Mies ja suhtautuminen tyttölapseen

["tytön äiti"]

Hei!

Tämä on aika turha ketju, mutta ihan mielenkiinnosta kyselisin, miten muiden pelkkien tyttöjen äitien miehet ovat suhtautuneet asiaan. Korostan, että mieheni rakastaa pientä tytärtämme, mutta tiedän hänen toivoneen poikaa. Hän on asian kauan sitten hyväksynyt, että tyttö tuli, eikä siitä tosiaan alkuunkaan mitään kriisiä tullut. Seuraava lapsi on suunnitteilla, ja mies toivoo taas poikaa. Kolmatta emme hanki, eikä mitään kummallisia keinoja yritetä pojan saamiseksi. Itse toivon ehkä jopa enemmän tyttöä, kun itselläni on lämpimät välit siskoon, niin toivoisin samaa omille lapsille.

Mies toivoo poikaa lähinnä siksi, että olisi todennäköisemmin joku, joka on kiinnostunut samoista asioista kuin hän (tekniikasta). Tyttökin voi olla kiinnostunut näistä, ja hän toki sen tietää. Mies kuitenkin vähän pelkää, tuleeko tytöstä "pissis" isompana. Meille kummallekin sellainen perinteinen prinsessa-tyttö on vieras ajatus, eli tytölle ei ainakaan tyrkytetä heti pinkkiä tyttösälää. Jos hän niitä isompana haluaa, niin toki saa, mutta kotoa ei ohjata siihen malliin, että pojat leikkii autoilla ja pyssyillä, ja tytön nukeilla.

Miten siis teillä muilla, onko mies ollut ollenkaan pettynyt, kun poikaa ei ole tullut? Tai miten on muuten mennyt? Meillä mies on kyllä jo todennut, että tytöstä tulee varmasti isin tyttö isompana, mutta onhan se varmaan useille miehille ainakin haave saada yksi poika. Samoin kuin naisille saada tytär. Itse ainakin kovasti toivoin ennen lapsia, että saisin tytön(kin). Jos meille seuraavaksi tuleekin poika, niin selviö on, ettei hän ole tietenkään yhtään sen parempi / huonompi kuin tyttökään, vaan yhtälailla rakastettu. Ja mies ottaa luonnollisesti kummatkin lapset mukaan puuhasteluihin, ei ole tyttöjen ja poikien touhuja erikseen.

 

[Pessimisti]

Meillekin tuli pelkkä tyttö ja olen kyllä erittäin onnellinen isä Poikakin olisi kelvannut, mutta pelkkä tyttö on vähintään yhtä hyvä vaihtoehto.

 

["vieras"]

Vähän eri näkökulmaa tässä. Meillä 5 poikaa ja 1 tyttö. Mies suhtautuu tyttöön samanlai kuin poikiinkiin. Ottaa mukaan töihin rekan kyytiin, korjaamaan autoa, kalaan (mikä onkin tytön lempiharrastus) jne.
Yhdessä välissä oli ongelma kun mies lähti lasten kanssa kylpylään ja tyttö ei osannut itse mennä oudossa paikassa naisten puolelle. Mutta nyt sekin sitte isompana sujuu.

Tytön lempiväri on vaaleanpunainen mutta inhoaa kaikkea kukka ja pitsijuttuja. Toisaalta mieskin sitte tohkeissaan ostaa tytölle mieluummin sen vaaleanpunaisen pyörän tai virvelin.

Aino mistä tyttö isäänsä moittii on kun mies huutaa lapsia luokseen niin huutaa aina vaan pojat tänne. Kun ite huudan vastaavassa tilanteessa että pojat ja xx tänne.

 

[Freudin lipsahdus]

Meillekin tuli pelkkä tyttö ja olen kyllä erittäin onnellinen isä Poikakin olisi kelvannut, mutta pelkkä tyttö on vähintään yhtä hyvä vaihtoehto.

Kummasti sanavalinnat kuitenkin kertovat toista.

