Mies on perheen pää

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sakari6
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Sivupersoona:
Koska Leijonakin puolustaa naarasta toisten urosten hyökkäyksiltä, niin kai se on vähän sama asia ihmisilläkin. Samalla kun vähän pitää silmällä ettei naaras karkaa vieraiden matkaan.

Tässähän se minun aiempi teoriani sivulta 1 varmistuu, että tämä malli tosiaan sopii niille, jotka ei ole vielä älynneet että ihmisellä on kapasiteettia halutessaan kyseenalaistaa tiettyjä primitiivisiä laumaeläimen käyttäytymismuotoja.

En tiedä missä slummissa te elätte, mutta täällä meilläpäin ei tosiaan noita leijona-miehiä hyöki puskista mitenkään riesaksi asti. Ja vaikka hyökkisikin, niin olen sen verran itsenäinen, että liikun esim. työn merkeissä kodin ulkopuolella ilman miestäkin, joten eipä hänestä siinä tilanteessa olisi apuakaan kun ei ole paikalla.

Tuohon "naaraan karkaamiseen" toteaisin, että ymmärtääkseni Suomessa naisellakin on oikeus halutessaan erota miehestä. Ja jos ne ovat niin onnellisia "avustajan" roolissaan, miksi ihmeessä ne haluaisivat karata?
Kaipa nämä perheenpäät on myös niitä, jotka reagoivat elukan tavoin siinäkin tilanteessa, jos "naaras" yrittää erota.
 
Yleensä tämäkin ongelma poistuu jo parinvalinnassa. Ihminen tietämättään valitsee sellaisen parin, jollaiseen suhteeseen hän haluaa; eli alistaja valitsee nöyrän ja alistettavaksi haluava valitsee alistajan. On myös markkinoilla sellaisia ihmisiä, jotka näyttelevät nöyrää ja saavat satimeen toisen nöyrän. Voi olla myös niin, että molemmat näyttelevät nöyrää ja siitäkös sota syntyy. Mutta alistaja ei valitse koskaan alistajaa, sillä hän tietää jo etukäteen , että se ei tule onnistumaan.
Olen tullut siihen tulokseen, että koskaan ei voi yleistää ja jokainen ihminen on erilainen.
 
Täällä on tosiaan todella älykkäitä kirjoittajia mukana. Selvästi omilla aivoilla ajattelevia, aikuisen kypsiä henkilöitä. Huomaa myös selvästi sen, että jotkut eivät ilmiselvästi näe toisen älykkyyttä. Ja jos ei näe toisen älykkyyttä, niin silloin on helppoa tarjoitua kenen tahansa pääksi tai aivoiksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sakari6:
Alkuperäinen kirjoittaja Sivupersoona:
Alkuperäinen kirjoittaja minni77*:
miehet haluavat usein olla se pää lähinnä siksi että haluavat pitää huolta perheestä, olla se leijonauros joka puolustaa perhettään.
Juuri tuollalailla. Teillä on juuri se toimintamuoto jota olen yrittänyt kertoa.

Tätähän minäkin olen tarkoittanut, mutta yksinkertaisena putkiaivona en ole osannut. Kiitos teille.

Ja naisetko eivät sitten puolusta perhettään viimeiseen asti, ohi omien tarpeiden, halujen ym.? Mielestäni tämä(kään) ei ole sukupuolesta riippuvainen asia, vaikka miehet sen haluavat näin nähdä.
 
Mielenkiinoinen keskustelu. Symboolisesti voisin kuvailla sitä näin:

Keskustelun aiheena on universumi.
Aloittaja väittää, että maapallo ei ole pallo,vaan pannukakku.

