Miksi pitää valehdella???

[Juulia36]

Toissa viikonloppuna ystävättäreni tuli käymään ja toi tullessaan viiniä. Kerron miehen jälleen tekemästä katoamistempusta ja ystävättäreni kehoitti minua laittamaan viestin miehelle. Ensin en suostunut, mutta parin viinilasin jälkeen menin tekemään sen typeryyden. Tietenkään en saanut vastausta. Olin henkisesti jo pääsemässä tästä paskiaisesta eroon, mutta sen jälkeen on alkanut sama hänen miettiminen. MIssä on, kenen kanssa,mitä tekee,onko onnellinen, miettiikö minua lainkaan jne. En ole pystynyt nukkumaan ja keskittyminen kouluun on jälleen kärsinyt. Eilen sitten päätin soittaa hänelle, koska halusin puhua asiat selviksi. Numero oli varattanuna ja naisääni kehoitti odottamaan, odotin kunnes tämä mies pani minun puhelun poikki,tuli vain teksti että puhelu katkaistu. Yritin uudelleen,linja vapaa mutta raukka ei vastaa. Sitten laitoin 3 tekstiviestiä, joissa pyysin että selvitettäisiin avoimesti asiat ja että en ymmärrä hänen käyttäytymistään. Miksi hän tekee noin minulle, mitä pahaa olen hänelle tehnyt. Ei vastannut. Vitutus on valtava. En pysty keskittymään mihinkään,en nukkumaan, en mitään. Samat asiat pyörii päässä aamua iltaa, yöstä nyt puhumattakaan. Miten ihminen voi olla noin julma ja miksi? En tiennyt, että tein virheen kun välitin ja valitettavasti välitän vieläkin hänestä. Tuhuoan oman elämäni paskan takia.

 

[Isomummi]

"Tuhuoan oman elämäni paskan takia."
Niin totisesti teet. Oikein ison paskaläjän.

Mutta, kuten täällä sinulla moneen kertaan on sanottu, roikut kiinni jossain, mitä ei ole olemassakaan. Tunteet ovat yksinomaan sinulla, toisella ainoastaan ärsyyntyminen siihen, että roikut. Tässä kuviossa sinä tulet mukaan vain silloin, kun muuta panopaikkaa ei ole tiedossa. Älä edes mieti, mitä pahaa olet tehnyt, et mitään, mutta olette ihan eri planeetoilla ja sinä et ole sitä hyväksynyt.

Sinä odotat ihan turhaan minkäänlaista selitystä, kaveri taitaa kiertää nyt jo kaukaa. Vielä suoremmin sanottuna, sinä olet käynyt hänelle hulluksi akaksi. - Anteeksi ilmaisuni suoruus, mutta ei tässä kaiketi enää hyssyttelyt auta.

Sinä tarvitset nyt apua. Aluksi unen saamiseksi ja sitten vielä mieluiten muutamia terapiakäyntejä. Olet juuttunut ajatuskehään, joka ei päästä irti. Jotta löydät normaalin itsesi, sinun pitää saada nukkua väsymys pois ja purkautua ammattilaisen kanssa, joka osaa ohjata sinut näkemään tilanne realistisesti ja hyväksymään sen, että tästä suhteesta ei ole mitään odotettavaa.

Et ole ainoa. Olen todennut muuallakin, että hormonit pirulaiset tekevät joskus kamalia kepposia. Niiden vaikutus on arvaamaton, kun ollaan nuoria aikuisia aivan tuonne yli nelikymppisiksi saakka.

Käy lääkärissä hakemassa apua. Kouluterveydenhuollossa on terkkari, joka on kuullut monta muutakin samassa tilanteessa olevaa ja osaa auttaa alkuun.

 

[no voi jee]

Älä herrantähden roiku ja ole noin epätoivoinen! Mies haluaa tulla jätetyksi rauhaan, joten tee itsellesi ja hänelle palvelus ja jätä hänet rauhaan. Laita viimeinen viesti, että "kiitos kaikesta. p.s. Suhteen voi katkaista kypsästikin kertomalla siitä myös toiselle osapuolelle." -tyyliin.

