Miehen käytös

[Vanha kolli]

Oot oikein satusetä, jos kyseessä olisi ollut toimiston hoito, olisi hempukka pysynyt visusti piilossa ettei vaan käry käy.
Liimautujia löytyy pilvin pimein, ei niitä viitti edes hoidella.
Jos oma suhde on kunnossa ei muille tarvii kyytejä antaa, kyllä aikuisille hyvä suhteessa oma kumppani pääsääntöisesti riittää.

 

[Tilasto puhuu]

Pääsääntöisesti ei. Kaksikolmasosaa pettää. Aikuisia tiettävästi.

 

[vanha kolli]

Oot oikeassa. Varattu saalis on paljon arvokkaampi kuin vapaa. Tämä on tietyille naisille tyypillistä käyttäytymistä, yleensä ovat melko nuoria mutta kyllä toiset vanhemmatkin osaavat.

 

[vanha kolli]

Kyllä tilastollisesti yli puolet pettää kumppaniaan jossain vaiheessa avioliittoa ja toisaalta myös noin puolet avioliitoista päättyy eroon. Pettäminen tapahtuu useasti vasta siinä vaiheessa kun suhteessa menee jo huonosti, lisäksi on tietysti kroonikot, jotka pettävät aina tilaisuuden tullen ja kesken kasvuiset jotka eivät ymmärrä että parisuhde on kahden ihmisen välinen eikä siihen mahdu muita.

 

[yks]

Törkeimmin tietenkin käyttäytyi tuo nainen.

Mutta se, että selität ajattelevasi miehen kasvojen säilyttämistä tilanteessa ei pitänyt paikkaansa, ei ainakaan toiminut haluamallasi tavalla.

Poistuit mielenosoituksellisesti, jolloin miehesi oli PAKKO lähteä perääsi (koska pelkää pahempaa kohtausta)...

Arvaapa, moniko ruokailija on jäänyt katsomaan säälien miehesi perään, joka joutuu ryntäämään perässäsi vessaan ! Jokainen on silloin tiennyt, mistä on ollut kyse !

Ensi kerralla, kun sinua alkaa suututtamaan, töni vaikka miestäsi pöydän alla jalkaan, niin huomaa sinutkin ja NOLOILTA tilanteilta vältyttäisiin.

Olisithan sinäkin voinut jutella miehesi kanssa ja siten kiinnittää hänen huomionsa Tai kysellä naiselta, että mistä tuntee miehesi, miten hän on menestynyt työelämässä, jne. Jos naisen käytös todella häiritsisi, voisit jatkaa, että mitä hän nyt haluaa mieheltäsi, jne. eiköhän tajuaisi lähteä pois, kun ei saisi haluamaansa keskustelua

 

[Miss Manners]

Kaikkien taiteen sääntöjen mukaan homman olisi kuulunut mennä näin.

Nainen tulee ja istuu miehesi viereen ja juttelee hetken. Miehesi vastailee kohteliaasti, kuten herrasmiehen tulee. Kun nainen ei näytä olevan siitä lähdössä pikaisesti minnekään, kääntyy miehesi hetken kuluttua puoleesi ja esittelee sinut naiselle vaimonasi ja hänet sinulle. Vaihdatte tervehdyksiä. Mies on tyylikkäästi antanut vieraalle naiselle merkin että olet hänen vaimonsa eikä hän ole pyydystettävissä (jos siitä on siis kyse). Mies on myös antanut sinulle avauksen jotta sinäkin voit aloittaa jutustelun naisen kanssa.

Nyt voit rauhassa ja fiksusti osallistua keskusteluun ja tyydyttää uteliaisuutesi sen suhteen miten hän tuntee miehesi jne. Voit koettaa karkoittaa naisen katkeamattomalla puheen pulputuksella jos todella haluat. Vaikeata pokata miestä jonkä vaimo on sinusta loputtoman kiinnostunut. Jos haluat tehdä naisen olon vieläkin tukalammaksi, laita miehesi vaihtamaan paikkaa kanssasi jotta saat paremmin juoruta uuden ylimmäisen ystäväsi kanssa. Noin 10 minuutin kuluttua nainen todennäköisesti hyvästelee seurueen kohtelaasti ja etsii uutta seuraa.

