M
"Maarit"
Vieras
Meillä on 2 aikuistuvaa lasta, tyttö ja poika. Poika on 19v ja hänellä on 17v tyttöystävä. Tyttö 17v ja hänellä on 20v poikaystävä. Mieheni suhtautuu hyvin eri tavoin näihin pariskuntiin, voitte varmaan arvata mitenpäin se menee...
Eli aina kun poikamme tyttöystävä tulee meille, on hän suorastaan hymy korvissa ja muutenkin hehkuu semmoinen meininki, että on ylpeä tästä kaappauksesta. Tyttö on tosi nätti ja ihan rehellisesti täytyy sanoa, ettei todellakaan tässä tapauksessa pidä kynttilää vakan alla. Nytkun ilmat ovat lämminneet, niin pukeutuu kyllä tosi paljastaviin asuihin. Tosin eipä se kauheasti muiden lukiotyttöjen pukeutumisesta poikkea.
Tyttömme poikaystävä on armeijassa ja hänellä on takataskussa paikka yliopistoon. Komea, fiksu ja omasta mielestäni kaikin puolin ihannevävy. Mieheni kuitenkin on joka käänteessä sanomassa jotain negatiivista hänestä. Onneksi nyt osaa sentään pitää mölyt mahassa pojan ollessa meidän kotona.
Tämä poika sitten on intistä vapaalla Juhannuksena ja sanoi minulle, että vois olla kivaa jos me tultaisiin hänen perheensä mökille. Ja tietysti meidän poika mukana (ja hänen tyttäystävänsä vanhemmat kanssa). Kuulemma olisi tilaa yöpymiseen vaikka koko konkkaronkalle. Mielestäni oli ihastuttava ajatus, olen toki hänen mukavat vanhempansa pari kertaa tavannutkin.
No mieheni suhtautui tähän todella penseästi. Ei kyennyt perustelemaan oikein mitään, mutta meininki oli se, että parasta olis että oltais omalla mökillä ja siellä olis poika tyttöystävineen ja sitten meidän tytär ilman poikaystävää, koska EI OLE TÄYSIKÄINEN! No eipä ole se poikammekaan tyttöystävä mutta sepä ei tunnu haittaavan...
Uuh... no kaipa tässä logiikka on mun puolella ja sentäs saadaan toteutettua Juhannus tuolla tytön poikaystävän ehdottamalla tavalla...
Eli aina kun poikamme tyttöystävä tulee meille, on hän suorastaan hymy korvissa ja muutenkin hehkuu semmoinen meininki, että on ylpeä tästä kaappauksesta. Tyttö on tosi nätti ja ihan rehellisesti täytyy sanoa, ettei todellakaan tässä tapauksessa pidä kynttilää vakan alla. Nytkun ilmat ovat lämminneet, niin pukeutuu kyllä tosi paljastaviin asuihin. Tosin eipä se kauheasti muiden lukiotyttöjen pukeutumisesta poikkea.
Tyttömme poikaystävä on armeijassa ja hänellä on takataskussa paikka yliopistoon. Komea, fiksu ja omasta mielestäni kaikin puolin ihannevävy. Mieheni kuitenkin on joka käänteessä sanomassa jotain negatiivista hänestä. Onneksi nyt osaa sentään pitää mölyt mahassa pojan ollessa meidän kotona.
Tämä poika sitten on intistä vapaalla Juhannuksena ja sanoi minulle, että vois olla kivaa jos me tultaisiin hänen perheensä mökille. Ja tietysti meidän poika mukana (ja hänen tyttäystävänsä vanhemmat kanssa). Kuulemma olisi tilaa yöpymiseen vaikka koko konkkaronkalle. Mielestäni oli ihastuttava ajatus, olen toki hänen mukavat vanhempansa pari kertaa tavannutkin.
No mieheni suhtautui tähän todella penseästi. Ei kyennyt perustelemaan oikein mitään, mutta meininki oli se, että parasta olis että oltais omalla mökillä ja siellä olis poika tyttöystävineen ja sitten meidän tytär ilman poikaystävää, koska EI OLE TÄYSIKÄINEN! No eipä ole se poikammekaan tyttöystävä mutta sepä ei tunnu haittaavan...
Uuh... no kaipa tässä logiikka on mun puolella ja sentäs saadaan toteutettua Juhannus tuolla tytön poikaystävän ehdottamalla tavalla...