Miksi ihmiset tekevät lapsia, jos eivät niitä halua kuitenkaan hoitaa ja lykkäävät heti päiväkotiin tms...?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja aina apinana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Monikin pystyisi rahoittamaan kotona olonsa ryhtymällä pph:ksi. Eipä tarvitsisi ottaa välttämättä hoitoon, kun yksi lapsi. Ainiin, mutta ette pidä lapsista!!

Onkohan sulla käsitystä perhepäivähoitajan työstä? Työpäivät ei kuule ole 8 h päiviä eivätkä välttämättä 12 h riitä päivälle. Se on aliarvostettua työtä, palkka huono työmäärään nähden, tehdään lähes omassa kodissa, joten perheenkin on siihen sopeuduttava. Kokeilepa, veikkaan että et jaksaisi tehdä sitä vuosikymmeniä.

Kaikki kunnioitus perhepäivähoitajille, jotka sitä sydämellään jaksavat tehdä!
 
[QUOTE="höh";22091945]on taas niin yksinkertainen ajatusmaailma. Toiset tarvitsee kaksi autoa, toiset haluaa ostaa lapsilleen vaatteita, leluja ja viedä harrastuksiin. Kävellen ei täällä pääse kuin metsään ja minun allallani töitä EI VOI tehdä kotona. Toiset haluaa matkustella jo lasten ollessa pieniä ja myös antaa muitakin elämyksiä kuin lähimetsän (jokainen tyylillään ) Eikä täällä etelässä kyllä voi asua kohtuullisesti halvalla. Ei millään![/QUOTE]

Hmm, outoa, sillä me asumme etelässä ja ihan kohtuullisesti ja ihan kohtuu hintaan. Niin mihin tarvitsee toista autoa? Ja se "oma ala" on sitten tärkeämpi kuin lapset, niinkö?
 
Minusta pienen lapsen itkettäminen on väärin. Lapsi itkee äidin/isän perään, mutta äidillä/isällä on muut jo mielessä. Sinne se pieni jää ikäväänsä riutumaan. Raukka. Eikä edes ymmärrä, miksi hänet hylättiin.

Tuskinpa kukaan äiti/isä nauttii tilanteesta. Meillä hoitopaikkaan tutustumiseen on todella panostettu, niin että pieni on jo tuntenut hoitajan hyvin aloittaessaan hoidon. Lisäksi hoitoon jättäminen on aloitettu ihan parin minuutin jaksoista. Täysin ei valitettavasti ole itkuilta kuietnkaan vältytty ensimmäisinä päivinä. En halua väittää, että tilanne olisi helppo kenellekään. Ensimmäisinä työpäivinä isällä/äidillä on kyllä erohetki mielessä varmasti pidempää kuin lapsella.

Tiedän kuitenkin parikin 3-vuotiaana hoidon aloittanutta, jotka ovat itkeneet yli kuukauden hoitoon jätettäessä. Ja kun esikoinen aloitti koulun, niin oli siellä joku kotihoidettu, joka itkun kanssa vietiin luokkaan. Nämä kai ovat niitä onnellisia ja tasapainoisia lapsia sitten. Toki ymmärtävät paremmin, mistä on kyse, mutta silti...
 
mulla jäisi vuokran jälkeen käteen 350e/kk kotihoidontuesta. ja kyllä, mukaan on tuohon laskettu lapsilisä sekä elatus- ja asumistuki. onko tämä summa mielestäsi riittävä muihin laskuihin sekä elämisen arvoiseen elämään lapsen kanssa? mitä teen, kun esim. pesukone menee rikki?

voisitko nyt ap vastata tähän kysymykseeni, kun kerran tiedät aiheesta kaiken ja varsinkin siitä, miten ihmisten pitäisi elää?
 
[QUOTE="vieras";22092101] Ne joille omaisuus on tärkeintä ja lapsi on samassa asemassa kuin muukin omaisuus vaikkapa auto, että sellainen pitää olla koska muillakin on tekee sen lapsen/pari ja vie sen sitte hoitoon JULMAA.[/QUOTE]

KHTlla ei paljon velkoja maksella.