Vituttaa varmasti sinua ja paljon. Mutta vähemmällä pääset itse, kun unohdat moisen luuserin. Ei kai tuollaista surkeaa pakoilijaa kannata haikailla.

 

[Juulia36]

Olette oikeassa, mutta yksin kun on niin samat ajatukset kulkee päässä. Olin liki 10 vuotta yksin, kunnes löysin tämän. Valitettavasti epäonnistuin siinäkin. Hirveän paha ja rankka olo. Tiedän, että ei hän välitä minusta, mutta silti.

 

[sioista]

Olette oikeassa, mutta yksin kun on niin samat ajatukset kulkee päässä. Olin liki 10 vuotta yksin, kunnes löysin tämän. Valitettavasti epäonnistuin siinäkin. Hirveän paha ja rankka olo. Tiedän, että ei hän välitä minusta, mutta silti.

Ethän sinä epäonnistunut, mies vaan oli "sika säkissä"...

 

[muistakaamme]

kuitenkin, että täällä on vaan yhden osapuolen näkemys suhteesta ja suhteessa on aina kaksi päätä. Olisi mukava kuulla myös miehen versio asioista. Nämä rakkaustarinat ovat niin jännittäviä tarinoita. Kun kertojia onkin kaksi, niin asiat ja näkökulmat tarinaan muuttuvat täysin. Nyt ollaan luettu vaan toisen osapuolen näkökulmaa kohta kolme sivua.

 

[koikkelis]

kuitenkin, että täällä on vaan yhden osapuolen näkemys suhteesta ja suhteessa on aina kaksi päätä. Olisi mukava kuulla myös miehen versio asioista. Nämä rakkaustarinat ovat niin jännittäviä tarinoita. Kun kertojia onkin kaksi, niin asiat ja näkökulmat tarinaan muuttuvat täysin. Nyt ollaan luettu vaan toisen osapuolen näkökulmaa kohta kolme sivua.

Jos -tai kun- tuo mies on se, miksi häntä näiden juttujen perusteella epäilen, niin hänen versionsa on varmasti eri. Näkeehän tuon, että kyseessä on luonnehäiriöinen tyyppi, eivät sellaiset ikinä tajua olevansa sairaita, näkevät vikaa vain muissa jä syyttävät uhrejaan omista tekemisistään ja suhteen toimimattomuudesta ja ties mistä. Useimmiten uhrit jäävätkin juuri tuollaiseen tilaan kuin tuo ap, ja narsisti sen kuin jatkaa porskuttamistaan entistä ehompana. Taitaa olla jo uusi uhri, parempi hotelli kiikarissa.

Kyseinen mies varmasti pitääkin ap:ta hulluna, mikä ei ole totta, varmaankaan. Sitävastoin hulluksi tuollaisten kanssa tulee, jos ei ymmärrä irroittautua ajoissa. On noita nähty, ja toimintaperiaatteet ovat selvillä jokaiselle joka tuon pyörityksen on kokenut ja siitä pysyvästi irti päässyt, viisastunut. Sellaisen, jolla ei kokemusta ja tietoa ole, on helppo sanoa jos jonkinlaisia kliseitä, kuten vaikka ettei kukaan yksin riitele jne.

Ap, jätä moinen luuseri tästä lähtien huomiotta. Äläkä laita mitään viimeistä viestiä tai mitään muutakaan. JA: SITTEN KUN hän taas ottaa yhteyttä, älä huomioi. Ihmettelen ystävätärtä, että miksi ihmeessä hän on yllyttänyt laittamaan mokomalle vielä viestin...

 

[uhkaus, kiristys...]

Jos haluat saada miehen vastaamaan, niin laita hänelle tekstiviesti jossa kerrot olevasi huolissasi hänestä, ettei vaan mitään ikävää ole sattunut. Kerrot tulevasi käymään hänen luonaan töissä tai kotona,että saat asiat selvitettyä. Eiköhän mies ota yhteyttä jos vaarana on "hullun" vierailu duunissa. Tietyst et mene sinne , kunhan kaivat ukon kolostaan.

