K
kaalimato
Vieras
Laitoin tännekin tämän, vaikka epäilen asiallisten kommenttien jäävän..
Anteeksi etukäteen, tämä on todella pitkä stoori.. Olkaa kilttejä ja lukekaa loppuun ja kertokaa mielipiteenne tai jotain tärkeämpää ideoita ratkaisuun..
Olemme olleet yhdessä kaksi ja puoli vuotta, ja naimisissa kesästä asti. Ensimmäiset puoli vuotta seksielämä oli erittäin tyydyttävää ja olimme kuin jänikset, tiedätte mitä tarkoitan
Sitten tahti alkoi hiipumaan, ja pikkuhiljaa saattoi tulla viikon ja kahden viikon taukojakin, mutta sitten taas vauhti kiihtyi.. Ja on tuo normaalia tai ei, olen hyväksynyt asian.
Nyt olen raskaana ja seksi on vähentynyt niin huimasti että jo kuukauden taukokin on mahtunut mukaan, ja se ahdistaa ja masentaa erittäin paljon, sillä joudun elämään puutteessa koko ajan.
Mies sanoo, että häntä haluttaa kyllä, mutta enää hän ei tee mitään seksin eteen. Ei aloitteita, ei flirttiä, joka voisi johtaa seksiin, ei mitään. Hän sanoi vasta syyksi, että tuntuu että aina on jotain muuta ja yritti vihjailla että minulla on jotain muuta (tekemistä kai?) mutta perui puheensa, kun muistutin hänen kahdesta torjunnastaan aikaisemmin saman päivän aikana.. (aamulla kiehnäsin viereen ja tartuin kiinni siitä ja kerroin että haluaisin seksiä, hänellä oli k-hätä, joten hän meni vessaan aamutarpeilleen ja siitä keittiöön syömään.. Myöhemmin ehdotin illemmalla, mutta hän halusi mennä ensin salille, koska oli ollut koko päivän kotona.. ja sänkyyn mennessä nukahti..)
Minun aloitteentekotapani eivät kelpaa hänelle. Hän on usein valittanut, jos olen suoraan käynyt asiaan ts. hänen kimppuunsa, hänelle ei kelpaa myöskään vihjailevat lauseet eikä suorat ilmaisut kuten rakastellaanko/haluan seksiä/anna m**aa. Jos koitan mennä pussailemaan pilke silmäkulmassa, eli hieman poikkeavammin kuin kiltisti vaan suukottelemaan, siitä hän ei tajua. Sen ymmärrän, kun hän on joskus sanonut ettei pidä siitä että tarraan kiinni _siitä_ kylmiltään, koska se kuulemma sattuu (?) joten olen alkanut käyttämään liukkaria jotta kitkaa olisi vähemmän..
Itse alan pelkäämään aloitteentekoa, koska hän torjuu minut usein, ja saan usein kuulla kuinka väärin teen ne aloitteet. Itsetuntoni ei ole kovin hyvä, ja otan aika helposti torjunnat itseeni.. Monesti riitojen aikana (joita meillä tämän aiheen takia tulee _usein_) hän sanoo mulle ei riitä se ett sanot ett r**kkaa ittes kovaks ja p*ne mua tms. vaikken ole edes sanonut koskaan noin. Hän kertoo haluavansa enemmän hellyyttä ja läheisyyttä, mutta uskon tuonkin olevan jonkin sortin tekoselitys, koska läheisyyttä ja hellyyttä meillä todella on ja ennen tuota riitaa oli tunnelma oikeinkin lämmin.
Hän ei ole kykenevä sovintoseksiin, koska seksi on niin henkinen asia, että tunnelma pitää olla kohdallaan, koska ei muuten nauti ollenkaan. Vaikka edellisestä riidasta olisi useampi päivä aikaa, ei ilmeisesti tunnelma ole siltikään sopiva
Ennen villiinnyimme ulkoilmaseksin harrastamiseen tuon tuostakin, mitä aiemmin keväällä aloitimme, sen parempi. Meillä on kotona sekalainen valikoima leluja, mutta niitä emme ole käyttäneet piiiiiiitkiiiinn aikoihin, itse kiinnostaisi kyllä. Meillä on myös kaksi erilaista rakkauspeliä, joista mies ei ole kiinnostunut..
Hän ei pelkää, että satuttaisi vauvaa rakastelulla. Hän vakuuttaa ettei muuttunut ulkomuotoni vaikuta hänen haluihinsa. Hän väittää ettei hänellä ole ketään toista. Hän sanoo rakastavansa minua yhtä paljon kuin aiemminkin. Hänellä ei kuulemma ole huolia eikä murheita, eikä stressiä. Pakko kai tässä joku on olla syynä? Sen hän sanoi että minä olen kuulemma todella ilkeä ihminen sille päälle sattuessani, ja sen myönnän, mutta niin on kyllä hänkin. Enkä todellakaan ymmärrä miten se vaikuttaa aikaan jolloin olemme sovussa ja kaikki puitteet seksin harrastamiselle olisi kunnossa..
Onko kukaan kuullut, että kukaan olisi saanut apua seksuaaliterapeutilta/seksologilta? Maksaa ihan pirusti, mutta jotain on pakko tehdä..