 

[Pessimisti]

Kummasti sanavalinnat kuitenkin kertovat toista.

Höpön pöpön. Kysyttiin pelkkien tyttöjen äitien miesten suhtautumista.

 

["vieras"]

Meillä on kaksi tyttöä ja mies melkein toivoo kolmannenkin olevan tyttö.

 

[trionmama]

meillä on 2 poikaa ja 1 tyttö. mies on suhtautunut tyttöön ehkä hieman suojelevammin kuin poikiin. kaikkia rakastaa taatusti yhtä paljon niinkuin minäkin. nuorimmaisemme on tuo tyttö, joten ehkä isä kuitenkin raskausaikana toivoi poikaa että olis mennyt helpommin joukon jatkona.. nyt kun tyttö varttuu niin isikin huomannu ettei tyttö ole sen kummempi.. ihan pikkusen vaan isin prinsessa

 

[niin tai näin]

Kummasti sanavalinnat kuitenkin kertovat toista.

Tai sitten sinulla ei ole sarkasmin lukutaitoa.

 

["vieras"]

Pissis voi pitää tekniikasta. Ja pojille tulee myös kehitysvaiheita jolloin tytöt ja keskiolut kiinnostaa enemmän kuin tekniikkaa.

 

[Peyote]

Meillä on molemmat. Tyttö on paljon enemmän kiinnostunut isänsä puuhista. mun mies on tosi tasapuolisesti molempien lasten kanssa ja opettaa niille asioita. Tyttö on enemmän sen ikäinen että kulkee isin mukana tekemässä aitaa ja muuta semmoista, poika on jo niin iso, ettei sitä niin helpolla innosteta mukaan.


En tiedä, tuntuu tosi pahalta toi pissispuhe ja puhe jostain prinsessatytöistä niin halveksivaan sävyyn. Aina sanotaan, että pojat on poikia, mutta miksi tytöt ei saa olla tyttöjä, miksi se on jotenkin halveksuttavaa, olla tyttö ja prinsessa?

 

[molempi parempi]

Meillä kaksi tyttöä, kuopuksen odotusaikana mies myönsi hieman toivovansa poikaa. Nyt tytöistä erityisesti nuorempi (nyt 2 v) on kietonut isin täydellisesti pikkusormensa ympäri ja mies on aivan höppänä prinsessojensa kanssa.

 

[Nepparipoks]

Tiedän miehen toivovan, että meillä olisi myös poika.

 

[Tuore äiti]

Meillä mies ei ole missään vaiheessa ilmaissut haluavansa poikaa enempi kuin tyttöä. Ja nyt kun tyttö syntyi, en ole onnellisempaa isää nähnyt. mulla ollut tosi vaikea toipuminen synnytyksestä ja mies viihtyy tytön kanssa paljon. Omalla isällänikin on kaikki tyttöjä, meitä siskoksia on 4. Eipä ole hänkään valittanut ja on aina ollut vanhemmista se, joka enempi touhuaa lasten kanssa esim. Vie uimaan, elokuviin, jne.. Ja kyllähän niistä vävypojista saa sitten sitä miesseuraa

 

[puub]

En ole huomannut eroa suhtautumisessa. Kaksi lasta esikoinen tyttö ja kuopus poika. Vaikea kuvitella että mies olisi ollut millään tavalla pettynyt jos kuopus olisi ollutkin tyttö, pikemminkin luulen että itse odotin enemmän poikaa kuin mieheni.