 

[Kova kovaa vastaan]

Valehtele, että olet raskaana.

 

[Helevetin huono neuvo!!]

Tuosta ei enää parene!

 

[Vielä yksi neuvo]

Entäpäs jos päätät ihan konkreettisesti, että hän on nyt taaksejäänyttä elämää. Poista hänen numeronsa kännykästäsi tai hanki vaikka esto siitä numerosta. Kärsi suru, hanki lääkäriltä unilääkkeitä tai rauhoittavaa, anna ajan kulua ja huomaat yllättäen, että 2-3 kuukauden päästä olet takaisin jaloillasi.

Löydät ihan vuorenvarmasti itsellesi hyvän miehen eikä mitään itsekästä paskaa. On kuitenkin tärkeää, ettet ripustaudu häneen ja tukehduta häntä samalla kun tukehdutat omat tunteesi ja haluamisesti. Harva ehkä loppujenlopuksi kuitenkaan haluaa, että joutuu jalustalle nostetuksi palvonnan kohteeksi...

 

[Juulia36]

kuitenkin, että täällä on vaan yhden osapuolen näkemys suhteesta ja suhteessa on aina kaksi päätä. Olisi mukava kuulla myös miehen versio asioista. Nämä rakkaustarinat ovat niin jännittäviä tarinoita. Kun kertojia onkin kaksi, niin asiat ja näkökulmat tarinaan muuttuvat täysin. Nyt ollaan luettu vaan toisen osapuolen näkökulmaa kohta kolme sivua.

Kiitos monista neuvoista. "muistakaamme" sinulle ja muillekin tiedoksi, minulla ei ole mitään syytä valehdella. Mieluummin kirjottaisin täällä ja kertoisin sellaista asiaa, että minulla on rakastava, rohkea ja rehellinen miesystävä. Minun versio on aivan täydellisesti totta, uskoo ken haluaa.

Mukava lukea olevansa hullu, eipä minua ennen ole sillä nimellä sanottukaan. Mutta eikös sanonta olekin niin, että "Hullu saa olla, mutta ei tyhmä".

Voisin alentua hänen kanssaan samalle tasolle ja valehdella vaikka olevani raskaana, mutta sitä en tee kuitenkaan. Hirvittävän paha mieli minulla on ja ahdistaa puhumattomat asiat, mutta taidan pukea lenkkipuvun päälle ja lähteä juoksemaan, jospa saisi ikävää ja pahaa mieltä purettua sinne. Ja tiedoksi vain kaikille, ei hän enää ota minuun yhteyttä ja asiat jäävät vaivaamaan minua lopuksi elämää. Siitä joutuu kärsimään kun rakastaa ja välittää toisesta tosissaan, ikävää mutta totta.

 

[Isomummi]

Jää moni paha mieli, sinne vain. Äläkä kanna pahaa mieltä tai murehdi tällä palstalla mollauksesta, se kuuluu tyyliin. Täällä saa aina sontaa niskaansa, katsopa vain muita palstoja. Ihan sama, mikä on asiana.

Unettomuus pitäisi saada korjattua pikaisesti, kunhan saat nukuttua, moni asia loksahtaa oikeisiin mittasuhteisiin. Käy hakemassa muutamaksi yöksi nukahtamis/unilääke ja lenkkeile itsesi fyysisesti väsyksiin ja hikiseksi. Se tuo endorfiinia vereesi, mielihyvähormonia. Mutta - ei lenkille enää 18.00 jälkeen. Jos tuo ei vielä auta ajatusten selkiintymiseen, hae muuta apua. Kirjoittaminenkin on tosi hyvä keino, siinä omat ajatukset jäsentyvät ja hakevat ratkaisut ja selitykset ihan itsestään.

