N
"nappi"
Vieras
Kunnollisella tarkoitan sellaista tavallista miestä, joka ei ole päihderiippuvainen, mielenterveysongelmainen tai rikollinen tai elämäntapatyötön. Siis tavallinen itsensä elättävä ja itsestään huolehtiva mies. Ei tartte olla rikas tai kuuluisa eikä kansikuvapoika, ei tartte harrastaa jänniä harrastuksia tai matkailla ympäri maailmaa aina lomilla. Ei tartte olla jännittävä seuramies, rauhallinen ja kiltti kylläkin.
No niin. Siinä siis kriteerit miehelle. Kuvittelen tuon olevan sellaisen miehen määritelmä, joita on kolmetoista tusinassa. Olenko väärässä?
Mutta nuo ei huomaa mua. Musta kiinnostuu vain pelimiehet, seksiseuran hakijat tai muuten omituiset jotka ei kulje ns. täysillä valoilla.
Mä oon suht nätti, kropaltani en timmi mutta kurvikas. Lapsiakin on, mutta pitkistä parisuhteista (siis kahdesta). Eikä mulla muita parisuhteita ole ollutkaan, en siis ole ns. kevytkenkäinen nainen. Erosta aikaa jo useampi vuosi, olen keskittynyt kasvattamaan lapsiani sekä opiskelemaan. Olen hyvin kouluttautunut ja mulla on vakituinen työ. Rikas en ole, mutta itsenäisesti toimeentuleva ja pystyn itse elättämään lapseni. En etsi elättäjää enkä isää lapsilleni, kaipaan parisuhdetta elämääni ja toista aikuista jakamaan arjen kanssani. Ja tällä en tarkoita lapsenvahtipalveluita. En halua edetä suhteessa salamavauhtia, vaan rauhassa ja hitaasti. Minulla ei ole kiirettä yhteenmuuttoon tai perheenperustamiseen, päinvastoin. Koen olevani ihan hauska ja huumorintajuinen, mukava ja luotettava. En ole esim. parisuhteessani ollessani koskaan pettänyt, enkä usko että sellaista tapahtuisi tulevassakaan.
Niin.
Että en käsitä. Miksi mä oon aina vaan yksin? Siis ilman rakkautta. Millaisista naisista nuo tavalliset miehet kiinnostuu? Vai onko oikeesti niin, että mä olen ns. ulkona markkinoilta (= liian lihava ja lapsia ennestään), ja jollen huoli alkoholisoitunutta miestä lähikuppilasta, niin saan olla yksin lopunkin elämääni?
No niin. Siinä siis kriteerit miehelle. Kuvittelen tuon olevan sellaisen miehen määritelmä, joita on kolmetoista tusinassa. Olenko väärässä?
Mutta nuo ei huomaa mua. Musta kiinnostuu vain pelimiehet, seksiseuran hakijat tai muuten omituiset jotka ei kulje ns. täysillä valoilla.
Mä oon suht nätti, kropaltani en timmi mutta kurvikas. Lapsiakin on, mutta pitkistä parisuhteista (siis kahdesta). Eikä mulla muita parisuhteita ole ollutkaan, en siis ole ns. kevytkenkäinen nainen. Erosta aikaa jo useampi vuosi, olen keskittynyt kasvattamaan lapsiani sekä opiskelemaan. Olen hyvin kouluttautunut ja mulla on vakituinen työ. Rikas en ole, mutta itsenäisesti toimeentuleva ja pystyn itse elättämään lapseni. En etsi elättäjää enkä isää lapsilleni, kaipaan parisuhdetta elämääni ja toista aikuista jakamaan arjen kanssani. Ja tällä en tarkoita lapsenvahtipalveluita. En halua edetä suhteessa salamavauhtia, vaan rauhassa ja hitaasti. Minulla ei ole kiirettä yhteenmuuttoon tai perheenperustamiseen, päinvastoin. Koen olevani ihan hauska ja huumorintajuinen, mukava ja luotettava. En ole esim. parisuhteessani ollessani koskaan pettänyt, enkä usko että sellaista tapahtuisi tulevassakaan.
Niin.
Että en käsitä. Miksi mä oon aina vaan yksin? Siis ilman rakkautta. Millaisista naisista nuo tavalliset miehet kiinnostuu? Vai onko oikeesti niin, että mä olen ns. ulkona markkinoilta (= liian lihava ja lapsia ennestään), ja jollen huoli alkoholisoitunutta miestä lähikuppilasta, niin saan olla yksin lopunkin elämääni?
Sitä omaa alitajuntaa kun on vaikea joskus estää tekemästä tiettyjä ajatuksia ja käytösmalleja. En tarkoittanutkaan, että juuri nyt olisit etsimällä etsimässä renttua, olet tietoisesti muuttanut omaa suuntaasi ja se on hyvä! Toivottavasti löydät myös etsimäsi. 