Mikä mulla on ?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja surullinen.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

surullinen.

Vieras
En tiedä mikä muhun on mennyt, musta on tullut tosi agressiivinen, suutun tosi helpolla ja heittelen miestä tavaroilla. Haukun ja sanon muuttavani pois. En halua harrastaa seksiä, edes pussailla. En halua et mies näkee mut alasti, saunassakin jos mennää pitää olla pimeetä. Välillä mua vaan itkettää, ja tarkalleen ottaen en edes tiedä miksi itken.
Nään kauheita painajaisia että mut raiskataan tms. Mua pelottaa kaupungillakin, koko ajan mietin että tuan näkönen mies oli siinä unessa ja se yritti tehdä tehdä, mitä nyt sit olen unessani nähnyt. Mua koko ajan muutenki pelottaa kaikki asiat, pikku asiatkin.

Todellisuudessa mulle ei oo koskaan tehty mitään pahaa, ei olla pakotettu seksiin eikä mitään. En vain ymmärrä mikä muhun on mennyt, tuntuu pahalta että mies haukkuu suuttuessaan hulluks ja skitsofrenikoks. Tiedän että hällä on jaksamista mun kanssa, ja olenki siitä kiitollinen että jaksaa katsella mua tälläisenä, mutta mua pelottaa.
 
Ota yhteyttä vaikka mielenterveystoimistoon ja yritä saada apua.Kehoitan oikeasti hakemaan apua nyt kun asiat varmaan voi vielä hyvinkin helposti saada takaisin normaaliksi.Älä jää odottelemaan.
 
niin.. mies on kans sanonut että olis varmaan hyvä puhua jonkun asiasta tietävän kanssa.
Joskus itsekkin mietin tarvinko apua vai en. Tulen tulokseen että en, en edes tiedä mihin ottaa yheyttyä, ja en ikinä uskaltaisi kertoa noita asioita ääneen, ainakaan tuikituntemattomalle :/
 
Voi kuin kurjan kuulosta, voimia sulle! Ota yhteys suoraan mielenterveystoimistoon tai jos on varaa maksaa niin yksityiselle psykiatrille tai psykologille. Mieli häiriintyy ja sairastuu yhtä helposti kuin kehokin eikä se ole yhtään sen kummempaa! Onhan meilla kaikille mitä kummallisempia kremmoppoja kehossa ja samalla lailla mieli välillä kremppaa. Ei sen takia tartte kuvitella mitään vakavampaa vaan pyytää ja saada apua!!!
Alalla toimivana ajattelisin että sulla voisi olla jotain ahdistukseen/ahdistushäiriöön viittaavaa jolloin pikkuasiat paisuvat suuriksi, tai ehkä mieliala on matalalla. Mutta anna ammattilaisen arvioida ja auttaa! Voimia tsemppiä!!
 
Siellä mielenterveystoimistossa on ammattitaitoista väkeä jotka varmasti osaavat sinua parhaiten auttaa.Älä yhtään häpeä hakea apua.Nykyään monilla on mielenterveysongelmaa jossain elämänsä vaiheessa.Reippaasti otat vaan sinne yhteyttä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja popsis:
Voi kuin kurjan kuulosta, voimia sulle! Ota yhteys suoraan mielenterveystoimistoon tai jos on varaa maksaa niin yksityiselle psykiatrille tai psykologille. Mieli häiriintyy ja sairastuu yhtä helposti kuin kehokin eikä se ole yhtään sen kummempaa! Onhan meilla kaikille mitä kummallisempia kremmoppoja kehossa ja samalla lailla mieli välillä kremppaa. Ei sen takia tartte kuvitella mitään vakavampaa vaan pyytää ja saada apua!!!
Alalla toimivana ajattelisin että sulla voisi olla jotain ahdistukseen/ahdistushäiriöön viittaavaa jolloin pikkuasiat paisuvat suuriksi, tai ehkä mieliala on matalalla. Mutta anna ammattilaisen arvioida ja auttaa! Voimia tsemppiä!!

Tätä on kestänyt nyt n. 6-9kk.. En osaa tarkalleen sanoa. Välillä on tietty parempia päivä ja sit välillä riistäytyy käsistä. Kuten tänään.. Oisin voinut jäädä vaan sänkyyn itkemään..

