Mä mietin sen että kun mua paina yks asia mieltä jo kauan,niin voinko mä soita Tyksiin ja puhua lääkärin kanssa tästä asiasta..

[Nadia]

Jäänkö auton alle huomenna?
Onko minulla syöpä jossain kropan uumenissa?
Mitä jos huomenna tulee lama ja rahat loppuu?
Mitä jos joku ryöstää minut huomenna?
Mitä jos lapsi lakkaa hengittämästä?

Blaa,blaa!

Jos mä miettisin päivästä toiseen uusiiko minun lapseni sairaudet jne, mä sekoisin!
Sä oot oikeesti hoidon tarpeessa... Anteeks vaan, mutta mitä enemmän näitä sun aloituksia lukee, niin hanki apua! Ei sun lapset voi olla huomaamatta miten sekaisin olet.

 

[harmaana nyt]

Mulla on itselläni 5-vuotias erityislapsi.
Olen tän 5 vuoden aikana opetellut olemaan panikoimatta asioista joille en mitään voi ja opetellut myös antamaan sen hoitovastuun lapsen sairaudesta lääkäreille ja hoitajille.
He osaavat ja tietävät mitä he tekevät,tähän on luotettava.
:hug:

 

[Eestlanna Savanna]

Jäänkö auton alle huomenna?
Onko minulla syöpä jossain kropan uumenissa?
Mitä jos huomenna tulee lama ja rahat loppuu?
Mitä jos joku ryöstää minut huomenna?
Mitä jos lapsi lakkaa hengittämästä?

Blaa,blaa!

Jos mä miettisin päivästä toiseen uusiiko minun lapseni sairaudet jne, mä sekoisin!
Sä oot oikeesti hoidon tarpeessa... Anteeks vaan, mutta mitä enemmän näitä sun aloituksia lukee, niin hanki apua! Ei sun lapset voi olla huomaamatta miten sekaisin olet.

Anteeks mutta sun puhesta päätelen että enemmän sä tarvit hoitoa kun huudat sen joka kerta sairasta sekin on

 

[Eestlanna Savanna]

Mulla on itselläni 5-vuotias erityislapsi.
Olen tän 5 vuoden aikana opetellut olemaan panikoimatta asioista joille en mitään voi ja opetellut myös antamaan sen hoitovastuun lapsen sairaudesta lääkäreille ja hoitajille.
He osaavat ja tietävät mitä he tekevät,tähän on luotettava.
:hug:

Hienoa kun opitelet :hug: :hug:
Mikä diagnoosi sun lapsella,ei pakko vastata :hug:

 

[harmaana nyt]

Mulla on itselläni 5-vuotias erityislapsi.
Olen tän 5 vuoden aikana opetellut olemaan panikoimatta asioista joille en mitään voi ja opetellut myös antamaan sen hoitovastuun lapsen sairaudesta lääkäreille ja hoitajille.
He osaavat ja tietävät mitä he tekevät,tähän on luotettava.
:hug:

Hienoa kun opitelet :hug: :hug:
Mikä diagnoosi sun lapsella,ei pakko vastata :hug:

En halua kertoa diagnoosia,on aika harvinainen vamma.
Tyksissä mekin käydään kirurgisella ja neurologisella osastolla säännöllisesti,parin viikon päästä seuraavan kerran...

 

[Eestlanna Savanna]

Mulla on itselläni 5-vuotias erityislapsi.
Olen tän 5 vuoden aikana opetellut olemaan panikoimatta asioista joille en mitään voi ja opetellut myös antamaan sen hoitovastuun lapsen sairaudesta lääkäreille ja hoitajille.
He osaavat ja tietävät mitä he tekevät,tähän on luotettava.
:hug:

Hienoa kun opitelet :hug: :hug:
Mikä diagnoosi sun lapsella,ei pakko vastata :hug:

En halua kertoa diagnoosia,on aika harvinainen vamma.
Tyksissä mekin käydään kirurgisella ja neurologisella osastolla säännöllisesti,parin viikon päästä seuraavan kerran...