 

[Muua]

Meilla on kaksi tyttoa. Mieheni on kotoisin maasta, jossa valtavaesto toivoo AINAKIN yhta poikaa perheeseen. Mieheni (eika vanhempansa) eivat onneksi kuulu tahan valtavaestoon.
En tieda kumpaa mies alunperin toivoi, asuimme esikoisen raskausajan viela eri maissa. Synnytykseen paasi jo mukaan ja hyvin kiintynyt oli tyttareensa alusta asti. Kun tulin uudelleen raskaaksi, mieheni puhui kokoajan toisesta tytosta, keksi tytolle nimen valmiiksi ym. Myonsi toivovansa enemman tyttoa kuin poikaa. Luulen syyn olleen se, etta esikoinen oli niiiiin isin tytto, ja jotenkin mieheni ajatteli etta voisi olla vaikeampi kiintya poikaan. Tytto sitten meille syntyikin.
Nyt lapsia on kaksi, ja miehen mielesta lapsiluku on tays. Itse saattaisin toivoa viela yhta, mutta toisaalta tyokuviot ym. on niin kiireiset, etta saattaapi hyvinkin olla tassa. Enka usko etta saisin mieheni paata kaannettya.

 

["vieras"]

Mieheni nimenomaan toivoi tyttoa kummastakin raskaudesta ja saikin 2 kappaletta .

 

[Viikate]

En tiedä, tuntuu tosi pahalta toi pissispuhe ja puhe jostain prinsessatytöistä niin halveksivaan sävyyn. Aina sanotaan, että pojat on poikia, mutta miksi tytöt ei saa olla tyttöjä, miksi se on jotenkin halveksuttavaa, olla tyttö ja prinsessa?

Näinpä. On aika surullista, jos tyttö on hyväksytty vain, jos hän ei ole erityisen tyttömäinen ja kasvatuksellakin pyritään tähän.

 

["tytön äiti"]

Minä en itse pidä kummastakaan sukupuolistereotypiasta. Mielestäni sekä ylityttömäiset tytöt että ylipoikamaiset pojat ovat hivenen ärsyttäviä. Usein tämä on _oman kokemukseni pohjalta_ vanhempien tuottamaa. Eli pojille tarjotaan autoja, pyssyjä, toimintaa etc, ja tytöille prinsessaa, keijua, nukkea ja koruja. Kun itse olin pieni, ei ollut ihan näin. Veljeni kanssa leikimme molemat autoilla ja He-Maneilla, tosin veljenäni en saanut houkuteltua omiin nukkeleikkeihini. Mielestäni leikkikeittiön ja -imurin voi hankkia ihan yhtälaila tytölle kuin pojallekin, jostain syystä ne vain lelukaupoissa useimmin sijatsevat siellä pinkkien tavaroiden osastolla

Tyttömme tyttömäisyyttä ei mitenkään yritetä häivyttää, mutta hänestä ei tarvitse näkyä sadan metrin päähän, että tyttö on kyseessä (ainakaan näin vauva-aikana). Ei tarvitsisi pojastakaan näkyä heti, että hän on poikavauva. Meillä on ihan tarkoituksella paljon neutraaleja vaatteita, joskin löytyy myös mekkoja ja kukkakuvioita. Jossain vaiheessa tyttö alkanee kuitenkin haluta itse tiettyjä värejä (ehkäpä sitä pinkkiä) joten siksikin on nyt mukava pukea häntä mahdollisimman erilaisiin vaatteisiin. En oikein ymmärrä näitä sinisten ja pinkkien vaunujen ja haalareiden hankkijoita. Itse ainakin haluan pitää isoimmat hankinnat sukupuolineutraaleina ihan kierrätystä helpottaakseni. Mutta menikin nyt vähän aiheen ohi.

 

["vieras"]

Ap, haluatko miettiä, miksi käytit avausviestissäsi ilmaisua "pelkkä tyttö"?

 

["tytön äiti"]

"Pelkkä tyttö" tarkoittaa ainoastaan tyttöä. Eli perhettä, jossa ei ole poikia. Pelkkiä tyttöjä, pelkkiä poikia. Ei mitenkään vähempiarvoisia kumpikaan mielestäni.

 

[Näin]

Meillä kaksi tyttöä myös, ja jos kolmas tehdään niin sitä poikaa toivon kyllä minä, miehelle ei väliä.