Tulee vastaväitteitä, puhutaan maapallosta pallona ja jopa muista planeetoista sekä universumista. Otetaan mukaan faktatietoa ja tutkimuksia, joita on tullut pannukakku teorian jälkeen. On ehkä itsekkin käyty pallon toisella puolella, eikä pannukakun reunalta ole pudottu.
Sitten tulevat pannukakkuteoriaan uskovat perustelemaan uskomustaan sillä, että maapallo oli pannukakku eikä pallo jo satoja vuosia sitten, koska näinhän silloin väitettiinkin. Joka on ennen ollut, on aina oleva. Piste.

Sitten tulevat universumin näkevät ja paremmin sen ymmärtävät vastaväitteineen. Ja taas pannukakut ja sitten taas universumit.......
 
Alkuperäinen kirjoittaja herranjeesu:
Tuota, missä ne leijona-ihmis urokset hyökkäilee Suomessa niin paljon, että tarvitaan oikein henkivartija?

Kyllä huumori on kiva juttu!! Ei voi kun hymyillä miehille, jotka yrittävät selitellä,, kun vaimoa ja perhettä suojelevat. Siis ihan oikeasti mies kurkkii ikkunoista, missä niitä leijonia piileksii..täällä suomessako..tai jos ne on eläintarhasta karanneet..heh
 
Alkuperäinen kirjoittaja villi arvaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Sivupersoona:
Tulikohan tästä keskustelusta pannukakku?

Ilmeisesti ainakin sinun mielestäsi, kun et ilmeisesti keksi enää mitään yleispäteviä todisteita oman traditiosi ylivertaisuudesta.

Kyllä löytyy, jos vaan lukea haluatte.

Jo aiemmin kirjoitin tästä. Kaksi parasta parisuhteen muotoa ovat tasa-arvo sekä perheenpää malli. Ne ovat hyvin samansuuntaiset mallit. Aiemmin olen perustellut tarkemmin. Ennemmin haluaisin niiden perheiden kiinnittävän asiaan huomiota, joilla ei toimi kumpikaan malli. Haluaisin heidän ottavan asiasta onkeensa, ja siksi kirjoitan. Suuri on kirjoitusten määrä näilläkin palstoilla, kun kysellään ratkaisua toimimattomaan parisuhteeseen. Näiden ongelmatilanteiden hoitoon olen yrittänyt tarjota tätä polkua. Kuvitelkaa jotakin riitatilannetta, jossa kaksi erilaista näkemystä tappelevat keskenään. Kun kumpikaan ei halua antaa periksi, niin ei se silloin ratkea mitenkään. Seuraa todennäköisesti jonkinlainen mykkäkoulu. Minun mielestä tällöin naisen kannattaisi antaa periksi, siksi kun hän on taipuisampi ja pehmeämpi jo luonnostaan. Nyt kun mies sai tahtonsa hyväksytyksi, niin se on ensiaskel siihen päänä olemisen tunteeseen. (Ennenkuin raivostutte ja teette vääriä johtopäätöksiä, niin lukekaa rauhallisesti ja ajatuksenkanssa tekstini loppuun). Seuraavaksi tulee asiaa miehille. Nyt kun olette saanut sen päänäolemisen tunteen, ja teidän ajatuksenne on hyväksytty, niin teillä ei ole mitään oikeutta muuttua ylimieliseksi. Teillä on suorastaan velvollisuus alkaa ottamaan vaimon mielipiteet huomioon. Tuosta tulee vähitellen tapa, ja tulette jopa kaipaamaan niitä vaimon mielipiteitä. Niitä sitten toteutatte, joko sellaisenaan tai hiukan paranneltuina. Näin kun on alkuun päästy, niin loppuelämän vietätte sitten hyvin tasa-arvoista ja toista kunnioittavaa elämää.
Vaikkapa ihan vaan sitä leijonaperheen elämää. =)

 
Olen ehkä ylettömän moderni, mutta jos parisuhde ei meinaa millään toimia, niin mielestäni paras tie on siinä tapauksessa ero. Ei "yhdessä loppuun saakka" pitäisi olla enää nykypäivänä mikään yleispätevä ideaali, johon pitäisi pyrkiä jopa oman (ja kumppanin) hyvinvoinnin kustannuksella. Jos tuohon luonnollisuuteen vedotaan, niin biologiselta taustaltaan ihminen ei ole yksiavioinen, se on keinotekoisesti keksitty juttu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sivupersoona:
Minun mielestä tällöin naisen kannattaisi antaa periksi, siksi kun hän on taipuisampi ja pehmeämpi jo luonnostaan.