Juu toki ei ole pakko :hug:
olet sä sitten kans Turkulainen?Laita mulle yv jos vaan haluat kun olen kans Turusta:hug:

 

[Nadia]

Jäänkö auton alle huomenna?
Onko minulla syöpä jossain kropan uumenissa?
Mitä jos huomenna tulee lama ja rahat loppuu?
Mitä jos joku ryöstää minut huomenna?
Mitä jos lapsi lakkaa hengittämästä?

Blaa,blaa!

Jos mä miettisin päivästä toiseen uusiiko minun lapseni sairaudet jne, mä sekoisin!
Sä oot oikeesti hoidon tarpeessa... Anteeks vaan, mutta mitä enemmän näitä sun aloituksia lukee, niin hanki apua! Ei sun lapset voi olla huomaamatta miten sekaisin olet.

Anteeks mutta sun puhesta päätelen että enemmän sä tarvit hoitoa kun huudat sen joka kerta sairasta sekin on

Etkö sä itsekkin ole itkenyt, kun et saa apua. Pitäähän sun saada, jos koet olevan tarpeessa ja todennäköisesti olet.
Ja jep, hankin apua, kun tarvitsen, juuri nyt ei ole tarvetta.

 

[Pöpsä]

Jäänkö auton alle huomenna?
Onko minulla syöpä jossain kropan uumenissa?
Mitä jos huomenna tulee lama ja rahat loppuu?
Mitä jos joku ryöstää minut huomenna?
Mitä jos lapsi lakkaa hengittämästä?

Blaa,blaa!

Jos mä miettisin päivästä toiseen uusiiko minun lapseni sairaudet jne, mä sekoisin!
Sä oot oikeesti hoidon tarpeessa... Anteeks vaan, mutta mitä enemmän näitä sun aloituksia lukee, niin hanki apua! Ei sun lapset voi olla huomaamatta miten sekaisin olet.

Anteeks mutta sun puhesta päätelen että enemmän sä tarvit hoitoa kun huudat sen joka kerta sairasta sekin on

Etkö sä itsekkin ole itkenyt, kun et saa apua. Pitäähän sun saada, jos koet olevan tarpeessa ja todennäköisesti olet.
Ja jep, hankin apua, kun tarvitsen, juuri nyt ei ole tarvetta.

Nadia on kyllä, Savanna, ihan oikeassa. Hankkisit itsellesi apua. Ei tuollainen ole "tervettä", että stressaa jatkuvasti asioista joille ei mitään voi ja mihin kukaan ei osaa antaa vastausta.

Ei sulla mene varmaankaan sen huonommin kuin kellään muullakaan keskiverto kansalaisella. Toiset vaan osaa olla stressaamatta asioista joille eivät mitään mahda, vaan keskittyvät mielummin elämään tässä hetkessä ja vaikuttamaan asioihin mihin pystyvät tässä ja nyt.

 

[Sairaan lapsen äiti]

Tuskin Nadia tarkoitti sitä että itse huolehtisi tuollaisista asioista.. Savannan aloitukset vaan joskus on tota luokkaa.

Omalla lapsellani on myös harvinainen sairaus johon hän tulee kuolemaan ennen 8v syntymäpäiväänsä. Mutta en minä joka päivä huolehdi onko tämä se viimeinen päivä tai onko se viimeinen päivä huomenna. Yritän nauttia hänen kanssaan niistä päivistä mitä meillä on jäljellä.

 

[Eestlanna Savanna]

Tuskin Nadia tarkoitti sitä että itse huolehtisi tuollaisista asioista.. Savannan aloitukset vaan joskus on tota luokkaa.

Omalla lapsellani on myös harvinainen sairaus johon hän tulee kuolemaan ennen 8v syntymäpäiväänsä. Mutta en minä joka päivä huolehdi onko tämä se viimeinen päivä tai onko se viimeinen päivä huomenna. Yritän nauttia hänen kanssaan niistä päivistä mitä meillä on jäljellä.

:'( :'( Voi ei,olen niin pahoilani,en tiedä edes miten jaksat :ashamed: olen sanaton :ashamed:

 

[Eestlanna Savanna]

Jäänkö auton alle huomenna?
Onko minulla syöpä jossain kropan uumenissa?
Mitä jos huomenna tulee lama ja rahat loppuu?
Mitä jos joku ryöstää minut huomenna?
Mitä jos lapsi lakkaa hengittämästä?

Blaa,blaa!