Kas näin homma käy fiksusti, kukaan ei menetä kasvojaan ja sekä sinä että miehesi säilytätte tilanteen kontrollin. Ja miehesi kehrää että vau mikä fiksu vaimo......

 

[jepjep]

En oikein ymmärrä joidenkin vastaajien naiviutta.

Eivätkö he todellakaan itse ole koskaan joutuneet tilanteeseen, jossa selvästi joku nainen (tuttu/työkaveri tms.) yrittää heittäytyä liian tuttavalliseksi toisen naisen miehen kanssa? On suurta typeryyttä jeesustella, että 'kyllä se on ihan normaalia, että tuollaisissa juhlissa pitää seurustella ihmisten kanssa'.

Joopajoo. Niin on normaalia seurustella ja jutella ihmisten kanssa. Mutta 'normaalia' ei mielestäni ole se, jos selvästi ja näkyvästi tuodaan itseä esille ja työnnytään muiden seurassa olevien kustannuksella rinnuksiin kiinni ja ignoroidaan miehen avec. Itse ainakin tällaisissa tilanteissa juttelen sekä miehen ETTÄ hänen avecinsa kanssa. On normaalia ja hyvien käytöstapojen mukaista kysyä myös avecilta jotain eikä roikkua vain siinä toisessa (ts. miehessä).

Mutta täällähän näitä jeesustelijoita riittää. Alkuperäinen oli typerä, koska ei hyväksynyt naisen käytöstä ja hänen olisi jonkun älykön mukaan pitänyt nostaa hirveä show ja kertoa tunteistaan 'heti siinä paikalla' (hah). Toisaalta myös ap:n mies on todella nössöpösilö ja jeesjees-mies ja kyllä kandeisi jo harkita eroa.

Sen sijaan tämä työpaikan nainen oli itse puhdas pulmunen, iloinen immeinen, joka halusi vain tutustua työkaveriinsa lähemmin ja käyttäytyi niinkuin juhlissa tuleekin käyttäytyä eli ottaa kontaktia ja hölisee miehen kanssa. Hän on siis jutun sankari.

 

[jepjep]

En oikein ymmärrä joidenkin vastaajien naiviutta.

Eivätkö he todellakaan itse ole koskaan joutuneet tilanteeseen, jossa selvästi joku nainen (tuttu/työkaveri tms.) yrittää heittäytyä liian tuttavalliseksi toisen naisen miehen kanssa? On suurta typeryyttä jeesustella, että 'kyllä se on ihan normaalia, että tuollaisissa juhlissa pitää seurustella ihmisten kanssa'.

Joopajoo. Niin on normaalia seurustella ja jutella ihmisten kanssa. Mutta 'normaalia' ei mielestäni ole se, jos selvästi ja näkyvästi tuodaan itseä esille ja työnnytään muiden seurassa olevien kustannuksella rinnuksiin kiinni ja ignoroidaan miehen avec. Itse ainakin tällaisissa tilanteissa juttelen sekä miehen ETTÄ hänen avecinsa kanssa. On normaalia ja hyvien käytöstapojen mukaista kysyä myös avecilta jotain eikä roikkua vain siinä toisessa (ts. miehessä).

Mutta täällähän näitä jeesustelijoita riittää. Alkuperäinen oli typerä, koska ei hyväksynyt naisen käytöstä ja hänen olisi jonkun älykön mukaan pitänyt nostaa hirveä show ja kertoa tunteistaan 'heti siinä paikalla' (hah). Toisaalta myös ap:n mies on todella nössöpösilö ja jeesjees-mies ja kyllä kandeisi jo harkita eroa.

Sen sijaan tämä työpaikan nainen oli itse puhdas pulmunen, iloinen immeinen, joka halusi vain tutustua työkaveriinsa lähemmin ja käyttäytyi niinkuin juhlissa tuleekin käyttäytyä eli ottaa kontaktia ja hölisee miehen kanssa. Hän on siis jutun sankari.