Harva osoittaa samanlaista kiintymystä ja huolenpitoa autoon kuin lapseen.

Tietysti aina voi jättää velat maksamatta ja jäädä yhteiskunnan elätiksi, mutta ainakin minut on kasvatettu niin, että omillaan pyritään toimeen tulemaan, työnteko on elämän peruspilareita ja sossupummius on häpeä. Aion opettaa omilleni saman.
 
Monikin pystyisi rahoittamaan kotona olonsa ryhtymällä pph:ksi. Eipä tarvitsisi ottaa välttämättä hoitoon, kun yksi lapsi. Ainiin, mutta ette pidä lapsista!!

:headwall:
Ei ole todellista. Että kaikki vaan perhepäivähoitajiksi ryhtymään pariksi vuodeksi ilman kokemusta ja koulutusta, sopivia tiloja tai kutsumusta hoitaa muiden lapsia elääkseen. Nyt olen todellakin kuullut jo ihan kaiken. Voiko tyhmempää kommenttia enää olla.
Että minäkin korkeakoulutettu ihminen, jolla koulutus on ihan muulta alalta, alkaisin tästä vaan hoitaa neljää vierasta lasta oman ohella. varmaan Espoon kaupunki ottaisi minut tuohon työhön automaattisesti, kun toteaisin että teen sitä pari vuotta jotta voin mennä sitten takaisin omiin töihini ; )
Repeän, todellakin repeän :laugh:
 
Hmm, outoa, sillä me asumme etelässä ja ihan kohtuullisesti ja ihan kohtuu hintaan. Niin mihin tarvitsee toista autoa? Ja se "oma ala" on sitten tärkeämpi kuin lapset, niinkö?

kaikki eivät asu bussireittien varrella ja toinen auto on tarpeen jos ei halua viettää elämäänsä vaan kotona kun mies tekee pitkää päivää. Katsos toiset haluaa mennä ja tulla vapaasti, myös lasten kanssa.

Oma ala on tietysti tärkeä kun sellaisen on opiskellut! Ei kaikista ole perhepäivähoitajiksi tai puhelinmyyjiksi eikä kynttiläkutsujen pitäjiksi. Miksi pitäisi? Se ei vähennä rakkautta omiin lapsiin jos käy töissä. Yrittäkää nyt ymmärtää tämä yksinkertainen asia!
 
[QUOTE="vieras";22091992]Kyllä kuule valtaosa äideistä itkee kun joutuu pienen viemään hoitoon, mutta kun ei ole vaihtoehtoja, jos haluaa selvitä veloistaankin. Pakko kyseenalaistaa ap sun tyytyväisyytesi omaan elämääsi, kun koet pakottavaa tarvetta lyödä näitä lyötyjä. Kun se vaan on niin, että jos sä olisit ihan varma että teet oikein, sun ei tarttis yrittää ylentää ittees dissaamalla muita.

Siivoa siis oma pesäs ensin. Lapsesi arvostaisivat tasapainoista, onnellista äitiä.[/QUOTE]

Olen itseasiassa hyvinkin tyytyväinen valintoihini. Olen tyytyväinen, et näin sen vaivan, että mietin kunnolla, ennenkuin toimin. Minulla on virikehoitoa tarvitseva lapsi. Hoidossa hän ei kuitenkaan ole, vaan järjestin virikkeet meille kotiin. Ja saan siitä rahaakin.

Lyödyn lyöminen on väärin, mutta niin sitä makaa kuin petaa. Jos pienen lapsen vie hoitoon, on ihan oikeinkin tuntea pisto sydämessään.
 
[QUOTE="vieras";22092074]eikö ap lapsesi oo ikinä ollu kenelläkään hoidossa? oot ollu niiden kans 24/7 kuinka monta vuotta?[/QUOTE]

Ovat olleet mummolassa yökylässä, ovat käyneet puistoilemassa tätien ja enojen kanssa jne. Minusta on hienoa, että lapsella on muitakin läheisiä aikuisia, kuin vanhempansa. Kuitenkin vanhempien tulisi olla ne pääasialliset hoitajat.
 
