Mies ja vauva lähti, mitäs nyt?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja namanda
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja dfdf:
Alkuperäinen kirjoittaja haahaa:
Alkuperäinen kirjoittaja dfdf:
Et sitten taida imettää vauvaasi. En ikinä olisi päästänyt noin pieniä vauvojani ilman äitiä matkaan, koska he olivat tiukasti kiinni tississä. Ja vaikkeivät olisi olleetkaan, niin olisin varmasti lähtenyt vauvani lohduksi mukaan reissuun.

Meillä onneksi äiti ei ole jumala,vaan olemme miehet tasavertaisia.Ei ole lapset koskaan kärsineet,vaikka ovat isänsäkin kanssa olleet jossain.

Onnistuiko miehesi imetyksessä hyvinkin?

Ihan yhtälailla syötti muksut vauvana kuin minäkin. Pullosta sai annettua lypsettyä maitoa.
 
Herranjumala, miten ajattelit pärjätä jos miehesi saakin töitä ja olette yksin päivät kotona?? Ei voi olla olemassa sellaista taloa mistä ei ulos pääsisi. Mikset vaikka laita vauvaa sänkyyn köllöttämään siksi aikaa että kannat rattaat alas ja ulos ja sen jälkeen haet lapsen alas? Kuluisipahan ainakin kalorit. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Täysin mahdoton tarina. Ainakin toivon niin.

No niinpä.:o Eikö kannattaisi kokeilla jonkinlaista terapiaa tuohon hissikammoon, jos se oikeasti on noin kamala? Eihän tuollalailla voi elää.:o Mitä sitten jos miehesi vaikka saa töitä, olette vauvan kanssa päivät sisällä?
 
Kantoliinat ja -reputkin on muuten keksitty, vauva liinaan ja menoksi. Mutta nauti nyt kuitenkin harvinaisesta tilaisuudesta olla itseksesi. Lue joku hyvä kirja, mene leffaan, pelaa lempipeliä, mikä sinua on aikaisemmin kiinnostanut?
 
Nythän sulla on oiva tilaisuus ajella sillä hissillä ja totuttautua ajatukseen. Voit vaikka raahata ne rattaat ylös alas portaita myös niin että näät et sekin toimii. Ja laita vaikka nalle tai nukke rintareppuun ja juoksase kaupassa, sekin on nääs mahdollista.
 
No hyvä on, pääsisin kai ulos yksin vaunujen kanssa. Myönnän tappioni, okei?
Se vaan ei ole kovin helppoa raahata ja juosta edestakaisin, ei tee mieli lähteä yksin ulos. Edellisessä asunnossa jätin vaunut alas kun juoksin kerrosta ylemmäs viemään lapsen ja hain sitten äkkiä vaunut, mutta tällä asuinalueella en uskalla päästää vaunuja hetkeksikään silmistäni.
Ehkäpä lähden nyt pilamaan dieettini sillä suklaalla ja jätän ainakin tämän pahanolon-palstan pois illan suunnitelmista. : D
Kiitos kuitenkin kaikille jotka vastasivat asiallisesti, ja myös asiattomille. Mielipiteensä kullakin.

 
Alkuperäinen kirjoittaja namanda:
No hyvä on, pääsisin kai ulos yksin vaunujen kanssa. Myönnän tappioni, okei?
Se vaan ei ole kovin helppoa raahata ja juosta edestakaisin, ei tee mieli lähteä yksin ulos. Edellisessä asunnossa jätin vaunut alas kun juoksin kerrosta ylemmäs viemään lapsen ja hain sitten äkkiä vaunut, mutta tällä asuinalueella en uskalla päästää vaunuja hetkeksikään silmistäni.
Ehkäpä lähden nyt pilamaan dieettini sillä suklaalla ja jätän ainakin tämän pahanolon-palstan pois illan suunnitelmista. : D
Kiitos kuitenkin kaikille jotka vastasivat asiallisesti, ja myös asiattomille. Mielipiteensä kullakin.

Älä ole hyvä ihminen niin avuton! Kuulostat hirveen riippuvaiselta.. Miten sä selviytyisit jos miehelle sattus jotain, tai eroaisitte? Ihmisen pitää osata elämässä toimia ilman tukea joskus myös.

Mutta nauti ihmeessä vapaaillasta, ja jos mä olisin sinä, niin ottaisin lisää omaa aikaa ja hankkisin jonkun harrastuksen kodin ulkopuolella. Ja tsemppiä kaikkiin pelkoihisi!
 
Kun meidän esikoinen syntyi, oli hissikuilu remontissa 4kk ja asuttiin kolmannessa kerroksessa. Mies oli viikot toisella paikkakunnalla ja meillä oli myös kaksi koiraa...siinä kyllä ei tullut mieleenkään (eikä olisi ollut mahdollistakaan) jäädä kotiin kökkimään. En mä tainnu muuta tehdä kun raahata vaunuja, vauvaa ja koiria edestakasin tuon aikaa, mutta pysyimpä ainakin touhukkaana :).
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Nythän sulla on oiva tilaisuus ajella sillä hissillä ja totuttautua ajatukseen. Voit vaikka raahata ne rattaat ylös alas portaita myös niin että näät et sekin toimii. Ja laita vaikka nalle tai nukke rintareppuun ja juoksase kaupassa, sekin on nääs mahdollista.

:laugh: :laugh: :laugh:
 
Mulle tuli vaan mieleen että ihan hyvä kun vauva on isänsä kanssa, miten ap olis selvinny vauvan kanssa kahdestaan... huhhuh.

