Miltäs tämä kuullostaa?

[pimee]

Saimme mieheni kanssa kummeiltani (joiden kanssa ei oikeastaan olla missään tekemisissä, vaikka asutaan tosi lähellä toisiamme) kutsun heidän yhteisille syntymäpäivilleen, jotka he järjestävät toisessa kaupungissa jonne meiltä on matkaa jotain 300km.

Mieheni sanoi heti kun näki kutsun että tuonne me ei mennä, ei meillä ole sinne mitään asiaa! Myöhemmin oli puhetta näistä synttäreistä äitini kanssa (joka on myös sinne kutsuttu), niin mieheni teki myös äidilleni selväksi että mehän ei sinne mennä, ei ole mitään järkeä lähteä noin kauas.

Sitten vielä myöhemmin olin äitini kanssa puhelimessa ja hän vielä kyseli että lähtisinkö sinne synttäreille hänen kanssaan, niin mieheni paasaa taustalla, että me ei mennä sinne. Ei ole mitään järkeä lähteä noin kauas, ei varmasti lähetä jne.

 

[ccc]

no siltä että ette ole menossa?

 

[vieras]

Mene äitis kanssa.

 

[juu]

mee mutis kyydillä ja jätä ukko ruikutta

 

[Vasemman käen rukkanen]

Siltä ettei miehestäsi ole mitään järkeä lähteä

 

[vieras]

No mitä itse haluat?

 

[t]

Miehen ei tee mieli mennä sinne. Ei varmaan ajatellut, että voisit mennä sinne ilman häntä. Mene ihmeessä äitisi kanssa, jos mielesi tekee.

 

[rew]

Ihmettelen suuresti miehesi käytöstä. Miksi hän on noin kielteinen? Kyse on sinun sukulaisistasi, ja vieläpä kummeistasi, vaikka ette olekaan juuri tekemisissä. Sehän sukujuhlissa juuri on hauskaa, että tapaa niitä vieraampia ja harvemmin nähtyjä sukulaisia! Moukkamaista olisi jäädä kotiin, kun ilmeisesti mitään varsinaista syytä kieltäytymiselle ei ole. Jos kutsu olisi tullut minulle, niin olisimme mieheni kanssa iloisia ja lähtisimme ilman muuta koko perheellä juhlimaan.

 

[äitineljälle]

Miehes vaan jännittää ja keksii kaikenmaailman tekosyyt ettei tarvis lähteä.?Ota jännittäminen puheeksi ja kerro kummeistasi etukäteen jne. :heart:

 

[ap jatkoa seuraa]

Jäi äsken hieman kesken tuo kirjottaminen kun tämä kone rupesi herjaamaan....
No nyt olen sit sanonut että en lähde sinne, ei kyl kauheesti huvita, mut ehkä toisaalta olisi ollut ihan kiva mennä, mut olisivat järjestäneet ne juhlat täällä kotona päin.
Miehelleni sanoin sen puhelun jälkeen että anna olla viimenen kerta kun rupeat siellä taustalla paasaamaan! Minä osaan kyllä ihan itse puhua puhelimeen! Sit hän vaan että ai että eikö hänellä ole mitään sanomista siihen että menenkö sinne vai en?! Ja sit se vaan tokas että meidän autolla et ainaskaan mene sinne!
Minä vaan sanoin hänelle että kuuntele ittees hiukan, sinähän yrität määräillä minua ja minunko pitäisi kysyä mieheltäni lupa, että saanko mennä kummieni synttäreille. No tuostahan hän suuttui ja sanoi että tästä asiasta ei tarvitse enää keskustella ja lähti hampaat irvessä pois paikalta.
Mieheni ei ole koskaan kysellyt minulta (enkä ole sitä vaatinutkaan) että voiko hän lähteä sinne ja sinne, ja hänenkin reissut ovat olleet kaveriporukalla ja monen päivän reissuja. Ai että miten voi sapettaa tällänen asia!!!