[QUOTE="eräs äiti";25621133]Joo kyllä tässä täytyy nyt jotain sopia. Ainakin ettei pelaa lasten ollessa hereillä koska ei ne oo lasten pelejä. Ja siis tää mies ei oo mikään juoppo retku idiootti että kyllä se perhettään rakastaa ja huolta pitää, se täytyy sanoa. Harmittaa että tästä asiasta vaan on tullu tosi iso juttu meidän perheessä eli miehelle mun mielestä liian tärkeä asia ja mulle liian ahdistava
Ja kun joku vielä kysyi että ymmärränkö että mies on kotoa pois jos lähtee vaikka sählyyn niin kyllä mä ymmärrän. Olen kyllä tottunut siihen ettei mies ole läheskään aina kotona, hoidan lapset, eläimet, kodin jne. Eikä mua haittaa. Oon onnellinen että miehellä on töitä ja hän jaksaa sitä tehä. Olen monet monet kerrat ehdottanu että menis lenkille, tai salille tai alottas uuden harrastuksen, mutta ei.[/QUOTE]
Kuules nyt. Jos koti on sun työpaikka eikä miehellä ole osaansa kotitöistä, niin sillä ei ole mitään järkevää tekemistä kotona. Kukaan ei kestä semmoista turhuudentunnetta vaeltamatta johonkin mikämikämaahan. Saatat olla nyt sitä mieltä, että toimit rakkaudesta kun sua ei haittaa, mutta jossain vaiheessa sua alkaa ketuttaa jopa miehen naama. Mutta sitten olet vähitellen itse kaivanut itsesi siihen kuoppaan, josta sitten alatkin hinkua ylöspääsyä.
Kun sulla on vielä noin suuri epäilys oman asiasi oikeutuksesta, niin sä kierrät kuin kissa kuumaa puuroa sitä miehen peliongelmaa vuosia ja vuosia, kunnes olet lopulta niin vihainen että masennut tai potkaiset miehen ulos. Ja sitten mies on ansaitustikin järkyttynyt, koska sullehan on aina sopinut tämä järjestely. Kuitenkin noista peliriippuvuuksista on varmasti kirjoitettu valtavasti asiaakin, jos oikeasti haluat tilannettanne parantaa. Ettei tarvitse täällä kyseskellä marttyyriarmeijalta, joiden mielestä olet taatusti väärässä jos haluat yhtään mitään.
Totta kai sua vähän aikaa ilahduttaisi vaikka mies seisoisi ilkosillaan pakkasessa, kunhan se ei pelaisi. Turha sinänsä kysellä, että onko se pelaaminen vai ajankulu mikä sua ärsyttää. Ja mitä siinä viisastelemaan: molempien pitäisi olla ongelma. Kaikki se aika jonka mies pakenee, muokkaa hänen päänuppiaan addiktion suuntaan. Se on aina pois perheeltä ja puolisolta ja miehen reaalielämästä, vaikka pelaaminen tapahtuisi muiden nukkumaanmentyä.
Joku raja suvaitsevuudellakin. Ei pidä suvaita sellaista, jos puoliso tekee itselleen pahaa, koska se on aina myös perheen vahingoittamista. Yleiset liberalistiset ajatukset eivät tässä kohtaa päde.
Vai olisiko sellainen jo huono äiti? Onko ap:n mies huono isä?