Oon kyllä tosi kiitollinen miehelleni, että on jaksanut katsella mua !
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ei siinä auta muu kuin suoraan vaan kertoa miten asiat nyt on.Ne ovat kuule ihan varmaan tottuneet ja ovat kuunnelleet ja auttaneet monia samassa pisteessä olevia.

no niin.. se aloittaminen on se vaikein asia. Voisinkohan kirjoittaa asiat paperille, ja jos en saa sanotuksi niin onko tyhmää antaa se lappu sit sille lääkärille ? jos nyt siis olen johki menossa..
 
lopetin pillerit, aloin ulkoilla ja puhuin kaverille asiat mikkä paino, miehen kans tietenki mutta joku muuki kuntelemaan. mietin useamman kerran ammattilaisen kans puhumista. nyt helpompaa ollu 3kk
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ei siinä auta muu kuin suoraan vaan kertoa miten asiat nyt on.Ne ovat kuule ihan varmaan tottuneet ja ovat kuunnelleet ja auttaneet monia samassa pisteessä olevia.

no niin.. se aloittaminen on se vaikein asia. Voisinkohan kirjoittaa asiat paperille, ja jos en saa sanotuksi niin onko tyhmää antaa se lappu sit sille lääkärille ? jos nyt siis olen johki menossa..

Tuo on hyvä idea,tee niin.Ei se ole mikään häpeä mennä juttelemaan.Ei sinustakaan varmaan ole mukava olla tuollainen.Eikö se apu kannata ottaa vastaan jos sitä on saatavilla.Hyvin se menee.
 
Alkuperäinen kirjoittaja entinen surullinen:
lopetin pillerit, aloin ulkoilla ja puhuin kaverille asiat mikkä paino, miehen kans tietenki mutta joku muuki kuntelemaan. mietin useamman kerran ammattilaisen kans puhumista. nyt helpompaa ollu 3kk

no millasia "oireita" sulla oli ? mä en kyllä voi puhua tästä mun kavereille, ja eikä hekään ole huomannut mitään. En uskalla näyttää mun tunteita muille kun miehelle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja entinen surullinen:
lopetin pillerit, aloin ulkoilla ja puhuin kaverille asiat mikkä paino, miehen kans tietenki mutta joku muuki kuntelemaan. mietin useamman kerran ammattilaisen kans puhumista. nyt helpompaa ollu 3kk

no millasia "oireita" sulla oli ? mä en kyllä voi puhua tästä mun kavereille, ja eikä hekään ole huomannut mitään. En uskalla näyttää mun tunteita muille kun miehelle.

jos nätisit sanosin niin olin vihanen ja vittumainen. kaikki oli pielessä, ärsytti, söin koska oli paha olla :( olin lukossa sisältä, pietin kaikki asiat sisälläni ja sitte räjähin... mies soitti minun parhaalle kaverille ja puhuttiin pitkään, asioita useamman vuen ajalta... oli jotain aavistellu mutta välimatkaa on joten ei halunnu puhelimessa kysyä. koitas puhua ystävälle vaikka parempi varmasti puhua semmoselle joka on tilaanteesta täysin irti. toivottavasti saat asiat järjestyyn, myös kevät piristää :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Nuo sun oireet kuulostaa ahdistuneisuushäiriöltä.Itse sairastan tuota kans ja se on hyvin yleistä.

Onko sulla joku lääkitys, onko auttanut? tiedän ettei tällänen voi jatkua, mutta en haluais mitään lääkkeitäkään alkaa popsimaan.

Sen unohdin vielä sanoa että painoa noussu syksysytä n.5kg ja välillä tulee sellanen olo ettei saa henkeä. vaikka ihan sohvalla istuessa.
 
minä menin terkkukeskukseen ja kun pääsin ovesta sisään aloin itkeä. ei tarvinnut mitään selitellä, lääkäri oli hyvin ymmärtäväinen , neuvoi sit psykiatrille.Sinne menossa oli vähä korkea kynnys, kannatti kuitenkin mennä .Söin pillereitä kolmisen vuotta. Se oli ¨syvä masennus¨. Nyt olen terve ja onnellinen. Mene rohkeasti, ei siellä mitään pahempaa voi tapahtua kuin nytkään.Pääset normaalin elämän alkuun, mitä pikimmin sen parempi
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Nuo sun oireet kuulostaa ahdistuneisuushäiriöltä.Itse sairastan tuota kans ja se on hyvin yleistä.

Onko sulla joku lääkitys, onko auttanut? tiedän ettei tällänen voi jatkua, mutta en haluais mitään lääkkeitäkään alkaa popsimaan.

Sen unohdin vielä sanoa että painoa noussu syksysytä n.5kg ja välillä tulee sellanen olo ettei saa henkeä. vaikka ihan sohvalla istuessa.

Rauhottavia mulle on tarjottu mutta en ole huolinut.Ja ei siinä lääkkeiden syömisessä mitään kamalaa ole.Ne varmaan auttavat jos on ihan kamala olo.Nuo fyysiset oireet on hyvin tavallisia ahdistuneisuushäiriössä.Mulla koko sairaus alkoi oirehtiä noilla fyysisillä oireilla.Pitkän aikaa meni ennen kuin tajusin mistä oikeen oli kyse.
Minulla on helpottanut myöskin se ystäville puhuminen.Alkuun oli hankala sanoa että päässä viiraa välillä mutta kun siitä on avoimesti jutellu niin todella monella muulla on aivan samaa.
 

Yhteistyössä