 

["vieras"]

[QUOTE="tytön äiti";28891207]"Pelkkä tyttö" tarkoittaa ainoastaan tyttöä. Eli perhettä, jossa ei ole poikia. Pelkkiä tyttöjä, pelkkiä poikia. Ei mitenkään vähempiarvoisia kumpikaan mielestäni.[/QUOTE]

Suosittelen, että käytät jatkossa jotain muuta ilmaisua, sillä moni tarttuu tuohon pelkkään, tahallaankin provosoituu

Sanallahan on selkeä kielteinen merkitys.

 

[M32]

Lasten saaminen vaikuttaa kielteisesti moniin onnellisuustekijöihin kuten parisuhdetyytyväisyyteen tai mielihyvän kokemuksiin. Kiinnostavaa kyllä, miesten onnellisuus heikkenee vähemmän, jos syntynyt lapsi on poika kuin jos lapsi on tyttö. Naisten onnellisuus heikkenee saman verran lapsen sukupuolesta riippumatta. Vaikuttaisi siis siltä, että monet miehet todella toivovat itselleen poikaa eivätkä saa tyttärestä samanlaista iloa. Vanhemmuuden tabu kai tämäkin?

 

["tytön äiti"]

Voisihan sitä kysyä myös, miten äidit suhtautuvat siihen, jos perheessä on pelkkiä poikia, ja lapsiluku on jo täysi. Olen havainnut näiltä palstoilta, että se on _joidenkin_ mielestä jopa hienoa. Kuten itse sanoin, olen toivonut itselleni ainakin yhtä tyttöä (tosin toivoisin poikaakin, haaveissani lapsiluku on kolme, mutta meillä se jää siis kahteen, jos sen toisen vielä saamme). Mielestäni ei ole yhtään hienompaa olla tyttöjen kuin poikienkaan äiti, mutta joillekin naisille pojat selvästi ovat toivotumpia. Tytöistä saatetaan puhua kanalaumana tai muuten vähättelevästi. Toki on myös niitä, jotka kammoksuvat poikia.

Itseäni kiinnostaa siis se, miten perheessä suhtaudutaan siihen, jos se toinen sukupuoli jää "saamatta". Naisille yleisesti ottaen tuntuu kuitenkin olevan vähemmän merkitystä vauvan sukupuolella, siksi kysyinkin miesten suhtautumista siihen, jos se oma poika jää haaveeksi. Tarkoitus ei ole vähätellä kumpaakaan sukupuolta.

Voihan olla, että tulevaisuudessa miehillekään ei ole lapsen sukupuolella samalla tavalla merkitystä kuin ennen, kun nykyään tyttöjenkin on hyväksyttävää olla "miesten puuhissa". Oma mieheni on vielä sitä ikäluokkaa, että hän on lähinnä puuhastellut isänsä kanssa, ja haaveilee varmaan vastaavasta oman pojan kanssa. Heillä äiti on siis sellainen perinteinen äiti, joka hoitaa kodin ja ruuat, ja isä sitten urheilee ja ulkoilee metsässä lasten kanssa. Omassa perheessäni molemmat vanhemmat tekevät kumpiakin, eli olen kasvanut jo vähän neutraalimmaksi. Mieheni ja minun lapsuudenperheissä on molempia sukupuolia kummallakin.

 

[Viikate]

Lasten saaminen vaikuttaa kielteisesti moniin onnellisuustekijöihin kuten parisuhdetyytyväisyyteen tai mielihyvän kokemuksiin. Kiinnostavaa kyllä, miesten onnellisuus heikkenee vähemmän, jos syntynyt lapsi on poika kuin jos lapsi on tyttö. Naisten onnellisuus heikkenee saman verran lapsen sukupuolesta riippumatta. Vaikuttaisi siis siltä, että monet miehet todella toivovat itselleen poikaa eivätkä saa tyttärestä samanlaista iloa. Vanhemmuuden tabu kai tämäkin?

Mihin tutkimukseen/tutkimuksiin tämä perustuu? Paljon lienee merkitystä silläkin, missä maassa tutkimus on tehty