Minä järjestin aikanaan pippalot illan kunniaksi jota halusin juhlistaa. Siinä ei ollut mitään merkittävää syytä mutta halusin mieheni kutsuvan kavereitaan ja minä kutsuin omiani. Siinä sitten iltaa vietettiin ja mies alkoi olla hyvinkin juovukkeissaan, ja hän huusi suureen ääneen ensin ettei hänellä ole syytä jäädä tähän kaupunkiin (oli kauempaa). Tätä ihmettelin mutta ajattelin että kännisen syviä mietelmiä, kaikki on turhaa jne..
Ilta eteni ja menimme paikalliseen kuppilaan. Olin menossa sanomaan miehelle jotain joka istui kavereineen viereisessä pöydässä, tämä ei nähnyt minua koska istui selin minuun ja luki tekstiviestiä. Näin viestin jossa luki jotakin ikävästä, nappasin puhelimen (joka oli minun ja miehellä lainassa kun oli omansa rikkonut) ja luin viestejä joissa tuli selväksi että miehellä oli toinen suhde. Soitin tähän numeroon ja tivasin kuka h**vetti tämä nainen oli. Myöhemmin puristin mieheltä itseltään tiedon että tämä on työkaveri, joka oli alkanut töissä mieheltä kysymään onko tämä suhteessa ja miten tällä menee johon mies (ei koskaan ylistänyt mitään ja puhui ympäripyöreästi muutenkin, ei avautunut) oli vastannut jotenkin että siinähän se menee tms. Meillä ei sinänsä ollut mitään ongelmia, tasaista työssäkäyvien ihmisten elämää.
Laskin yhteen yksi plus yksi asioista joita mies kertoi ja nämä olivat pettäneet jo monta kuukautta. Aina sain kuulla että ei se merkitse mitään, hänen on pakko nähdä naista työkaverina mutta 'ei hän enää ole muutakuin työkaveri'. Monta kuukautta tappelimme ja yritimme koska mies sanoi että haluaa kanssani jatkaa, ja aina jäi kiinni viesteistä ja puheluista naiselta. Ja mies yritti olla niin raukkaa että.. "En minä mutta tämä nainen.." Päähänsähän se mies minulta useasti sai, kunnes huusi ettei tunne minua enää, en ole enää se sama jota hän rakasti.. Miksi ihmeessä?
Kauan se silti jaksoi sanoa että haluaa jättää tämän toisen naisen ja yrittää minun kanssani. Kun käskin miehen soittaa tälle naiselle ja katkaista heidän 'suhteensa' pitäen puhelimen kaiuttimen päällä jotta minä kuulen tämän ja naiselle ei kerrota että kuulen. Hän teki tämän ja soitti. Mutta tämäkin oli jotenkin sovittu juttu, mies kertoi että hänen täytyy saada asiansa kuntoon eikä voi jatkaa naisen kanssa, johon nainen vastasi niin että minä sain selkeän käsityksen että minä olen se asia joka miehen täytyy hoitaa pois tieltä.. Jopa työpaikkaa mies oli vaihtamassa minun vuokseni muka, jotta ei olisi samassa rakennuksessa tämän naisen kanssa. Hänellä oli muka jo luvattuna toisesta paikasta, koskaan ei kyllä toteutunut ja edelleen monen vuoden jälkeen hän on samassa paikassa.
Monesti sanoin miehelle että 'ota tavaras, mene sen muijas luokse, mene minne vaan mutta häivy! En ala kilpailemaan toisen naisen kanssa' Ja aina vain mies koitti uskotella että suhde toiseen on ohi, ja tämä nainen vain roikkuu. He kävivät yhdessä tilaisuuksissa miehen kaverien kanssa jne. Kaveritkin vain sanoivat minulle että ei sillä ole ketään toista.
Lopulta sanoimme yhteisen, onneksi vuokra-asunnon, irti ja mies muutti uuden ihanaakin ihanamman kultansa luokse ja nyt heillä on onneksi rumaakin rumempi muksu.
Minä en ainakaan hetkeäkään säälinyt tätä miestä enkä toista naista jota ei tämäkään mies tahtonut loukata. Koska suhde oli ensimmäinen olin arka lähtemään tästä itse, vaikka tein kyllä kaiken mahdollisen ettei tästä suhteesta enää olisi voinut tulla toimivaa, kerran pettäjä aina pettäjä. Jos olisimme yrittäneet, en olisi koskaan luottanut. Ei niin tyhmiä naisia voi olla jotka säälivät miestä jossa toinen nainen häikäilemättömästi roikkuu, kyllä siihen tarvitsee kaksi.
Edelleen myönnän olevani kyllä katkera, toivon että näille naiselle ja lapselle tapahtuu jotain, olisin onneni kukkuloilla. Tämä mies vei suuren osan elämääni, nuoruuttani. Ensimmäinen suhteeni päättyi pitkään taisteluun ja monenkertaiseen pettämiseen ja valehteluun, jota ei unohda kai koskaan.