Jos mä miettisin päivästä toiseen uusiiko minun lapseni sairaudet jne, mä sekoisin!
Sä oot oikeesti hoidon tarpeessa... Anteeks vaan, mutta mitä enemmän näitä sun aloituksia lukee, niin hanki apua! Ei sun lapset voi olla huomaamatta miten sekaisin olet.

Anteeks mutta sun puhesta päätelen että enemmän sä tarvit hoitoa kun huudat sen joka kerta sairasta sekin on

Etkö sä itsekkin ole itkenyt, kun et saa apua. Pitäähän sun saada, jos koet olevan tarpeessa ja todennäköisesti olet.
Ja jep, hankin apua, kun tarvitsen, juuri nyt ei ole tarvetta.

Nadia on kyllä, Savanna, ihan oikeassa. Hankkisit itsellesi apua. Ei tuollainen ole "tervettä", että stressaa jatkuvasti asioista joille ei mitään voi ja mihin kukaan ei osaa antaa vastausta.

Ei sulla mene varmaankaan sen huonommin kuin kellään muullakaan keskiverto kansalaisella. Toiset vaan osaa olla stressaamatta asioista joille eivät mitään mahda, vaan keskittyvät mielummin elämään tässä hetkessä ja vaikuttamaan asioihin mihin pystyvät tässä ja nyt.

Jotkut osaa jotkut ei,mutta se mitä hän sanoi että mä olen ihan sekaisin niin anteeks vaan sitten,mutta kukaan lääkäristä ei sellaista ikinä huomanut,sen takia apua en saa kun siitä halua

 

[Pöpsä]

Jäänkö auton alle huomenna?
Onko minulla syöpä jossain kropan uumenissa?
Mitä jos huomenna tulee lama ja rahat loppuu?
Mitä jos joku ryöstää minut huomenna?
Mitä jos lapsi lakkaa hengittämästä?

Blaa,blaa!

Jos mä miettisin päivästä toiseen uusiiko minun lapseni sairaudet jne, mä sekoisin!
Sä oot oikeesti hoidon tarpeessa... Anteeks vaan, mutta mitä enemmän näitä sun aloituksia lukee, niin hanki apua! Ei sun lapset voi olla huomaamatta miten sekaisin olet.

Anteeks mutta sun puhesta päätelen että enemmän sä tarvit hoitoa kun huudat sen joka kerta sairasta sekin on

Etkö sä itsekkin ole itkenyt, kun et saa apua. Pitäähän sun saada, jos koet olevan tarpeessa ja todennäköisesti olet.
Ja jep, hankin apua, kun tarvitsen, juuri nyt ei ole tarvetta.

Nadia on kyllä, Savanna, ihan oikeassa. Hankkisit itsellesi apua. Ei tuollainen ole "tervettä", että stressaa jatkuvasti asioista joille ei mitään voi ja mihin kukaan ei osaa antaa vastausta.

Ei sulla mene varmaankaan sen huonommin kuin kellään muullakaan keskiverto kansalaisella. Toiset vaan osaa olla stressaamatta asioista joille eivät mitään mahda, vaan keskittyvät mielummin elämään tässä hetkessä ja vaikuttamaan asioihin mihin pystyvät tässä ja nyt.

Jotkut osaa jotkut ei,mutta se mitä hän sanoi että mä olen ihan sekaisin niin anteeks vaan sitten,mutta kukaan lääkäristä ei sellaista ikinä huomanut,sen takia apua en saa kun siitä halua

Eihän meistä kukaan täällä palstalla voi tietää, millainen sinun psyykkeesi on todellisuudessa. Mehän luemme sinua vain viestiesi kautta ja sen kautta mitä itse kerrot meille. Usein kuitenkin viestisi ovat melko negatiivisia ja olet itsekkin sanonut, kuinka väsynyt tilanteehesi olet. Minä ainakin puhun sinulle kaikella kunnioituksella ja "ystävän" kehoituksena. Olet mukavan oloinen ihminen "hyvinä hetkinä", mutta välillä saat minut todella huolestumaan vaikkemme oikeasti tunnekkaan. Sinun jaksamistasi ajattelen. :hug:

 

[Eestlanna Savanna]

Jäänkö auton alle huomenna?
Onko minulla syöpä jossain kropan uumenissa?
Mitä jos huomenna tulee lama ja rahat loppuu?
Mitä jos joku ryöstää minut huomenna?
Mitä jos lapsi lakkaa hengittämästä?

