Mies suunnittelee lähtevänsä joulun viettoon anoppilaan lasten kanssa - vtuttaa.

[joulumatkaan]

Mä ymmärrän sua ap. Tosin meillä on kolme lasta ja vaan kaks isoa koiraa. Joka vitun joulu anoppilaan, sieltä tulee verikosto jos välistä jättää. Anoppi juoksee kiireisenä, ollaan siellä keskellä siivousta, nukutaan keittiön lattialla patjojen päällä, 3-vee, 1-vee ja vauva 6 vkoa. Anoppi ja appi tappelee toistensa kanssa kun niitä stressaa, meidän lapset ei nuku vieraissa paikoissa kunnolla.

Ja toi pakkaaminen, tiedän todella mitä helvettiä se on. Pitää pakata kolmeksi päiväksi vaipat, kaikki talvivaatteet, sisävaatteet, matkasänky, koirien ruuat ja tarvikkeet, rattaat jne. Anoppilassa ei ole mitään valmiina. Saan pakkaamiseen kulumaan monta tuntia, usein pakkaan yöllä kun muulloin ei ehdi. Anoppi arvostelee jos tarvikkeet on yhtään puutteelliset, viime jouluna unohdin keskimmäisen kypärämyssyn kotiin ja laitoin kaulahuivin ja tavallisen hatun - ei jumalauta mikä valitus, anoppi ajatteli käydä ostamassa kypärämyssyn! Sitten soittikin omalle tyttärelleen, että tuo sinä kypärämyssy kun noi unohti, se on niin tärkeä vaate.

Miehelle ei voi vastuuta sysätä pakkaamisesta, viime kesänä annoin miehen pakata kun en jaksanut isomahaisena rehkiä. Lapsilta puuttui kaikki ulkovaatteet ja kengät, ja minuahan siinä syytettiin.

Mun unelma olis olla joulu kotona lasten ja koirien kanssa mutta ei. Joka vitun joulu pakataan, stressataan ja itketään. Ajetaan autossa kuin sillit suolassa 400 km suuntaansa. Missä on joulurauha, iloinen mieli?

 

[Tuotanoin]

Ketjun luettuani täytyy sanoa, että ymmärrän varsin hyvin, vaikka anoppi, appi ja miehen veli perheineen ovat ap:n sydämellisestä joulupäivän kutsusta kieltäytyneetkin.

Sydämellinen kutsu tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että ap. kirjoittaa palstalle: "Mielestäni anoppi ja appi voivat tulla meille." Yhteyttähän hän ei voi ottaa, koska anoppi on ikävä ihminen.

Jouluna on toki tärkeää, että kaikki ovat yhdessä. Mutta on tärkeää harmoniakin. Ap ei vaikuta ihmiseltä, joka sitä ympärilleen jakaisi.

 

["aapee"]

Mä ymmärrän sua ap. Tosin meillä on kolme lasta ja vaan kaks isoa koiraa. Joka vitun joulu anoppilaan, sieltä tulee verikosto jos välistä jättää. Anoppi juoksee kiireisenä, ollaan siellä keskellä siivousta, nukutaan keittiön lattialla patjojen päällä, 3-vee, 1-vee ja vauva 6 vkoa. Anoppi ja appi tappelee toistensa kanssa kun niitä stressaa, meidän lapset ei nuku vieraissa paikoissa kunnolla.

Ja toi pakkaaminen, tiedän todella mitä helvettiä se on. Pitää pakata kolmeksi päiväksi vaipat, kaikki talvivaatteet, sisävaatteet, matkasänky, koirien ruuat ja tarvikkeet, rattaat jne. Anoppilassa ei ole mitään valmiina. Saan pakkaamiseen kulumaan monta tuntia, usein pakkaan yöllä kun muulloin ei ehdi. Anoppi arvostelee jos tarvikkeet on yhtään puutteelliset, viime jouluna unohdin keskimmäisen kypärämyssyn kotiin ja laitoin kaulahuivin ja tavallisen hatun - ei jumalauta mikä valitus, anoppi ajatteli käydä ostamassa kypärämyssyn! Sitten soittikin omalle tyttärelleen, että tuo sinä kypärämyssy kun noi unohti, se on niin tärkeä vaate.

Miehelle ei voi vastuuta sysätä pakkaamisesta, viime kesänä annoin miehen pakata kun en jaksanut isomahaisena rehkiä. Lapsilta puuttui kaikki ulkovaatteet ja kengät, ja minuahan siinä syytettiin.

Mun unelma olis olla joulu kotona lasten ja koirien kanssa mutta ei. Joka vitun joulu pakataan, stressataan ja itketään. Ajetaan autossa kuin sillit suolassa 400 km suuntaansa. Missä on joulurauha, iloinen mieli?

Tätä se juuri on.

Palstalla taitaa liikkua enimmäkseen mammoja, joilla on liian helppo elämä, eikä ymmärrys riitä. että toisinkin voi olla.

