N
"normaali arkea" innolla odottaen
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja mie:Vihaan mun habitustaOn ylipainoa vähän, kaikki vaatteet näyttää omissa silmissä ihan paskalle mun päällä. Mä liikun runsaasti ja olen alkanut katsoa syömisä. No, tuloksena paino on NOUSSUT. Kilin vi*tu.
En halua enää mennä muun perheen kanssa saunaan, kun inhoan vartaloani. En anna miehen enää koskea muhun enkä suostu seksiin. Miehen fyysinen läheisyys vaan kuvottaa mua niin paljon. Ei hänen vuokseen, vaan oman itseni vuoksi. Kun ajattelen, miltä näytän ja tunnun hänen silmissään ja käsissään. Vaikka kuin yritän rentoutua, näen verkkokalvoillani vain oman peilikuvajaiseni. Yöks. En kykene edes kiihottumaan enää tän vuoksi.
Odotan vaan talvea, että voin taas verhoutua pitkään paksuun talvitakkiin, neuleisiin ja pitkiin housuihin...
Mies ei oikein ymmärrä mua. Hän pitää mua edelleen haluttavana, kiihottuu musta, haluaa läheisyyttä. Sanoo, että tää on tyhmää tää mun ajattelutapa. Että mun pitäs kantaa kroppaani ylpeänä miettimättä turhaa paskaa. Kärsii kun intiimisuhde puuttuu.
Mut en voi vaan tälle mitään. Enkä koskaan saavuta sitä kroppaa minkä haluisin ollakseni tyytyväinen. En tällä itsekurilla ja tahtotilalla.
Lakkaa valittamasta! Mulla on syöpää sairastava lapsi ja oma vointi on niin heikko, etten voi harrastaa liikuntaa tällä hetkellä ollenkaan. Sä pystyt liikkumaan ja saat painosi kuriin, jos vain päätät niin. Sitä huomaa vasta silloin mitenkä hyvin asiat on ollut, kun ne on menettänyt. Laita päässäsi ajatukset & asiat järjestykseen ja nauti elämästäsi!