Minä oon niin kyllästynyt, minä en jaksa enää :((

[Keittiönoita]

Siis just näitä kommentteja!!! Mä uskoin näihin kunnes tutustuin pariin muuhun ADHD lapsen äitiin... Kysymys kun ei tosiaankaan oo tollasesta "normaalista".

Mulla ei ole kokemusta ADHD-lapsista, mutta mitä olen muilta kuullut ja lukenut, heille nyt vaan joutuu samasta asiasta sanomaan useita kertoja. Väsyttävää varmasti, mutta sille ei kai oikein voi mitään?

 

[11v. tytön äiti]

Voisko olla mahdollista, että lapsi on jo turtunut siihen jankuttamiseen? Ts sanominen menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ilman, että lapsi edes ajattelee, mitä aikuinen sanoi?

No täs saattaa kyllä olla perää... Mut mitäs sitte tekis? Kaikki "ammattilaisten" neuvot kokeiltu, eipä niistä mitään hyötyä oo ollu.

 

[Keittiönoita]

No täs saattaa kyllä olla perää... Mut mitäs sitte tekis? Kaikki "ammattilaisten" neuvot kokeiltu, eipä niistä mitään hyötyä oo ollu.

Mä en pysty kokemuksen perusteella sanomaan, koska mulla ei ole ADHD-lapsista kokemusta. Mä ehkä tekisin niin, että sanoisin asiasta kerran ja jos ei tehoa, hakisin lapsen mukaani ja tehtäisiin asia yhdessä. Tosin ADHD-lapselle tämäkään ei välttämättä tepsi.

 

[voi]

voisinpa minäkin laittaa ADHD:n piikkiin meidän * en mä ny jaksa *, *hei mis mun känny o?*, hei onks kukaan nähny mun pokekorttei?* ym. ym. hokijat..ja mikään ei mene jakeluun ei sitten ei millään .. viimeisin keino - viikkorahan jäädyttäminen- antoi puhtia tekemisiin viikoksi mutta sekin loppui kun kananlento, kun isin mielestä minä olin vaatimuksissani kohtuuton..

siis meillä pyykkikone rikki ja minä huollan pyykin ja huoneiden siivouksen..isi hoitaa ruokapuolen ja harkka matkat..isommille lapsille jäis kahden alle viis vuotisen silmälläpitäminen ulkona..tai sisällä..

no minähän olenkin kohtuuton jos mun aika ei kertakaikkiaan riitä..ja masuvauva on sen verran kiukuttelevaa sorttia että pakko on välillä levähtää..

sekin vielä että kolmella koululaisella oli kouluprojekti viime talvena että *kaikella on oma paikkansa* ja koulu siivoojat ja opet kiitti viel kevät juhlassakin miten on olleet napakoita meidänkin lapset projektin suhteen..

ehkä se onkin siinä että mä en oo ope enkä koulusiivooja..

:hug: ei ole helppoa ei...toivottavasti edes joskus helpottais..

 

[11v. tyton äiti]

No täs saattaa kyllä olla perää... Mut mitäs sitte tekis? Kaikki "ammattilaisten" neuvot kokeiltu, eipä niistä mitään hyötyä oo ollu.

Mä en pysty kokemuksen perusteella sanomaan, koska mulla ei ole ADHD-lapsista kokemusta. Mä ehkä tekisin niin, että sanoisin asiasta kerran ja jos ei tehoa, hakisin lapsen mukaani ja tehtäisiin asia yhdessä. Tosin ADHD-lapselle tämäkään ei välttämättä tepsi.

Ei toi ainakaan meillä tosiaan tehoa. Eipä mulle tää asia enää mikään ongelma kyllä ookkaan, oon jotenkin saanu itteni ohjelmoitua niin että jaksan likan kans enkä väsy tai hermostu siihen. tuli vaan tosta ap:n tilanteesta mieleen aika tos pari vuotta sitte, oli silloin lähellä etten soittanu soskaanettä hakevat likan pois ennenku tapahtuu kauheita.

eli tosi pohjalla piti käydä ennenku sai ittensä siihen tilaan et jaksaa. ja en yhtään ihmettele jos joku ei sit jaksa, ku sitä paljon puhuttua yhteiskunnan apuakaan ei ainakaan täälä saanu.

sori virheet, poitsua syötän täs samalla.

 

[vieras]

Meillä homma rupes toimiin kun sanoin kerääväni kamat roskiin mitä lattialla lojuu !
Olen myös kerännyt muutaman kerran ja kiikuttanut tavarat pihalle roska astiaan mistä poika ne on sit käynyt hakemassa !!
Meillä siis oma astia ei mitään molokkia....

 

[Keittiönoita]

Ei toi ainakaan meillä tosiaan tehoa. Eipä mulle tää asia enää mikään ongelma kyllä ookkaan, oon jotenkin saanu itteni ohjelmoitua niin että jaksan likan kans enkä väsy tai hermostu siihen. tuli vaan tosta ap:n tilanteesta mieleen aika tos pari vuotta sitte, oli silloin lähellä etten soittanu soskaanettä hakevat likan pois ennenku tapahtuu kauheita.

eli tosi pohjalla piti käydä ennenku sai ittensä siihen tilaan et jaksaa. ja en yhtään ihmettele jos joku ei sit jaksa, ku sitä paljon puhuttua yhteiskunnan apuakaan ei ainakaan täälä saanu.

sori virheet, poitsua syötän täs samalla.