Hmm, outoa, sillä me asumme etelässä ja ihan kohtuullisesti ja ihan kohtuu hintaan. Niin mihin tarvitsee toista autoa? Ja se "oma ala" on sitten tärkeämpi kuin lapset, niinkö?

Tiedätkö, että et pysty kotona olemaan kotihoidontuella kuin 3 vuotta? Sulla täytyy olla suurituloinen mies tai säästöjä, jos sen jälkeen aiot olla kotona. Niin, voit tietysti jäädä liiton rahoille/työttömyyspvrahalle rahalle pariksi vuodeksi, mutta mitäs sitten kun sulle osoitetaan harjoittelupaikka tms? Lapset on vietävä hoitoon.
 
Minä halusin lapsen ja ei se tee minusta huonoa äitiä, kun palaan töihin. Teen lyhennettyä työlistaa, joten teen 30h viikossa. Siinä jää päivittäin aikaa lapsen kanssa touhuiluun ihan mukavasti.
Meidän valinta on tarjota lapselle muutakin. Mm. lapsilisät menee tytön tilille, lisäksi kummit ja me vanhemmat kartutamme tiliä joka kuukausi. Tuolla rahalla tyttö saa isompana koulukirjat ja tuen, ettei opintolainoja tarvitse ottaa. Tuolla rahalla maksetaan myös autokortti, joka on tarpeen olla olemassa (joissakin ammateissa jopa pakollinen). Kaiken lisäksi tilille jää pesämuna omaa kotia varten.

Lisäksi maksamme vapaaehtoista eläkettä, työssä käydessä kertyy myös eläkettä. onpahan varaa tasokkaaseen hoitopaikkaan, eikä tarvitse "rasittaa" omia lapsia sillä, että joutuvat vanhempiaan hoitamaan. Voivat ihan vapaaehtoisesti käydä kylässä <3 Ja kun kuntosallii, voimme eläkkeellä matkustella, kun koti on maksettu ja rahaa jää matkusteluun.

5 päivänä klo 7-13.. tyttö menee mielellään hoitoon. Hänellä on hoitopaikassa hyviä ystäviä, hyvät leikit ikäistensä kanssa. Ja meille jää monta tuntia yhteistä aikaa+viikonloput ja lomat. Lomalla päästään reissaamaan, kun on varaa tehdä muutakin kuin poimia mustikoita ja puolukoita ;)

Meillä on omakotitalo, jota maksamme + kaksi autoa. Mihin tarvitsemme kahta autoa? Mies tarvitsee työhön ja me kotona liikkumiseen. Miehen työmatkat kestää joskus pari päivää+ tekee pitkiä työpäiviä. Vasta painona miehellä hyviä vapaita, jolloin lapsi on kotona. Me ajelemme harrastusten perässä (uimahalliin 25km, ratsastustallille 15km, mummolaan 60km, toiseen mummlaan 20km).

Minun periaate on ettei tukia ja vippejä ja sossun rahoja kaivata, omillaan tullaan toimeen ja hyvin tullaankii. Lapselle myös toivon antavani esimerkin ahkeruudesta, en sossun luukulla ravaamisesta. Eipähän ole tarvinnut kertaakaan olla rahaa kavereilta tai vanhemmilta ruinaamassa.. enkä osaa arvostaa rahan ruikuttajia.
 
Ap, ole hiljaa jo. Sut on kuultu jo. Kun siis tiedät kaikesta kaiken, jopa minunkin tuloni ja menoni niin annappa tulla. Lainanlyhennys/vuokra? Muut lainat, esim opintolainat? Tulosi, miehesi tulot? Mitä töitä teet kotoa? Kerrotko miten voin tehdä hoitajan töitä kotoa käsin? Etänä? Ja ei, toisten lasten hoitaminen ei ole vastaus.