 

[Maria]

Yks:lle. Jos olisin potkinut miestä pöydän alla se ei olisi auttanut mitään.
Miss Manners:lle. Minut oli jo aiemmin esitelty naiselle, hän tiesi kuka olin. Nainen paahtoi siihen tyyliin ettei siihen saanut sanaa väliin. Hän kyseli koko ajan mieheltä asioita konekiväärityyliin ja mies yritti vastailla sen kun ehti, ei siihen olisi väliin voinut mennä. Nainen jankkasi samaa asiaa edes takaisin vastauksen saatuaankin, hän halusi vain tuoda itseään esiin miehelle ja ""tutustua"" työasioiden varjolla koska siihen asti oli vain ""hyvää päivää""-tuttu.
Asia on jo poissa päiväjärjestyksestä, mieskin ihmetteli jälkeenpäin, että olipa hankala nainen. Nyt kyllä muistin jälkeenpäin, että mies alkoi kyllä siinä inistä, että lähdettäiskös hakemaan jälkiruokaa, mutta silloin minulla jo keitti ja nousin ylös synkän näköisenä. Ajattelin että se nainen luulee sitäkin kutsuksi ja tallustaa perässä sinnekin. Pöytäseurue ei huomannut mitään erikoista, muutkin tulivat ja menivät buffetin ja pöydän väliä, ainoat jotka huomasivat oli mies ja tuo nainen. Kun tulimme takaisin pöytään mies kyllä pyyteli anteeksi ja kääntyi lähes selin naiseen, joka siitä sitten poistuikin pikkuhiljaa muille apajille.
Eipä siinä nyt suurta vahinkoa sattunut. Olen kyllä ajatellutkin että lopetan miehen kanssa kulkemisen vaikka hän minua seurakseen pyytäisikin koska en viitsi katsella tuota naisten ""vyörytystä"" jota aina silloin tällöin sattuu. Mies on asemansa ja olemuksensa vuoksi hyvä ""saalis"", minä olen nuorempi häntä, eikä minulla ole elämänkokemuksen antamaa varmuutta. Menköön sitten yksin niinkuin joku täällä ehdottikin. En minä niihin tilaisuuksiin tunge.
Minusta miehen olisi pitänyt kuunnella naisen huolia n. 5 min. sitten sanoa, no niin, täytyypä nyt keskittyä tähän juhlaan ja hyvään ruokaan ja alkaa jutella kanssani muista asioista. Niin tekee herrasmies. Ja jos joku tulee takaa päin päälle, pitää vain nousta ylös, niikuin miehen kuuluukin jos nainen puhuttelee.
Mutta mitäpä tuosta, pikkujuttu, maailma on täynnä miehiä.

 

[ronja]

Metsästysvaistoa peliin, sisko hyvä!!! Oisit näyttäny sille harakalle missä mennään, tyylillä ""tämä o miun miäs"".piste.

 

[Inhorealisti]

Viimeisestä kirjoituksestasi päätellen miehesi käyttäytyi tilanteessa aivan asiallisesti. Toinen nainen oli yli-innokas, mutta sekään ei ollut miehesi syytä. Draaman välttämiseksi on ehkä jatkossa parempi, ettet lähde aveciksi.

""Mutta mitäpä tuosta, pikkujuttu, maailma on täynnä miehiä."" Aivan. Jos ongelmasi edelleen jatkuu, etsi seuraksesi vähemmän naisiin vetoava kaksilahkeinen. Itsetuntosi kestää paremmin luotaantyöntävän miehen. Sitäpaitsi komeus on katoavaista tosin kuin rumuus, joka lisääntyy loputtomasti...

 

[Maria]

Ei minusta mies käyttäytynyt asiallisesti. Hän ei toiminut suoraviivaisen fiksusti ja itsevarmasti vaan toimi kiemurrellen ja epävarmasti ""en halua loukata ketään ulkopuolista ettei tule puheita""-tyyliin. Yleensäkin hänellä on aina tapana varjella ""kasvojaan"". Hän halusi olla ""mukava mies"" naisellekin,jättää miellyttävän kuvan itsestään ja koki että vaimon on ymmärrettävä tämä oman ilonsa kustannuksellakin. Tämä onkin aina ollut ongelma, tämä kasvojen säilytys ja ""mitä muut sanovat""-tyyli. Siksi minäkin ajattelin niin enkä puuttunut puheeseen. Pitäköön tyylinsä, hän käyttäytyy vähän niinkuin poliitikko vaikka ei ole sellainen.