Ilman sarvia ja hampaita, sivupersoona: elätkö sinä todella maailmassa jossa näet pääasiassa taipuisia naisia? Itsestäni tuntuu että naiset ovat niitä harmaan kiven läpi puskijoita niin työ- kuin kotielämässäkin. Omat mummoni elättivät perheensä ja raatoivat töissä retkumiestensä lorviessa ties missä, enkä ole ennen tätä tullut ajatelleeksikaan että miehet olisivat vahvempi sukupuoli. Todellista vahvutta on se että jaksaa pitää perheen koossa, ruosissa ja vaatteissa silloin kun se näennäinen perheenpää on unohtanut että kukkoilu ei merkitse johtajuutta.

Uskallan myös väittää, että kautta aikojen nainen on ollut se joka pitää homman kasassa. Vrt. erään kirjoittajan esimerkki afrikasta - miehet pureskelevat khatia ja naiset raatavat töissä.

Oletteko muuten huomanneet että maahanmuuttajanaiset eivät lorvi kahviloissa koskaa. Heillä on riittävästi työtä perheen johtamisessa. ;)

 
Jos mies ja nainen on erimieltä asioista, niin naisen pitäisi luopua omasta näkökannastaan, täälläkinkö? Ja siksi, että hän on muka taipuisampi ja pehmeämpi jo luonnostaan? Jotkut naiset on ja jotkut ei. Jotkut miehet ovat myös taipuisia luonnoltaan. Täytyisikö naisen luopua omasta näkökannastaan vain siksi, että hänen sukupuolensa niin määrää?

Entä jos naisella on enemmän asiatietoa aiheesta? Ja enemmän elämänkokemusta ja että hän näkee asiat laajemmin? Entä jos nainen on viisaapi ja älykkäämpi kuin mies?Eikö olisi järkevämpää kuunnella sitä osapuolta, joka tietää enemmän asiasta?

Jos ymmärrät universumin olemassaolon, niin et voi tosissasi uskoa, että maapallo on pannukakku. Vai pitäisikö naisen uskoa pannukakkuteoriaan vain siksi, että mies ehdottomasti haluaa sitä koska haluaa pääksi? Joku nainen varmaan niin tekeekin, on olevinaan samaa mieltä. Mutta ajattelee mielessään niin, että antaa nyt ukon luulla, että ollaan samaa mieltä, kun se on hänelle niin tärkeää. Kun ei se kuitenkaan kunnioita muiden mielipiteitä ja on sellainen jääräpää, ettei siihen mikään auta. Olisko tämä sitä taipumista?
Haluatko todella, Sivupersoona, että nainen on "pakosta" kanssasi samaa mieltä eikä siksi, että tosiaan ajattelee asioista niinkuin sinä?
 
Muuten ymmärtääkö naiset aina kirjoitukseni niin, että yritän moittia naisten toimintaa? Ei ollenkaan, minähän yritän saada miehet ymmärtämään ja arvostamaan vaimojensa mielipiteitä.
 
Missä on se tasa-arvo ja toisen kunnioittaminen,jos riitatilanteessa naisen on aina annetteva periksi? Minusta tasa-arvoa ja toisen kunnioittamista parisuhteessa on mm. se, että hyväksytään se, että ollaan eri mieltä. Että kunnioitetaan toisen mielipidettä ja hyväksytään se, vaikka se poikkeaakin omasta.