Ja ei, ei ole ongelmia viettää aikaa yksin, tulispa mullekin joku tollanen tilanne että sais olla aivan yksin, se olis ihanaa. Kattelisin leffoja, söisin herkkuja, laittaisin lempiruokiani, joisin viiniä, saunoisin.... ai että.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aatamin akka:
Alkuperäinen kirjoittaja Miracles:
Alkuperäinen kirjoittaja namanda:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Hyvä sylvi sun kanssas, et osaa olla yksin, et uskalla tavata miehes sukulaisia...

Ollaan vuosi oltu 24/7 yhdessä, ja siksi on vaikeaa. Ei ole kyse siitä ettenkö uskaltaisi (vaikka sitäkin jännitän kyllä), vaan siitä etten tahdo mennä sinne vieraaksi toisten suruaikaan. Tuntuu tungettelevalta tuntemattomana olla toisen vieraana tällaisella hetkellä.

Joku kysyi imetyksestä, en imetä. Siihen on omat syyt, joita en tahdo nyt alkaa vielä jauhaa, mutta sanon ettei se ollut minulle niinkään valintakysymys. Olisin halunnut imettää, mutta se ei onnistunut.
Mielestäni on kyllä ihan ok että lapsi lähti isän mukaan pariksi yöksi. Yritämme huolehtia hänestä täysin tasapuolisesti, kun miehenikin on työtön ja siis saa viettää aikaa kotona meidän kanssa. Olisi ollut lähes täysi mahdottomuus jäädä tänne lapsen kanssa, kun en pääse ulos. (asumme kolmannessa kerroksessa, hissi on olemattoman pieni ja minulla on hissikammo, ja ulko-ovellakin on portaat, joista en pääse vuanujen kanssa) Miten siis olisin käynyt kaupassa jos olisi tullut tarve? Ja olisiko pitänyt lapsen kanssa vain neljän seinän sisällä istua pari päivää?


Siis voi hyvää päivää! :headwall:

Veit sanat suustani....

Siis todellakin hyvää päivää...ja juna meni jo !!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aatamin akka:
Alkuperäinen kirjoittaja Miracles:
Alkuperäinen kirjoittaja namanda:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Hyvä sylvi sun kanssas, et osaa olla yksin, et uskalla tavata miehes sukulaisia...

Ollaan vuosi oltu 24/7 yhdessä, ja siksi on vaikeaa. Ei ole kyse siitä ettenkö uskaltaisi (vaikka sitäkin jännitän kyllä), vaan siitä etten tahdo mennä sinne vieraaksi toisten suruaikaan. Tuntuu tungettelevalta tuntemattomana olla toisen vieraana tällaisella hetkellä.

Joku kysyi imetyksestä, en imetä. Siihen on omat syyt, joita en tahdo nyt alkaa vielä jauhaa, mutta sanon ettei se ollut minulle niinkään valintakysymys. Olisin halunnut imettää, mutta se ei onnistunut.
Mielestäni on kyllä ihan ok että lapsi lähti isän mukaan pariksi yöksi. Yritämme huolehtia hänestä täysin tasapuolisesti, kun miehenikin on työtön ja siis saa viettää aikaa kotona meidän kanssa. Olisi ollut lähes täysi mahdottomuus jäädä tänne lapsen kanssa, kun en pääse ulos. (asumme kolmannessa kerroksessa, hissi on olemattoman pieni ja minulla on hissikammo, ja ulko-ovellakin on portaat, joista en pääse vuanujen kanssa) Miten siis olisin käynyt kaupassa jos olisi tullut tarve? Ja olisiko pitänyt lapsen kanssa vain neljän seinän sisällä istua pari päivää?


Siis voi hyvää päivää! :headwall:

Veit sanat suustani....

Multa myös...
 
Alkuperäinen kirjoittaja namanda:
Alkuperäinen kirjoittaja Jaahas:
Mä tiedän sun puolison nimen, sun lapsen nimen, sun syntymäajan jne jne.

Vai niin? Mistähän tiedät? Ja mitäs sitten?

Katoin vaan facesta, että sulla on lintu lentänyt lasiin. :whistle:
Kannattais miettiä 2 kertaa, minkä sp-osoitteen laitat tälle sivustolle. varsinkin jos sama on käytössä naamassa ja seinäkään ei ole kunnolla suojattu. :/
 
"en pääse täältä vaunujen kanssa yksin ulos, enkä voi asua muualla sen aikaa."
Mitä jos mies joutuu sairaalaan, työmatkalle, etc .etc.

Tottakai on kurjaa ikävöidä yksin, mutta siihenkin pitää totutella. Lapsia on aina ikävä kun ovat poissa, miehen ikävöintikin on ymmärrettävää.

Mutta elämäsi kuullostaa hankalalta jos et tosiaan voi liikkua vauvan kanssa yksin. Miten päivisin kun mies on töissä ? Joku jo rintareppua ehdottikin etc.
Minusta sinun ap pitäisi tosissaan "ryhdistäytyä" , joku tässä ikävöintitarinassa mättää.
Oletko vain hieman onneton juuri nyt vai oletko yleensäkin
 
Alkuperäinen kirjoittaja heijaa:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Aika outo ratkaisu sulta jäädä kotiin ja laittaa pieni lapsi maailmalle, olisit lähtenyt mukaan tai pitänyt vauvan kotona,huh,huh.

Mä taas säälin tollasia onnettomia muijia jotaka luulevat olevansa korvaamattomia vain siksi että heitä sanotaan äidiksi.
Mut pitäähän sitä jossain päteä ja luulla olevansa jotain.

Kyllä tuo ap on säälimisen arvoinen. Aika outoa toimintaa.
 

Yhteistyössä