Blaa,blaa!

Jos mä miettisin päivästä toiseen uusiiko minun lapseni sairaudet jne, mä sekoisin!
Sä oot oikeesti hoidon tarpeessa... Anteeks vaan, mutta mitä enemmän näitä sun aloituksia lukee, niin hanki apua! Ei sun lapset voi olla huomaamatta miten sekaisin olet.

Anteeks mutta sun puhesta päätelen että enemmän sä tarvit hoitoa kun huudat sen joka kerta sairasta sekin on

Etkö sä itsekkin ole itkenyt, kun et saa apua. Pitäähän sun saada, jos koet olevan tarpeessa ja todennäköisesti olet.
Ja jep, hankin apua, kun tarvitsen, juuri nyt ei ole tarvetta.

Nadia on kyllä, Savanna, ihan oikeassa. Hankkisit itsellesi apua. Ei tuollainen ole "tervettä", että stressaa jatkuvasti asioista joille ei mitään voi ja mihin kukaan ei osaa antaa vastausta.

Ei sulla mene varmaankaan sen huonommin kuin kellään muullakaan keskiverto kansalaisella. Toiset vaan osaa olla stressaamatta asioista joille eivät mitään mahda, vaan keskittyvät mielummin elämään tässä hetkessä ja vaikuttamaan asioihin mihin pystyvät tässä ja nyt.

Jotkut osaa jotkut ei,mutta se mitä hän sanoi että mä olen ihan sekaisin niin anteeks vaan sitten,mutta kukaan lääkäristä ei sellaista ikinä huomanut,sen takia apua en saa kun siitä halua

Eihän meistä kukaan täällä palstalla voi tietää, millainen sinun psyykkeesi on todellisuudessa. Mehän luemme sinua vain viestiesi kautta ja sen kautta mitä itse kerrot meille. Usein kuitenkin viestisi ovat melko negatiivisia ja olet itsekkin sanonut, kuinka väsynyt tilanteehesi olet. Minä ainakin puhun sinulle kaikella kunnioituksella ja "ystävän" kehoituksena. Olet mukavan oloinen ihminen "hyvinä hetkinä", mutta välillä saat minut todella huolestumaan vaikkemme oikeasti tunnekkaan. Sinun jaksamistasi ajattelen. :hug:

Kiitos

:hug: :hug:
Kyllä mä olen herkkä itse tiedän sen,mutta en voi yhtään mitään siihen,mä on ollut koko elämää tommonen,äitikin aina sano ettei sulle saa kertoa mitään sä panikoit heti :ashamed: ja nyt kun mulla vaikeuksia elämässä niin mä en pystyy ne kestää niin kuin monet pystyy,se on raskasta :/ mutta mikä keino ei siihen oikein auta,ehkä mä olen kuin mun rakas mummi oli,hän oli stressaantunut koko elämää aikana ja myös samoin,eli lapsista vaikka lapset ovat jo yli 60 ja voivat hyvin,mutta kun hän kuoli niin vei huolikin haudaan :ashamed:

 

[Pöpsä]

Jäänkö auton alle huomenna?
Onko minulla syöpä jossain kropan uumenissa?
Mitä jos huomenna tulee lama ja rahat loppuu?
Mitä jos joku ryöstää minut huomenna?
Mitä jos lapsi lakkaa hengittämästä?

Blaa,blaa!

Jos mä miettisin päivästä toiseen uusiiko minun lapseni sairaudet jne, mä sekoisin!
Sä oot oikeesti hoidon tarpeessa... Anteeks vaan, mutta mitä enemmän näitä sun aloituksia lukee, niin hanki apua! Ei sun lapset voi olla huomaamatta miten sekaisin olet.

Anteeks mutta sun puhesta päätelen että enemmän sä tarvit hoitoa kun huudat sen joka kerta sairasta sekin on

Etkö sä itsekkin ole itkenyt, kun et saa apua. Pitäähän sun saada, jos koet olevan tarpeessa ja todennäköisesti olet.
Ja jep, hankin apua, kun tarvitsen, juuri nyt ei ole tarvetta.