Toisena ääripäänä ne sädekehä-äidit, jotka elävät vain muita ihmisiä miellyttääkseen. Koska he ovat niin uhrautuvaisia marttyyreitä, niin onhan se toki vahingonilo paras ilo. Näiden katkeroituneiden kostonhimoisten mammojen mielestä siis muidenkin äitien pitäisi kokea sama kohtalo. Koska MINULLE tuo ei ole mikään ongelma (mukamas), niin eihän se silloin tietenkään saa kenellekään muullekaan olla.

 

["aapee"]

[QUOTE="tui";25226700]Miten hyvinvointi kärsii, jos vietätte 1½ vrk kotona perheesi ja vanhempiesi seurassa ja sitten lähdette miehen vanhempien luokse? Miehen vanhemmat ovat miehellesi ja lapsillesi varmasti yhtä tärkeitä ja rakkaita kuin sinun omat vanhempasi sinulle ja lapsille? Ja jos ajattelet nukkumisjärjestelyjä, varatkaa hotellista huone, ettei tarvitse siskonpedissä nukkua.[/QUOTE]

Vastakysymys. Miten hyvinvointi kärsii, jos mies ja lapset siirtävät lähtöään vuorokaudella?

Olen mielestäni jo aivan selvästi sanonut, etten jaksa sitä pakkaurumbaa. Olen jo aivan poikki yövalvomisten takia. Sen päälle jouluvalmistelut. Tarvitsen todellakin joka ikisen lepohetken, mikä vain on mahdollista. Vähintäänkin rauhalliset yöunet. Mies ei todellakaan suostu mitään hotellihuoneita varaamaan/maksamaan.

 

[Millenia]

En minä kyllä ole mitenkään erityisen ilkeää kuvaa ap:sta saanut. Meilläkin sovitaan enimmäkseen asiat omien vanhempien kanssa, vaikka ollaan kaikki hyvissä väleissä. Jos olisi mitään ongelmia kommunikaation kanssa, niin tuskin minä olisi anoppiin yhteydessä vaan sen tekisi mies (jota pitäisi muistuttaa kymmenen kertaa). Ap:n tapauksessa mies on tiennyt vaimonsa ja äitinsä eroavista suunnitelmista koko syksyn, mutta ei ole saanut aukaistua suutansa kummallekaan. Kyllä aikuisen ihmisen pitäisi tuon verran pystyä, eikä olettaa että äiti ja äiti2 hoitavat asiat keskenään kun itseä ei huvita.

Minusta ap:n mies on juuri tuollainen "perinteinen" itsekeskeinen possu. Se ei osaa eikä jaksa eikä halua (myöskään opetella) tehdä joulusiivouksia, kokkauksia ja pakkaamisia. Vaimon kuuluu tehdä kaikki napisematta mistään ja sitten kun mies saa päähänsä jonkun hyvän jutun, niin tottakai vaimo siihen suostuu, vaikka tämä onkin puhunut erilaisista suunnitelmistaan jo kolme kuukautta. Minulla meinaa palaa hermot tuon oman ukon saamattomuuden kanssa tosi useasti, mutta se ei sentään tee mitään yhtäkkisiä menosuunnitelmia, ei baari- tai lomareissuja tai mummolaan karkaamisia kesken perhejuhlan. Olisin varmasti ihan hiilenä jos tuollaista alkaisi tapahtumaan ja ryhtyisin varmasti harkitsemaan jopa eroa, jos ei keskustelujenkaan jälkeen tajua, että tuollaista ei parisuhteessa ja perheessä tehdä.

Meillä ei missään nimessä lähdettäisi joulupäivänä vastaavassa tilanteessa mihinkään (olisi se työssäkäyvä vanhempi äiti tai isä). Kyllä sitä mennään vähän sen ehdoilla, jolla sitä vapaata vähiten on. Muut voi sitten niillä ylimääräisillä vapaapäivillään tehdä mitä haluaa.

Tapaninpäivän lähtö on mielestäni antelias kompromissi ap:lta ja koko perheen kannalta paras ratkaisu. En ymmärrä kuinka tyhmä äijä täytyy olla, jos ei tuohon suostu.

 

[penn]

Mä ymmärrän sua ap. Tosin meillä on kolme lasta ja vaan kaks isoa koiraa. Joka vitun joulu anoppilaan, sieltä tulee verikosto jos välistä jättää. Anoppi juoksee kiireisenä, ollaan siellä keskellä siivousta, nukutaan keittiön lattialla patjojen päällä, 3-vee, 1-vee ja vauva 6 vkoa. Anoppi ja appi tappelee toistensa kanssa kun niitä stressaa, meidän lapset ei nuku vieraissa paikoissa kunnolla.

Ja toi pakkaaminen, tiedän todella mitä helvettiä se on. Pitää pakata kolmeksi päiväksi vaipat, kaikki talvivaatteet, sisävaatteet, matkasänky, koirien ruuat ja tarvikkeet, rattaat jne. Anoppilassa ei ole mitään valmiina. Saan pakkaamiseen kulumaan monta tuntia, usein pakkaan yöllä kun muulloin ei ehdi. Anoppi arvostelee jos tarvikkeet on yhtään puutteelliset, viime jouluna unohdin keskimmäisen kypärämyssyn kotiin ja laitoin kaulahuivin ja tavallisen hatun - ei jumalauta mikä valitus, anoppi ajatteli käydä ostamassa kypärämyssyn! Sitten soittikin omalle tyttärelleen, että tuo sinä kypärämyssy kun noi unohti, se on niin tärkeä vaate.

