miestä? Ei ei, meillä on oikein hyvä ja toimiva parisuhde enkä sen takia pyyhettä kehään heitä. Meillä se toimii, että minä en sekaannu miehen sotkuihin eikä se kyllä mun tehtävä olekaan. Ihan samanlain vois ajatella et miehen kuuluis siivota mun sotkut.

Äitinsä on passannu miestäni aikoinaan eikä sillä ole tarvinut kotona tehdä mitään kotitöitä. En todellakaan ole mennyt samalla linjalla, vaan kyllä saa aikuinen mies jälkensä siivota. Se ei edelleenkään ole mun tehtävä.