Nadia on kyllä, Savanna, ihan oikeassa. Hankkisit itsellesi apua. Ei tuollainen ole "tervettä", että stressaa jatkuvasti asioista joille ei mitään voi ja mihin kukaan ei osaa antaa vastausta.

Ei sulla mene varmaankaan sen huonommin kuin kellään muullakaan keskiverto kansalaisella. Toiset vaan osaa olla stressaamatta asioista joille eivät mitään mahda, vaan keskittyvät mielummin elämään tässä hetkessä ja vaikuttamaan asioihin mihin pystyvät tässä ja nyt.

Jotkut osaa jotkut ei,mutta se mitä hän sanoi että mä olen ihan sekaisin niin anteeks vaan sitten,mutta kukaan lääkäristä ei sellaista ikinä huomanut,sen takia apua en saa kun siitä halua

Eihän meistä kukaan täällä palstalla voi tietää, millainen sinun psyykkeesi on todellisuudessa. Mehän luemme sinua vain viestiesi kautta ja sen kautta mitä itse kerrot meille. Usein kuitenkin viestisi ovat melko negatiivisia ja olet itsekkin sanonut, kuinka väsynyt tilanteehesi olet. Minä ainakin puhun sinulle kaikella kunnioituksella ja "ystävän" kehoituksena. Olet mukavan oloinen ihminen "hyvinä hetkinä", mutta välillä saat minut todella huolestumaan vaikkemme oikeasti tunnekkaan. Sinun jaksamistasi ajattelen. :hug:

Kiitos

:hug: :hug:
Kyllä mä olen herkkä itse tiedän sen,mutta en voi yhtään mitään siihen,mä on ollut koko elämää tommonen,äitikin aina sano ettei sulle saa kertoa mitään sä panikoit heti :ashamed: ja nyt kun mulla vaikeuksia elämässä niin mä en pystyy ne kestää niin kuin monet pystyy,se on raskasta :/ mutta mikä keino ei siihen oikein auta,ehkä mä olen kuin mun rakas mummi oli,hän oli stressaantunut koko elämää aikana ja myös samoin,eli lapsista vaikka lapset ovat jo yli 60 ja voivat hyvin,mutta kun hän kuoli niin vei huolikin haudaan :ashamed:

Niin, ihmiset ovat erilaisia. Munkin äiti sanoo mulle aina, että olen semmonen stressaaja, vaikken mielestäni edes ole.. Mutta ehkä mäkin sitten vähän olen.

Mua vain välillä hirvittää, kun pystyn aistimaan sun teksteistäs kuinka ahdistunut olet, että miten sä jaksat! Että milloin väsyt stressisi alla kokonaan. Nyt viellä sun olisi helpompi purkaa asioita ja auttaa itse itseäsi, kun et ole viellä "pohjalla". Pienikin apu voisi auttaa paljon. Mutta sitten kun sinne pohjalle tipahtaa, niin sieltä on niin vaikea kivuta takaisin ylös. :hug:

 

[Eestlanna Savanna]

Jäänkö auton alle huomenna?
Onko minulla syöpä jossain kropan uumenissa?
Mitä jos huomenna tulee lama ja rahat loppuu?
Mitä jos joku ryöstää minut huomenna?
Mitä jos lapsi lakkaa hengittämästä?

Blaa,blaa!

Jos mä miettisin päivästä toiseen uusiiko minun lapseni sairaudet jne, mä sekoisin!
Sä oot oikeesti hoidon tarpeessa... Anteeks vaan, mutta mitä enemmän näitä sun aloituksia lukee, niin hanki apua! Ei sun lapset voi olla huomaamatta miten sekaisin olet.

Anteeks mutta sun puhesta päätelen että enemmän sä tarvit hoitoa kun huudat sen joka kerta sairasta sekin on

Etkö sä itsekkin ole itkenyt, kun et saa apua. Pitäähän sun saada, jos koet olevan tarpeessa ja todennäköisesti olet.
Ja jep, hankin apua, kun tarvitsen, juuri nyt ei ole tarvetta.

Nadia on kyllä, Savanna, ihan oikeassa. Hankkisit itsellesi apua. Ei tuollainen ole "tervettä", että stressaa jatkuvasti asioista joille ei mitään voi ja mihin kukaan ei osaa antaa vastausta.