Miehelle ei voi vastuuta sysätä pakkaamisesta, viime kesänä annoin miehen pakata kun en jaksanut isomahaisena rehkiä. Lapsilta puuttui kaikki ulkovaatteet ja kengät, ja minuahan siinä syytettiin.

Mun unelma olis olla joulu kotona lasten ja koirien kanssa mutta ei. Joka vitun joulu pakataan, stressataan ja itketään. Ajetaan autossa kuin sillit suolassa 400 km suuntaansa. Missä on joulurauha, iloinen mieli?

Mua ei kyllä tällaisessa tilanteessa paljon kostot hetkauttaisi,vaan olisin pysynyt vuosia kotona. Jos vielä puuttuvat siihen miten lapseni puen,huhhuh...

 

[ei ihan]

[QUOTE="minä";25219075]Törkeää on myös (yrittää) sanella miehelle ja hänen perheelleen miten heidän tulisi joulu viettää.

Eikä miehen ja lasten lähteminen tapanina (varsinkaan kun miehen veli kerran on lähdössä jo silloin pois) ole mikään kompromissi, vaan puhtaasti sinun halujesi mukainen ratkaisu.

Tuo sun jankutus yksinäisestä joulusta ei myöskään pidä paikkaansa, mikäli kerran olette koko aaton ja jouluaamun yhdessä...[/QUOTE]

Miehen perhe on vaimo ja lapset. Miehen vanhemmista ja sisaruksista tuli sukulaisia sillä hetkellä,kun mentiin naimisiin ja perustettiin perhe.

Mutta aiheeseen vastatakseni,olen täysin aapeen puolella tässä.

 

[joka lyyli oma tyyli]

[QUOTE="aapee";25227682]Vastakysymys. Miten hyvinvointi kärsii, jos mies ja lapset siirtävät lähtöään vuorokaudella?

Olen mielestäni jo aivan selvästi sanonut, etten jaksa sitä pakkaurumbaa. Olen jo aivan poikki yövalvomisten takia. Sen päälle jouluvalmistelut. Tarvitsen todellakin joka ikisen lepohetken, mikä vain on mahdollista.[/QUOTE]
no sullahan on vuorokaus enemmän aikaa levätä kun mies vie kersat pois jaloista

ihme vinkumista

 

["jaa"]

[QUOTE="aapee";25226540]Yhtälailla minun ruokasuunnitelmani menivät uusiksi, mutta sillähän ei ole mitään väliä.

Miniän, vaimon ja äidin on väistyttävä ja joustettava joka asiassa oman ja lasten hyvinvoinnin kustannuksella. Pääasia, että tehdään niin kuin perheen pää sanoo. Niinkö?[/QUOTE]

Et edelleenkään vastannut kysymykseeni: Oletko kutsunut heidät selkeästi ja ystävällisesti teille? Ei nimittäin siltä vaikuta, kun vain puhut täällä, että "kyllä ne mun puolesta voi meille tulla". Tuskinpa tulevat, jos et edes osaa kunnolla kutsua esittää.

 

[ulkonainen]

Miehen perhe on vaimo ja lapset. Miehen vanhemmista ja sisaruksista tuli sukulaisia sillä hetkellä,kun mentiin naimisiin ja perustettiin perhe.

Mutta aiheeseen vastatakseni,olen täysin aapeen puolella tässä.

Kuinka niin? Onko tuo joku lainsanelema juttu? Ainakin minulle ja kaikille tutuilleni lapsuudenperhe on myos osa perhetta lapi elaman, ei heista "vain" sukulaisia ikina tule.

 

["aapee"]

no sullahan on vuorokaus enemmän aikaa levätä kun mies vie kersat pois jaloista

ihme vinkumista

Haluan viettää leppoisaa aikaa lasteni kanssa. Se on parasta mahdollista rentoutumista, kun joulunpyhinä saadaan leikkiä ja pelata yhdessä.

Voi olla vaikeaa käsittää sellaiselle ihmiselle, joka kutsuu lapsiaan kersoiksi ja haluaa päästä heistä eroon.

 

["aapee"]

[QUOTE="jaa";25228602]Et edelleenkään vastannut kysymykseeni: Oletko kutsunut heidät selkeästi ja ystävällisesti teille? Ei nimittäin siltä vaikuta, kun vain puhut täällä, että "kyllä ne mun puolesta voi meille tulla". Tuskinpa tulevat, jos et edes osaa kunnolla kutsua esittää.[/QUOTE]

Olen vastannut kysymykseen. Mies hoitaa yhteydenpidon ja kutsumiset omaan sukuunsa. Minä omaani. Tämä on siis selkeästi miehen moka.

Käytäntö on toiminut meillä jo yli 10 vuotta.