Näin arvelinkin, että ei ADHD-lapselle tehoa. Mulla on lähipiirissä lapsi, joka ei reagoinut koskaan millään tavoin äitinsä sanomisiin ennenkuin äitinsä alkoi karjumaan. Jos silloinkaan. Äitinsä saattoi jankuttaa kymmeniä kertoja "nyt telkkari kiinni ja nukkumaan" eikä mitään tapahtunut. Ei yleensä tapahtunut silloinkaan, kun karjaisi. Tää lapsi oli mulla välillä hoidossa ja mä sanoin asiasta vain kerran normaalilla äänellä ja jos ei tehonnut, menin laittamaan telkkarin kiinni ja vein kädestä pitäen lapsen nukkumaan. Kyse ei kuitenkaan ollut ADHD-lapsesta.

 

[viekku]

Heheh. Olen 30 ja vieläkin löytyy takki jostain sohvan takaa, pyyhe on kadoksissa ja avaimet "jossain". Ei onneksi enää niin usein kuin ennen adhd-lääkityksen aloitusta.

Onko pojallasi lääkitys? Käykö hän kuntoutuksessa tai valmennuksessa?

 

[11v. tytön äiti]

No lakka se tosiaan kattomasta telkkaria ta pelaamasta ku panee ne vehkeet kiinni, joskin seurauksena on karsee huuto, josta mä en siis nykyään enää välitä. Ja voi sen taluttaa sänkyyn, kyl se sinne sit jää.

Mut jos pitää vaik siivota niin siihen tota ei enää voi soveltaa, oon kyllä sitäki yrittäny.

 

[11v. tytön äiti]

Meidän lapset on siinä iässä että kaikki opittu on jälleen unohtunut. Pizzalautaset löytyy koneelta, puhelimet milloin mistäkin kadoksista, likaiset treenivehkeet hermeettisesti suljetusta harkkakassista seuraavana päivänä.
Sanon asiasta , joskus tehoaa joskus ei ja sitten usein kyllä itse hoidan homman en nimittäin jaksa jankuttaa . Sitten kun muuttavat omilleen varmaan viimeistään tajuavat. Semmoista se on, mielestäni elämäniloa ei kuitenkaan voi tuollaiset asiat viedä, ap, jos väsyt tämmöisiin ilmiöihin syy on varmaan jossain muussa kuin lapsen huithapelimaisessa käytöksessä.

Siis just näitä kommentteja!!! Mä uskoin näihin kunnes tutustuin pariin muuhun ADHD lapsen äitiin... Kysymys kun ei tosiaankaan oo tollasesta "normaalista".

Selvä juttu, minä en tiennyt että tässä puhutaan ADHDsta, vaan ihan yleisesti lasten selektiivisestä kuulosta. Pyydän anteeksi moukkamaista kommenttiani arvon keskustelijat.

No kyllähän se tos aiemmin tuli ilmi et ap:n pojalla on ADHD. Niin siihen liittyvästä käytöksestä kai sit puhutaan? Joten mielestäni varsinkin toi kommenttisi viimeinen lause oli todella asiaton.

Ja tiedän et ihan normi tenavatkin osaa olla rasittavia ja väsyttäviä.

 

[Myriam M]

Omasta kokemuksesta (työn puolesta) voin sanoa, että ADHD lapsia on todella monen "tasoisia", ja kaikki ovat tämän ominaisuutensa lisäksi myös omia ihania persooniaan

Selkeät säännöt, kerran varoitus - sitten sanktio (ikään sopiva), hyvästä käytöksestä kannustava palkinto, joka voi olla vaikka yhteinen peli/leikki/lukuhetki - mikä kellekkin lapselle on tärkeää ja mukavaa. Kerro aina lapselle päättäväisesti ja rauhallisesti - silmiin katsoen, miksi hän saa sanktion - tai miksi häntä palkitaan ja kehutaan. Selkeää, AINA johdonmukaista, RUTIINIT joka kerta samalla tavalla jne. Yhdessä voitte tehdä seinälle päiväkalenterin, jossa näkyy milloin mitäkin tehdään - koska on ruoka, milloin pestään kädet, milloin leikitään ja kerätään lelut jne.

Jos tilanne on mahdoton ja omat voimat eivät riitä, kannattaa konsultoida lääkärin kanssa mahdollisesta lääkityksestä. Myös vertaistuki on vanhemmille todella tärkeää.
Ylivilkkaus ja ADHD ovat todella yleisiä, lapsen käytöstä ei tarvitse hävetä - ilkeät kommentit ja katseet pitää jättää ihan omaan arvoonsa!
Ravitsemukseen kannattaa kiinnittää myös huomiota ja etsiä tutkimustietoa ADHD ihmisille suositelluista lisäravinteista. Ei kofeiinia, ei energiajuomia, kiinnitä huomiota sokerin määrään, Light-tuotteet eivät myöskään ole suositeltavia (vaikka niitä jotkut vähättelevätkin, kokemus kertoo muuta...).

Voimia ja jaksamista!