V
"vieras"
Vieras
Ei vaan olen äitiysloman jälkeen tehnyt töitä muualla. Lakkaa kommentoimasta asioita mistä et tiedä.![]()
Samaa voisi sanoa sinulle =)
Katso alla oleva video nähdäksesi, kuinka asennat sivustomme verkkosovellukseksi kotinäytöllesi.
Huomio: Tämä ominaisuus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa selaimissa.
Ei vaan olen äitiysloman jälkeen tehnyt töitä muualla. Lakkaa kommentoimasta asioita mistä et tiedä.![]()
Oisko sitten kuitenkin kyse ihmisen luonnollisesta muutosvastarinnasta? ja jos se työn alku ja avioeron harkinta-ajan upeutuminen opsuu vähän samoihin aikoihin, niin voisiko olla nyt niin, että teet siitä töihin menosta isoman asian, jotta ei tarvi ajatella sitä avioeroa?
Mä olen huomannu, että kaikenlaiset antitunteet ja antitoiminnat on tosi kiva tapa peittää todellisia asioita ja ongelmia. Takerrutaan johonkin sivuseikkaan, jotta ei tarvi sorrkia sitä, mikä oikeasti sattuu. Tunnustan olevani sen lajin mestari!
Ehkä miehelläsi on toive tuolla elämän "normalisoitumisella" että työssäkäynti on ratkaisu myös teidän parisuhteen ongelmiin.
Niin? Tässä ketjussa ei nyt keskutella siitä. Voit tehdä sille oman ketjun.
Ehkä miehelläsi on toive tuolla elämän "normalisoitumisella" että työssäkäynti on ratkaisu myös teidän parisuhteen ongelmiin.
Alkuperäinen kirjoittaja Neljän äiti;22923423:Ihminen, joka ei työtä tee, silloin kun siihen on mahdollisuus, onlaiska elätti. Revi siitä.
.
Mutta siinä oikeasti saattaa käydä niin.
Ehkä miehelläsi on toive tuolla elämän "normalisoitumisella" että työssäkäynti on ratkaisu myös teidän parisuhteen ongelmiin.
Kaksipuolinen juttu...Mä en ollu sairauslomalla kun pari viikkoa joskus pahimpaan aikaan ja nyt, kun alan olla periatteessa "terve" tuntuu, että mä en saa otetta mistään, kun en ehtiny hoitaa itseäni kunnolla.
Siis kulissit pysyi pystyssä, kun ei ollu sairauslomalla, mutta nyt jotenkin on kaikki omat asiat niin rempallaan, kun kaikki voimat eni töihin, että mä olen vakavasti nyt, parivuotta toipumisen jälkeen, harkinu sairauslomaa käytännön arjen haltuun ottamiseksi, keskittyäkseni itseeni tutustumiseen ja selvittääkseni kuka minä olen!
No anteeksi vaan, mutta mun mielestä ihminen, joka tekee töitä enemmän kun kohtuullisen elannon takia on pakko on...jaa, sanoja on paljon, mutta sisällötön!
Ihmisen ei pidä elää tehdäkseen työtä vaan tehdä työtä elääkseen ja on monia muitakin tapoja olla hyödyksi yhteiskunalle kun maksaa mahdolisimman paljon veroja.
Väitän että monen sairauseläkkeellä olevat esim. tuottavat vapaaehtoistyöllä yhteiskunnalle taatusti oman eläkkeensä -ei toki kaikki, mutta se on mahdollista.
No joo, tuosta olen aivan samaa mieltä, että sen työnteon tarkoitus pitäisi juurikin olla se perheen yhtenen vapaa-aika ja ihanne olis että molemat tekisi vähän, eikä kumpikaan jooutuisi tekemään hirveästi.Alkuperäinen kirjoittaja kanta tämäkin;22923578:Sellainen puoli kanssa toisilta äideiltä unohtuu että se mies saattaisi myös haluta tehdä vähän vähemmän töitä ja nauttia vähän enemmän lapsisita. Mutta eihän se taloudellisesti monasti onnistu jollei se äiti tee jotain asian eteen. Meillä mun töihin paluu takas sen että molemmat vanhemmat voidaan nyt tehdä lyhyttä viikkoa ja lapset ovat hoidossa 3 pvä/vko. Mies sai myös sitä toivomaansa "lapsivapaata" kun ei sen pitäisi olla pelkästään äidin oikeus.
No joo, tuosta olen aivan samaa mieltä, että sen työnteon tarkoitus pitäisi juurikin olla se perheen yhtenen vapaa-aika ja ihanne olis että molemat tekisi vähän, eikä kumpikaan jooutuisi tekemään hirveästi.
Mutta mä en arvosta kovinkaan korkealle ihmistä, joka tekee paljon töitä, koska on hienoa tehdä töitä!
No millaista kuvittelet, että ns. normaali elämä on vaikka 300 vuotta sitten ollut? Silloin ei varmasti ole raahattu lapsia vieraille ihmisille hoitoon, mutta veikkaan, että herätty on hyvinkin paljon aikaisemmin kuin aamulla kuudelta ja selkä limassa on varmasti painettu duunia, tosin kotona/omalla tilalla eikä jossain erillisellä työpaikalla, ja varmaan niitä kotipuhteita on riittänyt yömyöhään asti silloinkin. Lapset on sielä kotitilalla pyörineet jaloissa siinä työnteon ohessa tai sitten vanhukset on katsonut niiden perään, eli ei ole ollut eläkeläisiä, joilla on oikeus vaan levätä.
Aika on vaan muuttunut siinä, että nykyään perheen ei tarvitse itse raaka-aineista lähtien tehdä jokaista ruokaa ja vaatetta ja käyttötavaraa itse omalla tilalla vaan jokainen keskittyy oman osaamisensa mukaiseen erikoisalaan, saa sen alan työstä rahaa ja sitten niillä rahoilla ostaa tarvitsemansa hyödykkeet. Se on sitten omasta alavalinnasta kiinni, kuinka mukavaa se elämä on.
Mutta en kyllä usko, että ennenvanhaa olisi elämä yhtään sen helpompaa ollut kuin nykyäänkään. Pakko sitä on ihmisten elää, eikä se ruoka sada suuhun taivaasta.