V
vieras äippä
Vieras
Naisena, jota ei ole opetettu siisteyteen, täytyy sanoa, ettei se ole noin yksinkertaista. Jos ne hemmetin sukat eivät siellä lattialla vaivaa, niin ei niitä tajua nostaakaan. Niihin ei tavallaan kiinnitä ollenkaan huomiota. Joten hankala niitä on sieltä nostaakaan. Niiden jälkien kerääminen vaatii hirveästi keskittymistä ja muistamista. Siksi se menee usein niin, että kun asiasta sanoo, jonkun aikaa se omien jälkien siivoaminen onnistuu, mutta sitten ubohtuu. Toisilla taas ne pistävät automaattisesti silmään. Ja häiritsevät. Joten ne on helpompi sieltä kerätä.
Tässä on minusta pointtia ainakin vähän. Itse olen lakannut vaatimasta mieheltä sellaista siisteystasoa missä viihdyn itse, koska ei minulla ole oikeutta häntä vaatia muuttua täysin eri ihmiseksi. Häntä ei sukat lattialla häiritse. Niinpä en korjaa niitä pois ja sitten muutu marttyyriksi, vaan yksinkertaisesti potkin ne sivumpaan niin etten kompastu niihin. Vaikka mies ei ehkä niitä korjaa yhtä nopeasti siitä pyykkikoriin mitä minä haluaisin, niin korjaa kuitenkin jossain vaiheessa, sen olen huomannut. Yleensä seuraavana aamuna tarkistaa voisiko niitä vielä käyttää, ja jos ei, (kuten yleensä on) niin vippaa ne pyykkikoriin.
On mahdollista antaa toiselle tilaa olla oma itsensä, ja olla samalla myös oma itsensä. Ei ainut vaihtoehto ole se missä jompikumpi 100%mukautuu toisen vaatimuksiin, vaan kumpikin voi tulla toista puolitiehen vastaan. Mm.siitä on mielestäni rakkaudessa kysymys.