Mä haluan että meillä on lapsille ja itsellemme esim vakuutukset. Maksetaan rehellisinä kansalaisina tv-lupa. Laajakaista on kallis täällä maalla, mokkulat tms halvat vaihtoehdot ei toimi, kokeiltu on. Eli esitätkö vakavissasi että mun tulis :
- hylätä vakituinen työpaikka (joka on kyllä lottovoitto tänä päivänä) ja alkaa tehdä niitä mainitsemiasi töitä kotoa käsin (kerrotko vielä mitä ne on),
-luopua meidän kodista, myydä auto (täällä kehäkolmosen ulkopuolella ei kulje bussit) joten ei päästäisi kunnolla edes ruokakauppaan,
-irtisanoa vakuutukset, laajakaista, tv-lupa ym VÄLTTÄMÄTÖN
= muuttaa kaupungin vuokrakaksioon kahden lapsen kanssa, toivoa että kukaan ei sairastu kun vakuutuksia ei ole, niin tai että edes pesukone ei hajoa kun ei sitä ole varaa korjata. Kiertää kaupoissa kukonlaulun aikaan etsimässä vanhaa ruokaa yms. Jaa mutta onhan SOSSU!!

Voin kertoa että jos sä tykkäät tuollaisesta elämästä, niin ok. Älä kuitenkaan tule sanomaan että kaikkien tulisi noin elää. Vois olla mt-toimistolla ja sossulla jonkin verran enemmän töitä jos tuollaiseen ratkaisuun alettaisiin päätyä useammin. Plus että tää surkea maa olis ajettu alas nopemmin kuin sä kykenet ajattelemaan järkevästi.
 
Lyödyn lyöminen on väärin, mutta niin sitä makaa kuin petaa. Jos pienen lapsen vie hoitoon, on ihan oikeinkin tuntea pisto sydämessään.

En mä tunne minkäänlaista pistoa sydämessäni. Meidän elämäntilanne on hyvä, mun lapset voi hyvin (ovat siis pk:ssa). Mä en vain pidä siitä, että joku toinen arvostelee meidän perheen valintoja. Olet kuin fanaattinen uskovainen, joka kuvittelee, että vain oma tapa elää vie paratiisiin ja muut kadotukseen.

Mitä mun ja muiden perheiden valinnat sulle kuuluu? Saathan sä toki "ihmetellä" mutta miksi se pitää tehdä täällä palstalla, loukaten muiden arvoja ja valintoja, epäillen toisten kykyjä hyvään vanhemmuuteen tai ylipäätään oikeutta lisääntyä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja meidän valinta;22092232:
Minä halusin lapsen ja ei se tee minusta huonoa äitiä, kun palaan töihin. Teen lyhennettyä työlistaa, joten teen 30h viikossa. Siinä jää päivittäin aikaa lapsen kanssa touhuiluun ihan mukavasti.
Meidän valinta on tarjota lapselle muutakin. Mm. lapsilisät menee tytön tilille, lisäksi kummit ja me vanhemmat kartutamme tiliä joka kuukausi. Tuolla rahalla tyttö saa isompana koulukirjat ja tuen, ettei opintolainoja tarvitse ottaa. Tuolla rahalla maksetaan myös autokortti, joka on tarpeen olla olemassa (joissakin ammateissa jopa pakollinen). Kaiken lisäksi tilille jää pesämuna omaa kotia varten.

Lisäksi maksamme vapaaehtoista eläkettä, työssä käydessä kertyy myös eläkettä. onpahan varaa tasokkaaseen hoitopaikkaan, eikä tarvitse "rasittaa" omia lapsia sillä, että joutuvat vanhempiaan hoitamaan. Voivat ihan vapaaehtoisesti käydä kylässä <3 Ja kun kuntosallii, voimme eläkkeellä matkustella, kun koti on maksettu ja rahaa jää matkusteluun.

