Joo, kaikki edut ja oikeudet pois työttömiltä. Eihän niillä mitään ihmisarvoa ole kuitenkaan. Kyllä ne työttömät vaan ovat alinta pohjasakkaa, ihan jokainen. Ettäs kehtaavat maata vaan kotona kaikki.
Oikeesti, ihmettelen ihmisiä jotka ajattelevat kaikista työttömistä noin, sitä kun ei nykypäivänä voi olla täysin varma omasta työpaikastaan. Aika epävarmat ajat menossa.
Aikamoista on ja off meininkiä ollut ainakin minun kaveripiirissä. Vähän väliä saa kuulla, että joku on jäänyt työttömäksi ja onneksi kuulee niitä iloisempiakin uutisia kuinka joku on saanut töitä.
Ilman liiton rahoja olisi yksikin kaveri joutunut myymään asuntonsa, sai just hommia kun oli liiton rahat loppumassa, oli pistäny satoja työhakemuksia ja ravannut ties missä. Arvatkaa oliko äijä onneissaan kun varmistu, että pääsi hommiin.
Joskus tuntuu näissä keskusteluissa, että ei edes ymmärretä kuka tai ketä työtön on. Näissä keskusteluissa työtön on joku ihmeellinen myyttinen hahmo, jota ei voi edes pitää ihmisenä, joku ali-ihminen josta voi puhua mitä vaan ja jota voi kohdella miten vaan.
Kuitenkin se työtön ihminen on niinkuin sinä ja minä, hänellä ei vain jostain syystä ole tällä hetkellä töitä, vaikka aktiivisesti töitä etsii tai yrittää kouluttaa itseään vaikkapa uusiin hommiin.
Maailman taloustilanteelle kukaan ei voi meistä yhtään mitään, sekin on yksi osasyy minkätakia ihmiset menettävät työpaikkansa. Jatkuvasti menee firmoja nurin, työpaikkoja siirretään ulkomaille ja ihmiset joutuvat kilometritehtaalle.
90-luvun laman aikaan näimme itsemurhatilastoissa todella ison piikin, koska monet eivät kestäneet epäonnistumista ja työttömän stigmaa, siihen liittyi niin paljon häpeää. Moni heistä oli yrittäjiä jotka omalla ahkeruudella olivat luoneet hyvinvointia ja työpaikkoja maahan, nyt heiltä vietiin kaikki. Meni terveys, joiltakin henki, asunto, maine, ystävät, rahat jne..
Enemmän ymmärrystä toivoisi työttömiä kohtaan, ettemme omilla asenteilla taas tämän laman aikana aiheuttaisi satoja ja taas satoja itsemurhia.