Ei ole vaikuta toisen kunnioittamiselta se, jos olettaa aina pystyvänsä parantelemaan toisen ehdotusta, ikäänkuin toinen ei pystyisi itse tarpeeksi hyvään suoritukseen. Tai se, että pidetään aina omaa versiota parempana versiona. Vaimon mielipiteet: "niitä sitten toteutetaan joko sellaisina tai hiukan parenneltuina." Onko se hiukan paranneltu versio se oma versio? Onkohan se myös vaimon mielestä parempi versio? Kuka päättää kumpaa versiota toteutetaan, tai sen, kumpi versio on parempi?
 
"Minähän yritän saada miehet ymmärtämään ja arvostamaan vaimojensa mielipiteitä."
Voi hyvä ihminen, miten voisit onnistua siinä, kun et itsekkään osaa sitä taitoa (naisten mielipiteiden ymmärtämistä ja arvostamista)!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sivupersoona:
Muuten ymmärtääkö naiset aina kirjoitukseni niin, että yritän moittia naisten toimintaa? Ei ollenkaan, minähän yritän saada miehet ymmärtämään ja arvostamaan vaimojensa mielipiteitä.

Ottamatta sen laajemmin kantaa itse aiheeseen, se on mielestäni yleisellä faktatasolla virheellinen ja entisaikojen klisee. Herra Sivupersoonan asenteet ovat toki hänen omiaan, mutta vain niitä. On hyvä muistaa, että hän on kertonut syntyneensä sotien jälkeen, mikä varmaan kuvastaa hänen opittua ajatusmaailmaansa ja asenteitaan.

Sotien jälkeen miehiä kunnioitettiin, koska heitä oli vähän. Naisten tapaa kunnioittaa miestä ja pitää miestä perheen päänä oli tietenkin silloin erityinen historiallinen tilaus ja olosuhteet. Näin itsenäisyyspäivänä sen ajan miehille, isille ja isoisille pitää toki antaa oikeuettu arvo. Mutta saman skeeman toistaminen vuosikymmenestä toiseen ei auta ihmisiä, varsinkaan nuoria, jotka ovat kasvaneet eri olosuhteissa. Naisilla on nykyään aiempaa määräävämpi ja varsinkin perhesuhteissa hyvin merkityksellinen tehtävä yhteiskunnassa.

Jos mies on perheen pää, niin hänen on toki lunastettava paikkansa ja osoitettava pätevyytensä perheen huoltajana. Pelkkä machoilu tai väkivaltainen pomottaminen ei nykyään tuo kellekään kannuksia - päinvastoin.
 
"Muuten ymmärtääkö naiset aina kirjoitukseni niin, että yritän moittia naisten toimintaa?"
Minä ymmärrän kirjoituksesi niin, että et yksinkertaisesti ymmärrä tekstejä, joita tänne kirjoitetaan.
 
Jos, oikein tarkasti luette sen viestini, niin siinä tarkoitetaan sitä ensimmäistä kertaa kun annetaan periksi. Ja ainoastaan tätä ensimmäistä kertaa. Minulle ainakin tulee tuossa tilanteessa tunne, että minun on ajateltava vaimon parasta, ja se tarkoittaa mielipiteiden huomioon ottamista. Jos taas mies ei toimi noin, niin hän ei ole silloin pää, vaan jotakin muuta.
Kyllä se yhdessä paranneltu versio on silti alkuperäisen. Yhdessä päätetään lopputuloksesta. Paras varsio on se josta kaikki hyötyvät eniten.
 
Jos mies on perheen pää, niin hänen on toki lunastettava paikkansa ja osoitettava pätevyytensä perheen huoltajana. Pelkkä machoilu tai väkivaltainen pomottaminen ei nykyään tuo kellekään kannuksia - päinvastoin.

Juuri tuon minäkin olen sanonut aiemmin. Silti minulle sanotaan, etten ymmärrä mitään.

Varmasti se perheenpää sanana on sanana vanhanaikainen ja sen nimissä on toimittu väärin. Silti toimintatapa on oikea.
 

Yhteistyössä