Kiitos tuhannesti niille, jotka jaksoivat lukea koko jutun loppuun asti.. Antakaa ideoita, kysykää jos jotain jäi kertomatta (epäilen) ja antakaa kommenttia (ei pliis mitään jättämis-kannustuksia, koska en halua alkaa yh-äidiksi tämän takia)
Anteeksi etukäteen, tämä on todella pitkä stoori.. Olkaa kilttejä ja lukekaa loppuun ja kertokaa mielipiteenne tai jotain tärkeämpää ideoita ratkaisuun..
Olemme olleet yhdessä kaksi ja puoli vuotta, ja naimisissa kesästä asti. Ensimmäiset puoli vuotta seksielämä oli erittäin tyydyttävää ja olimme kuin jänikset, tiedätte mitä tarkoitan
Sitten tahti alkoi hiipumaan, ja pikkuhiljaa saattoi tulla viikon ja kahden viikon taukojakin, mutta sitten taas vauhti kiihtyi.. Ja on tuo normaalia tai ei, olen hyväksynyt asian. Nyt olen raskaana ja seksi on vähentynyt niin huimasti että jo kuukauden taukokin on mahtunut mukaan, ja se ahdistaa ja masentaa erittäin paljon, sillä joudun elämään puutteessa koko ajan.
Mies sanoo, että häntä haluttaa kyllä, mutta enää hän ei tee mitään seksin eteen. Ei aloitteita, ei flirttiä, joka voisi johtaa seksiin, ei mitään. Hän sanoi vasta syyksi, että tuntuu että aina on jotain muuta ja yritti vihjailla että minulla on jotain muuta (tekemistä kai?) mutta perui puheensa, kun muistutin hänen kahdesta torjunnastaan aikaisemmin saman päivän aikana.. (aamulla kiehnäsin viereen ja tartuin kiinni siitä ja kerroin että haluaisin seksiä, hänellä oli k-hätä, joten hän meni vessaan aamutarpeilleen ja siitä keittiöön syömään.. Myöhemmin ehdotin illemmalla, mutta hän halusi mennä ensin salille, koska oli ollut koko päivän kotona.. ja sänkyyn mennessä nukahti..)
Minun aloitteentekotapani eivät kelpaa hänelle. Hän on usein valittanut, jos olen suoraan käynyt asiaan ts. hänen kimppuunsa, hänelle ei kelpaa myöskään vihjailevat lauseet eikä suorat ilmaisut kuten rakastellaanko/haluan seksiä/anna m**aa. Jos koitan mennä pussailemaan pilke silmäkulmassa, eli hieman poikkeavammin kuin kiltisti vaan suukottelemaan, siitä hän ei tajua. Sen ymmärrän, kun hän on joskus sanonut ettei pidä siitä että tarraan kiinni _siitä_ kylmiltään, koska se kuulemma sattuu (?) joten olen alkanut käyttämään liukkaria jotta kitkaa olisi vähemmän..
Itse alan pelkäämään aloitteentekoa, koska hän torjuu minut usein, ja saan usein kuulla kuinka väärin teen ne aloitteet. Itsetuntoni ei ole kovin hyvä, ja otan aika helposti torjunnat itseeni.. Monesti riitojen aikana (joita meillä tämän aiheen takia tulee _usein_) hän sanoo mulle ei riitä se ett sanot ett r**kkaa ittes kovaks ja p*ne mua tms. vaikken ole edes sanonut koskaan noin. Hän kertoo haluavansa enemmän hellyyttä ja läheisyyttä, mutta uskon tuonkin olevan jonkin sortin tekoselitys, koska läheisyyttä ja hellyyttä meillä todella on ja ennen tuota riitaa oli tunnelma oikeinkin lämmin.
Hän ei ole kykenevä sovintoseksiin, koska seksi on niin henkinen asia, että tunnelma pitää olla kohdallaan, koska ei muuten nauti ollenkaan. Vaikka edellisestä riidasta olisi useampi päivä aikaa, ei ilmeisesti tunnelma ole siltikään sopiva
Ennen villiinnyimme ulkoilmaseksin harrastamiseen tuon tuostakin, mitä aiemmin keväällä aloitimme, sen parempi. Meillä on kotona sekalainen valikoima leluja, mutta niitä emme ole käyttäneet piiiiiiitkiiiinn aikoihin, itse kiinnostaisi kyllä. Meillä on myös kaksi erilaista rakkauspeliä, joista mies ei ole kiinnostunut..
Hän ei pelkää, että satuttaisi vauvaa rakastelulla. Hän vakuuttaa ettei muuttunut ulkomuotoni vaikuta hänen haluihinsa. Hän väittää ettei hänellä ole ketään toista. Hän sanoo rakastavansa minua yhtä paljon kuin aiemminkin. Hänellä ei kuulemma ole huolia eikä murheita, eikä stressiä. Pakko kai tässä joku on olla syynä? Sen hän sanoi että minä olen kuulemma todella ilkeä ihminen sille päälle sattuessani, ja sen myönnän, mutta niin on kyllä hänkin. Enkä todellakaan ymmärrä miten se vaikuttaa aikaan jolloin olemme sovussa ja kaikki puitteet seksin harrastamiselle olisi kunnossa..
Onko kukaan kuullut, että kukaan olisi saanut apua seksuaaliterapeutilta/seksologilta? Maksaa ihan pirusti, mutta jotain on pakko tehdä..
Kiitos tuhannesti niille, jotka jaksoivat lukea koko jutun loppuun asti.. Antakaa ideoita, kysykää jos jotain jäi kertomatta (epäilen) ja antakaa kommenttia (ei pliis mitään jättämis-kannustuksia, koska en halua alkaa yh-äidiksi tämän takia)