 

[jep]

En oikein ymmärrä joidenkin vastaajien naiviutta.

Eivätkö he todellakaan itse ole koskaan joutuneet tilanteeseen, jossa selvästi joku nainen (tuttu/työkaveri tms.) yrittää heittäytyä liian tuttavalliseksi toisen naisen miehen kanssa? On suurta typeryyttä jeesustella, että 'kyllä se on ihan normaalia, että tuollaisissa juhlissa pitää seurustella ihmisten kanssa'.

Joopajoo. Niin on normaalia seurustella ja jutella ihmisten kanssa. Mutta 'normaalia' ei mielestäni ole se, jos selvästi ja näkyvästi tuodaan itseä esille ja työnnytään muiden seurassa olevien kustannuksella rinnuksiin kiinni ja ignoroidaan miehen avec. Itse ainakin tällaisissa tilanteissa juttelen sekä miehen ETTÄ hänen avecinsa kanssa. On normaalia ja hyvien käytöstapojen mukaista kysyä myös avecilta jotain eikä roikkua vain siinä toisessa (ts. miehessä).

Mutta täällähän näitä jeesustelijoita riittää. Alkuperäinen oli typerä, koska ei hyväksynyt naisen käytöstä ja hänen olisi jonkun älykön mukaan pitänyt nostaa hirveä show ja kertoa tunteistaan 'heti siinä paikalla' (hah). Toisaalta myös ap:n mies on todella nössöpösilö ja jeesjees-mies ja kyllä kandeisi jo harkita eroa.

Sen sijaan tämä työpaikan nainen oli itse puhdas pulmunen, iloinen immeinen, joka halusi vain tutustua työkaveriinsa lähemmin ja käyttäytyi niinkuin juhlissa tuleekin käyttäytyä eli ottaa kontaktia ja hölisee miehen kanssa. Hän on siis jutun sankari.

 

[Maria]

Jep-jep, olet ymmärtänyt oikein mitä tarkoitan.

 

[heh]

Mäkin aloin ihmetellä näiden ihmisten vastauksia... Aika erikoisia ihmisiä taitaa näillä langoilla roikkua. Hyvin jep tiivistit keskustelun kulun

 

[hui]

hui, äitee kuulostaa ihan exältäni - tosin exäni oli mies ;-)

 

[Olli]

Ei kai sitä viereentunkivaa kukaan viattomana pitänyt. Siinähän koko tarinan roisto oli.

Kysehän oli miehen ja ap:n toiminnasta. Annettujen tietojen perusteella on paha sanoa onko jompikumpi toiminut epähienosti, eli ei tässä ole syytä ryhtyä kivittämään kumpaakaan.

 

[Maria]

Nössöpösilö ja jees-jees-mies on juuri sopivat nimitykset miehelleni. Hän haluaa aina miellyttää kaikkia ja kumartaa joka suuntaan. Nytkin hän halusi varmistaa ettei nainen suutu. Nainen ei ole hänen työkaverinsa vaan työympyröistä hyvänpäivän tuttu. Mies on varovainen ""jokapaikanheikki"" ja hyvin arka maineestaan. Niinkuin poliitikko. Ympäripyöreä. Kotona sitten uhoaa ja haukuskelee kaikkia joka eivät ""arvosta"" häntä. Nyt olenkin pari kertaa jättänyt menemättä mukaan, on ollut vähän kiireitä. Ja luulen että kiireet jatkuvat...

 

[Nainen70]

Miksiköhän miehelläsi on niin heikko itsetunto että on riippuvainen toisten ihmisten hyväksynnästä? Lienee jotain lapsuudenjuttuja? Huonot välit isään?