Ei sulla mene varmaankaan sen huonommin kuin kellään muullakaan keskiverto kansalaisella. Toiset vaan osaa olla stressaamatta asioista joille eivät mitään mahda, vaan keskittyvät mielummin elämään tässä hetkessä ja vaikuttamaan asioihin mihin pystyvät tässä ja nyt.

Jotkut osaa jotkut ei,mutta se mitä hän sanoi että mä olen ihan sekaisin niin anteeks vaan sitten,mutta kukaan lääkäristä ei sellaista ikinä huomanut,sen takia apua en saa kun siitä halua

Eihän meistä kukaan täällä palstalla voi tietää, millainen sinun psyykkeesi on todellisuudessa. Mehän luemme sinua vain viestiesi kautta ja sen kautta mitä itse kerrot meille. Usein kuitenkin viestisi ovat melko negatiivisia ja olet itsekkin sanonut, kuinka väsynyt tilanteehesi olet. Minä ainakin puhun sinulle kaikella kunnioituksella ja "ystävän" kehoituksena. Olet mukavan oloinen ihminen "hyvinä hetkinä", mutta välillä saat minut todella huolestumaan vaikkemme oikeasti tunnekkaan. Sinun jaksamistasi ajattelen. :hug:

Kiitos

:hug: :hug:
Kyllä mä olen herkkä itse tiedän sen,mutta en voi yhtään mitään siihen,mä on ollut koko elämää tommonen,äitikin aina sano ettei sulle saa kertoa mitään sä panikoit heti :ashamed: ja nyt kun mulla vaikeuksia elämässä niin mä en pystyy ne kestää niin kuin monet pystyy,se on raskasta :/ mutta mikä keino ei siihen oikein auta,ehkä mä olen kuin mun rakas mummi oli,hän oli stressaantunut koko elämää aikana ja myös samoin,eli lapsista vaikka lapset ovat jo yli 60 ja voivat hyvin,mutta kun hän kuoli niin vei huolikin haudaan :ashamed:

Niin, ihmiset ovat erilaisia. Munkin äiti sanoo mulle aina, että olen semmonen stressaaja, vaikken mielestäni edes ole.. Mutta ehkä mäkin sitten vähän olen.

Mua vain välillä hirvittää, kun pystyn aistimaan sun teksteistäs kuinka ahdistunut olet, että miten sä jaksat! Että milloin väsyt stressisi alla kokonaan. Nyt viellä sun olisi helpompi purkaa asioita ja auttaa itse itseäsi, kun et ole viellä "pohjalla". Pienikin apu voisi auttaa paljon. Mutta sitten kun sinne pohjalle tipahtaa, niin sieltä on niin vaikea kivuta takaisin ylös. :hug:

Tiedän ja olin pohjalla niin monta kerta ja ehkä meen taas kun en selvinyt paljon painavia asioita eli mun pitää selvitä vaan niitä kun ole ikuinen stressaaja,mutta kuitenkin jaksan kaikki tehdä vaikka stressi on aina niin iso,pakko vaan vaikka pää on tommonen :/

 

[Pöpsä]

Jäänkö auton alle huomenna?
Onko minulla syöpä jossain kropan uumenissa?
Mitä jos huomenna tulee lama ja rahat loppuu?
Mitä jos joku ryöstää minut huomenna?
Mitä jos lapsi lakkaa hengittämästä?

Blaa,blaa!

Jos mä miettisin päivästä toiseen uusiiko minun lapseni sairaudet jne, mä sekoisin!
Sä oot oikeesti hoidon tarpeessa... Anteeks vaan, mutta mitä enemmän näitä sun aloituksia lukee, niin hanki apua! Ei sun lapset voi olla huomaamatta miten sekaisin olet.

Anteeks mutta sun puhesta päätelen että enemmän sä tarvit hoitoa kun huudat sen joka kerta sairasta sekin on

Etkö sä itsekkin ole itkenyt, kun et saa apua. Pitäähän sun saada, jos koet olevan tarpeessa ja todennäköisesti olet.
Ja jep, hankin apua, kun tarvitsen, juuri nyt ei ole tarvetta.