Älä käperry nyt itsesi ympärille, vaan hoida fysiikkaa. Mieliala paranee siinä sivussa.

 

[muistakaamme]

en ole väittänyt sinun valehdelleen vaan muistutin, että tarinassa on aina toinenkin puoli, jota täällä ei olla kuultu. Tuomioon vaikuttaa myös toisen kertomus ja siihen, onko "syytön vai syyllinen". Syytön, kunnes toisin todistetaan ja ei tuomiota ilman oikeudenkäyntiä. Se on tämän yhteiskunnan sääntö, että syytetty saa puolustautua.

 

[YX WAAN]

en ole väittänyt sinun valehdelleen vaan muistutin, että tarinassa on aina toinenkin puoli, jota täällä ei olla kuultu. Tuomioon vaikuttaa myös toisen kertomus ja siihen, onko "syytön vai syyllinen". Syytön, kunnes toisin todistetaan ja ei tuomiota ilman oikeudenkäyntiä. Se on tämän yhteiskunnan sääntö, että syytetty saa puolustautua.

Onko täällä oikeudenkäynti menossa? Eihän ap ole miestä sen kummemmin syyttänyt. Kertonut vain millainen paskiainen on kyseessä. Ei kai aina "uhria" tartte syyttää ja mollata. Uskon, että ap:n kertomus on totta, kyllä tuollaisia miehiä on olemassa.

 

[vertauskuvallista]

elämä on.

 

[Dearie]

Juulialle on tullut tästä miehestä pakkomielle. Hän haluaa puhua vielä yhdenkin kerran miehen kanssa, vaikka mies viestii äärimmäisellä tylyydellään että sahaisi mieluummin päänsä poikki kuin puhuisi naiselle enää sanaakaan. Onko Juulian mieleen tullut että mies saattaa suorastaan hiukan pelätä häntä?

Juulia, tiedosta pakkomielteesi ja hae siihen apua. Mies voi olla paskiainen, mutta paskiaisessa noin sinnikkäästi riiipuminen on pelkkä umpikuja josta ei ole mitään ulospääsyä. Ja koeta nyt ihmeessä tavata muitakin miehiä jonkinlaisen sosiaalisen kanssakäymisen merkeissä (ei tarvitse olla seurustelua) jotta suhteellisuudentajusi hiukan palautuu. Ei maailma yhteen kusipäiseen mulkvistiin kaadu!

 

[niin kyllä matkoille kaiken keinoin]

ja en halua, että hän maksaa, koska reissu tulisi muutenkin niin kalliiksi."

jos rakkaus on molemminpuollista niin jos mies ehdottaa maksaa matkan kun oli sua niin ikäväkin ja jos sillä on varaa,mikset mennyt sitten?

Ei sua oikein huvittanut lähteä matkoille eihän? mix?

 

[niin kyllä matkoille kaiken keinoin]

ja en halua, että hän maksaa, koska reissu tulisi muutenkin niin kalliiksi."

jos rakkaus on molemminpuollista niin jos mies ehdottaa maksaa matkan kun oli sua niin ikäväkin ja jos sillä on varaa,mikset mennyt sitten sen luokse ?

Ei sua oikein huvittanut lähteä matkoille eihän? mix?

 

[Sippendaali]

No se on totta mitä julia viimeksi tuossa kirjotit, että hän ei ota enää yhteyttä. Mutta se että surisit tätä lopun elämääsi, se ei pidä paikkaansa. Nyt on hankalaa, mutta ällä hyvä ihminen enää (edes humalassa) pistä viestiä ja varsinkaan sen jälkeen soittele tuhat kertaa perään. Mies naureskelee siellä sinulle, sitäkö haluat? ET. Ainut miten voit pelastaa kasvosi, on nyt kertakaikkinen amputointi. Kerralla jätät rauhaa, jätä mies ihmetetelemää n loppuiäkseen miksei Sinusta enää kuulunut!!!

Anna sen tyypin olla. Tiedän että tekee kipeää. Tiedän että tiedät itsekin mitä pitää ja jo TÄYTYY tehdä.