5 päivänä klo 7-13.. tyttö menee mielellään hoitoon. Hänellä on hoitopaikassa hyviä ystäviä, hyvät leikit ikäistensä kanssa. Ja meille jää monta tuntia yhteistä aikaa+viikonloput ja lomat. Lomalla päästään reissaamaan, kun on varaa tehdä muutakin kuin poimia mustikoita ja puolukoita ;)

Meillä on omakotitalo, jota maksamme + kaksi autoa. Mihin tarvitsemme kahta autoa? Mies tarvitsee työhön ja me kotona liikkumiseen. Miehen työmatkat kestää joskus pari päivää+ tekee pitkiä työpäiviä. Vasta painona miehellä hyviä vapaita, jolloin lapsi on kotona. Me ajelemme harrastusten perässä (uimahalliin 25km, ratsastustallille 15km, mummolaan 60km, toiseen mummlaan 20km).

Minun periaate on ettei tukia ja vippejä ja sossun rahoja kaivata, omillaan tullaan toimeen ja hyvin tullaankii. Lapselle myös toivon antavani esimerkin ahkeruudesta, en sossun luukulla ravaamisesta. Eipähän ole tarvinnut kertaakaan olla rahaa kavereilta tai vanhemmilta ruinaamassa.. enkä osaa arvostaa rahan ruikuttajia.

Näin juuri!
 
Mä en edes tunne pistoa sydämessä, koska mun mielestä mun ratkaisu on oikein. En kai muuten asiasta vääntäisi.

Pakko ei ole kuin kuolla ja vanheta. Se on totta, mutta asuntolaina ei lyhene itsestään...
 
Mä ymmärrän vielä sen että lapsi on hoidossa kun vanhemmat on töissä. Se on ikäänkuin pakkoratkaisu jossain vaiheessa. Mutta sitä mä en ymmärrä että pienet lapset tekee pitkää päivää tarhassa että vanhemmat ehtii salille/ostoksille/mihin tahansa (siis järjestään joka päivä), minkä jälkeen kun lapset haetaan tarhasta viedään suoraan mummulaan että päästään taas harrastaan ja sama tietysti viikonloppuna... tiedän yhden perheen jossa menee juuri näin. Ei mene jakeluun miksi pitää lapsia tehdä lisää vaan, kun niitä näkee hereillä suunnilleen muutaman tunnin viikonloppuisin ja mummokaan ei ehdi mitään muuta kun lapsenlapsiaan vahtimaan (vaikka sen mielellään tekeekin). Eikö voisi töissäkäydessä edes pyrkiä siihen, että lapset haetaan heti kun mahdollista ja illat rauhoitetaan yhdessä olemiselle?!
 
En edes tiedä miksi ihmeessä vaivaudun sanomaan tähän yhtään mitään. :laugh: Sanon kuitenkin. Ihmisillä nyt sattuu olemaan erilaisia elämäntilanteita, toiset pystyy olemaan lapsen kanssa kauemmin ja toiset vähemmän aikaa kotona. Sellaista se on.

Päiväkodeissa ja muissa vastaavissa on toki eroja, mutta kyllä niissä pidetään lapsesta hyvää huolta. Ja vaikka joka paikassa tunnutaan ruikuttavan, ettei siellä ole hoitajilla aikaa lapsille, eikä lapset ehdi saada syliä niin se ei kyllä pidä paikkaansa.

Mun mielestä päivähoito, jossa lapsen, vanhempien ja hoitajien välillä on vahva luottamus ja jossa kasvatetaan lasta yhteistyössä, on lapselle erinomainen kasvuympäristö. Pk opettaa parhaimmillaan juuri niitä taitoja mitä nykyaikana tarvitaan. Itselleni oli valtava shokki siirtyä suoraan kouluun kotoa, ja alussa koin hyvin vaikeaksi mennä mukaan leikkeihin ja uskaltaa ottaa yhtään omaa tilaa ja näkyä koulussa.