Nadia on kyllä, Savanna, ihan oikeassa. Hankkisit itsellesi apua. Ei tuollainen ole "tervettä", että stressaa jatkuvasti asioista joille ei mitään voi ja mihin kukaan ei osaa antaa vastausta.

Ei sulla mene varmaankaan sen huonommin kuin kellään muullakaan keskiverto kansalaisella. Toiset vaan osaa olla stressaamatta asioista joille eivät mitään mahda, vaan keskittyvät mielummin elämään tässä hetkessä ja vaikuttamaan asioihin mihin pystyvät tässä ja nyt.

Jotkut osaa jotkut ei,mutta se mitä hän sanoi että mä olen ihan sekaisin niin anteeks vaan sitten,mutta kukaan lääkäristä ei sellaista ikinä huomanut,sen takia apua en saa kun siitä halua

Eihän meistä kukaan täällä palstalla voi tietää, millainen sinun psyykkeesi on todellisuudessa. Mehän luemme sinua vain viestiesi kautta ja sen kautta mitä itse kerrot meille. Usein kuitenkin viestisi ovat melko negatiivisia ja olet itsekkin sanonut, kuinka väsynyt tilanteehesi olet. Minä ainakin puhun sinulle kaikella kunnioituksella ja "ystävän" kehoituksena. Olet mukavan oloinen ihminen "hyvinä hetkinä", mutta välillä saat minut todella huolestumaan vaikkemme oikeasti tunnekkaan. Sinun jaksamistasi ajattelen. :hug:

Kiitos

:hug: :hug:
Kyllä mä olen herkkä itse tiedän sen,mutta en voi yhtään mitään siihen,mä on ollut koko elämää tommonen,äitikin aina sano ettei sulle saa kertoa mitään sä panikoit heti :ashamed: ja nyt kun mulla vaikeuksia elämässä niin mä en pystyy ne kestää niin kuin monet pystyy,se on raskasta :/ mutta mikä keino ei siihen oikein auta,ehkä mä olen kuin mun rakas mummi oli,hän oli stressaantunut koko elämää aikana ja myös samoin,eli lapsista vaikka lapset ovat jo yli 60 ja voivat hyvin,mutta kun hän kuoli niin vei huolikin haudaan :ashamed:

Niin, ihmiset ovat erilaisia. Munkin äiti sanoo mulle aina, että olen semmonen stressaaja, vaikken mielestäni edes ole.. Mutta ehkä mäkin sitten vähän olen.

Mua vain välillä hirvittää, kun pystyn aistimaan sun teksteistäs kuinka ahdistunut olet, että miten sä jaksat! Että milloin väsyt stressisi alla kokonaan. Nyt viellä sun olisi helpompi purkaa asioita ja auttaa itse itseäsi, kun et ole viellä "pohjalla". Pienikin apu voisi auttaa paljon. Mutta sitten kun sinne pohjalle tipahtaa, niin sieltä on niin vaikea kivuta takaisin ylös. :hug:

Tiedän ja olin pohjalla niin monta kerta ja ehkä meen taas kun en selvinyt paljon painavia asioita eli mun pitää selvitä vaan niitä kun ole ikuinen stressaaja,mutta kuitenkin jaksan kaikki tehdä vaikka stressi on aina niin iso,pakko vaan vaikka pää on tommonen :/

Itse tiedät mitkä ovat jaksamisesi rajat. Mutta muista, että jos voimat oikeasti loppuu niin apua pitää hakea! Minäkin voin toimia korvana joskus, jos oikein ahdistaa, eli hihkaiset vaan Pöpsää, niin kuuntelen ja toki autankin mitä pystyn. :hug:

 

[oikeasti]

sun kannattaa puhua ammatti-ihmisille noista sun ongelmista.. sä kokoajan pelkäät ja panikoit,et nauti yhtään elämstäs

 

[Eestlanna Savanna]

Kiitos sulle pöpsä :hug:

 

[ou nou]

JOS sun lapset ja niiden hyvinvointi on sulle tarkeita niin sa hankit ITTELLES apua. Mika sulla ton asian ymmartamisessa mattaa? Kerro nyt vaan laakarille kaikki mita taallakin valitat. Huomioitko todellakaan muita kun itses. Puhu miehelles. Niin joo.......eihan se varmaan kuuntele. Sa aliarvioit muita.