Oikeasti, empatiat täältä ja voimia!

 

[Juulia36]

ja en halua, että hän maksaa, koska reissu tulisi muutenkin niin kalliiksi."

jos rakkaus on molemminpuollista niin jos mies ehdottaa maksaa matkan kun oli sua niin ikäväkin ja jos sillä on varaa,mikset mennyt sitten?

Ei sua oikein huvittanut lähteä matkoille eihän? mix?

Nyt olet aivan väärässä. Olisin halunnut lähteä hänen mukaansa, mutta minulla ei ollut centtiäkään rahaa. En halua, että kukaan muu joutuu maksamaan minun kuluja, en halua siivestää ketään. Mies hoitaa talousasiansa hyvin, mutta ei ole miljonääri. Tiedän kokemuksesta, että hän laskee monesti jälkeenpäin omia kulujaan, että kun tuli lähdettyä ja tuli kalliiksi. Väittämäsi oli täysin perätön.

Nyt minusta on tehty täällä hullu ja että mies pelkää minua, koska jatkuvasti jahtaan ja painostan häntä. Hän on tullut pakkomielteeksi minulle. Voi hyvänen aika. Eikö ketään muuta vaivaa selvittämättömät asiat? Eikö ketään muuta vaivaa se, että yhtäkkiä lopetetaan käyminen ja yhteydenpito ilman syytä? Onko muiden niin helppoa heittää vuosia kestänyt suhde veks ja unohtaa toinen ihminen?

Yritin kysyä yhdessä vaiheessa, että voisiko joku mies kertoa minulle, että miksi pitää valehdella,miksi ei voi olla rehellinen? Tältäki palstalta varmasti löytyy niitä jotka valehtelevat naisystävilleen. Onko kyseessä joku orgasmin kaltainen ilo vai miltä se tuntuu kun saa narauttaa ja pitää toista pilkkanaan. Tämän haluaisin tietää. En ole kuitenkaan tähän kysymykseen saanut vastausta. Olen melkein oikeussalissa, minut on leimattu pakkomielteiseksi hulluksi ja valehtelijaksi.

Kiitos kuitenkin teille monille jotka vastasitte asiallisesti. Niissä oli todella paljon asiaa ja hyvää luettavaa. Moni ymmärsi mistä oli kyse.

Selvittämättömät asiat jäävät minua vaivaamaan. Narsisti ei ota enää yhteyttä koska on raukka. Ja minä jätän myös hänet rauhaan. Sapettaa vain suunnattomasti toisen ala-arvoisuus ja halpamaisuus.

 

[asioita]

ei saada elämässä selvitettyä mutta sekin on normaalia elämää ja silloin on vaan jatkettava matkaa. Se on yksi ihmisen vaikeammista asioista elämässä eli antaa anteeksi/pyytää anteeksi ja jatkaa omaa elämäänsä katkeroitumatta. Tuon kaiken, kun käyt Juulia läpi, niin sinusta tulee vahva ihminen.

Ei kaikkia asioita voi/tarvitse selvittää, kunhan on itsensä kanssa sinut ja näin vapaa elämään omaa elämäänsä. Kaikkea hyvää sinulle elämässäsi, Juulia.

 

[saman kokenut]

Tunnistan itseni sinun käytöksestäsi ja mies muistuttaa ihan exääni. Kesti todella kauan, ennen kuin käskin itseni irrottautua exästäni. Joku kumma veto siinä vain oli, vaikka seksi ei ollut kummoista, kohtelu oli huonoa (ellei oteta mukaan paria "esiintymistapausta", jolloin minä olin NIIIIN tärkeä ja ihana - piti muille näyttää) ym. negatiivista. Pettämistä mm.

Kerronpa vaan, miten mitä toimin, kun lopulta sain siihen voimia.