Molemmissa (sekä kotihoidossa että muissa ratkaisuissa) on omat hyvät ja huonot puolensa, sitä en kiellä. En kuitenkaan ymmärrä tuollaista asennetta, että jos lapsi on päivähoidossa kodin ulkopuolella, että se tarkottaisi lapsen olevan ei-toivottu tai -rakastettu. Jos perheen talous sitä vaatii tai molemmilla vanhemmilla on halua olla kodin ulkopuolella töissä niin eiköhän se ole aivan ymmärrettävää. Lapsi saa paljon virikkeitä ja voi viettää aikaa samanikäisten lasten ja turvallisten aikuisten seurassa. Aloittajakin tulee vielä huomaamaan jossain vaiheessa, että kyllä, lapsi voi kiintyä muihinkin ihmisiin kuin vanhempiinsa - ja että loppujen lopuksi se on erittäin hyvä asia. :D Jos sitä ei pysty hyväksymään niin tuskinpa se päivähoito kodin ulkopuolella sitten onnistuukaan.

Tjoo'o. Tällähän tämä maailma muuttuu paremmaksi kun jutellaan miljoonaan kertaan samat asiat uudestaan ja osa ihmisistä saa kerta toisensa jälkeen yrittää pönkittää omaa "paremmuuttaan" ja sättiä vanhempia, joista monet hoitavat lastaan erinomaisesti.
 
Jäädään vaan kaikki sairaanhoitajat kotiin hoitamaan lapsia niin ei teidänkään lapsillanne ole kohta hoitajaa kun viette ne sairaalaan! Sairaanhoitajia ei nimittäin ole ja pula ihan hirveä. jos tuosta määrästä vielä 100% lapsillisista hoitaisi lapset kotona niin kurjasti kävisi! Mietipä sitä!
 
Minä en tunne pistoa sydämessä, koska lapsi menee mielellään leikkimään 6h ajaksi hoitopaikkaan.

Tuntisin piston, jos minulla ei myöhemmin olisi mitään annettavaa lapselle..
Nyt pesämuna kotiin, maksamme opiskelun, ajokortin jne. Lapsemme pääsee aloittamaan aikuisuuden ilman velka rasitteita. Siinä on mukava hoitaa lapsenlasta vaikka kotona, kun opintovelat ei paina ja pesämuna kodista on ollut säästettynä.
 
Ap hävis?? Eikö sulla olekaan vastausta kaikkeen? Tule nyt kertomaan meille tyhmille miten meidän tulisi elämämme järjestää että kaikki lapset hoidettaisiin kotona? Kerrotko vielä millä rahalla ajattelit sen rahoittaa kun ei ole enää veronmaksajia, ainoastaan "veronottajia"? Miten ajattelit ylipäätään Suomen pyörivän jos kaikki äidit jää kotiin?

Anna tulla, faktaa pöytään nyt.
 
En lue ketjua kommentoin vaan:

Rakastan lapsia ja siksi halusin lapsia. Pidän myös muusta elämästäni ja siksi lapseni menivät päiväkotiin. Ekan satsin hoisin kotona kunnes nuorin oli 3v, iltatähti meni hoitoon kun oli1,5v.

Totta, olisin rahallisesti voinut olla kotona jos oikein kovasti haluaisin. En halunnut.

Jos olisin jäänyt kotiin:

-olisimme muuttaneet pienempään kämppään
-eläisimme sikatiukalla
-isommat tytöt lopettaisivat harrastuksensa.
-jätäisimme lomamatkat väliin

Minun valintani on ilman epäröintiä se, että menin töihin. Miksi se yksi pieni on vaakakupissa niiiiiiin paljon arvokkaampi kuin nämä kaksi isoa? Että isoilta viedään koti, harrastukset, lomat yms, jotta pieni voisi pesia minun kanssani kotona? (ny joku sanoo, että eiku tekemään käpylehmiä harrastuksena ja lomamatkaksi kelpaa metsäretki..)

Kyllä mä päätöksissäni katson koko perheen parasta. Ja meidän perheelle parasta oli tämä, ja todellakin viihdyn töissä ja olen noin 100 kertaa enemmän läsnä iltaisin kuin jos olisin kotona vaan. Ja tuo pienikin viihtyy päivähoidossa, joten asia on pihvi.
 

Yhteistyössä