 

[Maria]

Eivät ne suhteet isään todellakaan hääppöiset olleet. Isä oli hyvin vaativa, mutta ei kuulemma tukenut pojan harrastuksia jne. yhtään. Piti vain pärjätä koulussa. Isä oli sellainen pienen paikkakunnan pikkupoliitikko työnsä ohessa. Aina iltaisin kokouksissa. Poika kärsi huonoista urheiluvälineistään ja puuttuvasta kannustuksesta. Äiti oli sellainen hellan ja nyrkin välissä oleva pikkuhöppänä, mutta lapsilleen kuitenkin vaativa. Hänkään ei ollut omien ongelmiensa takia kuunteleva ja ymmärtävä äiti vaan enemmän pihipää rutiinien pyörittäjä.
Mies on nyt esim. keski-ikäisenä alkanut korvata menneitä puutteita ja hänestä on sukeutunut himohiihtäjä ja kuntoilija.
Tuntuu vain siltä että mikään ei auta eikä mikään riitä.

 

[vuorosana]

Maria, kuvailit miehesi vanhempia - oman halusi mukaan.
Minkähänlainen mahtaisi olla heidän luonnehdintansa sinusta? Kaiken varalta, kurkistapa välillä siihenkin peiliin, josta näkyy vähän pintaa syvemmälle!

 

[Maria]

Eivät he minua koskaan hyväksyneetkään. No, nyt jo hyväksyvät, mutta aluksi eivät. Meillä on erilaiset arvot. En tiedä kumman ovat paremmat, mutta minä nyt kuitenkin niitän (miehen kautta) sitä mitä he ovat aikanaan kylväneet. Miten minä heitä olisin voinut kuvailla, siis kenen muun kuin oman haluni mukaan?

 

[Utelias]

Mistä mahtaa johtua, että olet valinnut mieheksesi nyhverön? Mistä mahtaa johtua, ettet tule toimeen hänen vanhempiensakaan kanssa? Kenen muiden kanssa et tule toimeen? Eikö malka vieläkään erotu omasta silmästä?

 

[vuorosana]

Halusit antaa appivanhemmistasi pelkästään huonon ja huonojen kasvattajien kuvan. Tuskinpa olet heitä koskaan oppinut kunnolla tuntemaankaan. Myös miestäsi kuvasit sillä tavalla, että voi kuvitella hänen suhtautuvan muihin ihmisiin paljon luontevammin ilman sinun läsnäoloasi. Salli hänen olla enemmän oma itsensä ja punnitse hiukan enemmän omaa asennettasi häneen ja muihin ihmisiin. Siinä nimittäin kuulostaa olevan korjaamisen varaa.

Eivät miesten niin kuin eivät naistenkaan myöhemmät käytöstavat riipu pelkästään siitä, mitä vanhemmat ovat lapsilleen opettaneet. Kyllä käyttäytymistavat voivat muovautua myöhemmin vielä sen mukaan, mitä puoliso tai parisuhdekumppanit ovat 'opettaneet' ja vaatineet.

 

[Kata]

Hyvä ap, jos hyväksyisit itsesi ja olisit varma asemastasi miehen elämässä, naurahtaisit kys. hempukoitten moisille yrityksille. Varsinkin kun miehesi oli sinut heille esitellyt, eikä yrittänyt mitenkään peitellä avioliittoaan. Itse olet vastuussa fiiliksistäsi ja reaktioistasi, sekä siitä kuinka juhlissa viihdyt. Älä sysää huonosta itsetunnosta ja huomionkipeydestä johtuvaa pahaa mieltäsi miehesi tai tuntemattomien ihmisten niskoille. Jos ja kun kys. tilanne sinua häiritsi, olisit voinut hakeutua muuhun seuraan tai ehdottaa miehellesi esim. lähtöä ulos haukkaamaan happea vähäksi aikaa. Vai etkö saa suutasi auki miehellesi tai uskalla puhua muiden vieraitten kanssa? Tyhmintä mitä voi tehdä, on lähteä marttyyrina vessaan! Itsenäisiä ihmisiä tässä kuitenkin ollaan. Minä en ainakaan sysää juhlissa viihtymistä mieheni niskoille, eikä onneksi hänkään minun.