Yritin keskustella, saada tietää, missä mennään, mitä mies haluaa, ei onnistunut. Tunsin itseni (hän sai minut tuntemaan) hulluksi vainoharhaiseksi ämmäksi. Hän meni ja tuli miten itse halusi, ottamatta huomioon minua ja tarpeitani. Lopulta sanoin, että ota tai jätä (olimme kihloissa), mä en enää kestä hänen huonoa kohteluaan ja ikuista valehtelua. Hän lähti.

Heti hänellä oli toinen nainen kainalossa. Kestihän sitä pari kuukautta. Sitten tapasimme sattumalta. Mies tuli luokseni anteeksipyydellen ja anellen; nyt hän oli se, joka halusi yhteistä kotia, mennä naimisiin, olla uskollinen ja rakastava puoliso. Hän ei ole koskaan rakastanut ketään niin kuin minua jne jne.

Tämä tietysti imarteli minua, mutta olin hänen takiaan ihan rikki, kävin terapiassa ym. Sanoin, että ennen kuin edes ajattelen asiaa, meidän (tai hänen) oli mentävä parisuhdeterapiaan, senkin lupasi hoitaa ja tilata ajan. Meni pari viikkoa, hän soitti - ei pystykään menemään terapiaan. Sanoin, että selvä se, ei sitte, itsehän päätät. Käytiin kuitenkin pari kertaa ulkona syömässä, jossain tapahtumissa - kavereina.

Tapasin sitten nykyisen mieheni ja kerroin tästä exälle (kun hän pyysi ulos). Siitähän "riemu" syntyi. Ex oli ihan sekaisin, tekstaili ja soitteli vähän väliä, ajeli taloni ohi tarkastelemassa, kuka on milloinkin paikalla, kävi nykyisen miehen kodin luona toisessa kaupungissa (meilasi, että oli käynyt tarkistamassa, missä mies asuu), soitti nykyisen miehen työpaikalle (tunsi sieltä jonkun) ja kyseli jotain "likaista" nykyisestäni. Nämä keksityt jutut sitten syötti minulle "ollen huolissaan minusta". Siis sama mies, joka piut paut välitti minusta ja hyvinvoinnistani vielä ½ vuotta aiemmin. Tätä kesti varmaan 3-4 kk.

Sanoin hänelle monta kertaa, että mitään hän ei saavuta tuolla käytöksellään, pahentaa vain asiaa. Lopulta hän lopetti. Pari kertaa ollaan törmätty, hän on tentannut, miten menee, ja vastaan, että loistavasti!!

Opetus Juulialle: Sinä selviät. Mieti, haluatko elää vielä tuollaisessa suhteessa? Onko mies edes sen arvoinen, että saisi sinulta mitään viestiä enää. Älä kysele. Anna olla. Vedä henkeä ja jatka eteenpäin. Niin minä tein, ja olen vihdoin onnellinen annettuani pompottaa itseäni 5 pitkää ja tuskallista vuotta exän kanssa. Nyt uutta suhdetta on kestänyt kaksi vuotta ja kertaakaan mies ei ole minua loukannut, arvostaa minua ja saan olla ihan oma itseni niinkuin hänkin.

Kyllä se aurinko paistaa vielä sinullekin, Juulia!

 

[vielä]

tuo on totta ja kasvukivut elämässä ovat rankkoja mutta kukaan ei voi, Juulia, niitä puolestasi käydä, vaan jokaisen on kasvettava itse. Voimia kasvamiseen.

 

[Juulia36]

Kyllä se aurinko paistaa vielä sinullekin, Juulia!

Kiitos kirjoituksestasi ja toivotuksestasi. Hieno asia, että sinä löysit paremman miehen ja olet tyytyväinen elämääsi.Minulla on sellainen tunne, että olen syntynyt niin epäonnisten tähtien alla, että yritänpä mitä tahansa, epäonnistun aina. Kunpa voisin uskoa tuohon, että aurinko paistaa vielä minullekin.

Elämä ei todellakaan ole helppoa ja sitten kun vielä tällainen raukka sattuu elämän kuviohin mukaan, sitä toivoo että ei olisi koskaan syntynytkään.