Minun rahat, miehen rahat (taas...)

[Herra100]

Vaikka onkin itseaiheutettu tilanne, niin kyllä se kirpaisi kun mies osti itselleen uuden kitaran, vaikka edellinenkin on jäänyt käyttämättä ja minä mietin, miten saan rahat riittämään loppukuukaudeksi.

Kuulostaa niin kovin tutulta... Ymmärrän tässä kohtaa sinua uskoakseni aika lailla hyvin...

 

[vieras]

älä koskaan mene kimppaan tai ainakaan tekemään lapsia ihmisen kanssa joka ei jaa samaa arvomaailmaa kanssasi! Eli kyllä, ap on sikäli sössinyt kyllä. Multa ei löydy ymmärrystä ihmisille jotka kaiken mittaa rahassa. Palkkatyö ei ole ainutta oikeaa ja arvokasta työtä.

t. kotiäitinä ollut pitkään ja tehnyt monessa järjestössä vapaahetoistyötä.

 

[äiti pojalle]

täytyy myöntää, että vähän salaa toivon, että olisin tavanut Herra100 itse silloin 17 vuotta sitten. =)
Olen itse samanlaisessa tilanteessa tavallaan kuin Herra100. Minä hoidan lähes tulkoon kaikki miedän perheen yhteiset laskut sekä tietenkin omani, kun taas mies käyttää palkkansa milloin mihinkä omaan juttunsa.

Sitä joskus miettii että "mitäs jos"? Elämä voi olla joskus aika pienestä kiinni? En usko itsekään olevani mikään ainutlaatuinen tapaus. Meitä on varmasti paljon muitakin. Sekä miehiä että naisia. Näistä vain ei julkisesti monestikaan paljon huudella, kulissit kunnossa ja kukaan kysele että miten perheen sisäinen rahankäyttö?

Oikeastaa nykyään aika usein huomaan miettiväni "mitäs jos?"
Ja meillä noin kulissit on jo kaatunut ja suurin osa tutuista ja sukulaisista tietää totuuden.
Ehkä täällä on tällä hetkellä menossa sellainen hiljainen hetki ( säälivät mua salaa ) kun en saa eroa aikaiseksi. Mutta kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu, saan vain ensin kaikki asiat siihen kuntoon että voin puhtaalla omalla tunnolla lähteä ja ei tarvitse katua eikä taakseen katsoa.

 

[Gluteus maximus]

Yleensähän se menee niin, että naisen rahat on naisen rahoja ja miehen rahat on myös naisen rahoja...varsinkin jos ollaan "tehty lapsen parhaaksi" ja uhrauduttu jäämään kotiin. Viimeksi tänään katselin näitä "uhrautuneita" äitejä puistossa. Ei muuta kuin marinaa ja ahdistusta, itkua ja hammastenkiristystä. Muistan itsekin olleeni juuri samanlainen.

 

[yleensäpyleensä]

Mihin ihmeeseen sinäkin perustat nuo kummalliset mutu-näkemyksesi. Sinulla on outo tuttavapiiri ehkä, mutta ei sen pohjalta moisia olettamuksia tarvitse tehdä. En tunne kuin yhden ainoan pariskunnan, jossa mies pääasiallinen maksaja ja tyytymätön tilanteeseen. Muuten tunnen vain pariskuntia, jotka oikeasti rakastavat toisiaan, osaavat sopia perheen taloudenhoidosta ja oikeasti miettivät sen lapsen etua (jota sitäkin täällä on tekosyyksi "kotona lorvailemiselle" esitetty??!).
Kun vanhemmat rakastavat toisiaan ja lapsiaan, he osaavat arvioida, mikä on parasta lapsille, ja toimivat sitten sen mukaan. Jos on hankittu lapset niin epävakaaseen taloudelliseen tilanteeseen, ettei sitä kolmea vuotta kotona voi toinen vanhemmista ollan, niin se on kurjempi juttu.
Itse olin ensimmäisen lapsen kanssa kotona kolme vuotta. Mies silloin makseli laskut ym. Kumpikaan ei törsäillyt tietenkään itseensä kysymättä toiselta.
Nyt kun tonen lapsemme täyttää vuoden, jää mieheni vuorostaan kotiin kahdeksi vuodeksi. Silloin minä luonnolisesti toimin perheen rahoittajana. Ja tämä siis tarkoittaa sitä, että maksan kaikki laskut ja vuokrat ymym. Ja keskustellaan (tuntuu olevan vieras käsite joillekin), jos haluaa itselleen jotain extraa.

Lapsen etuko oikeasti joku tekosyy???? No huhhuh vielä...

Ps. Katkeruus ei kuulu rakkauteen. Eikä mun-sun-rahat.

Yleensähän se menee niin, että naisen rahat on naisen rahoja ja miehen rahat on myös naisen rahoja...varsinkin jos ollaan "tehty lapsen parhaaksi" ja uhrauduttu jäämään kotiin. Viimeksi tänään katselin näitä "uhrautuneita" äitejä puistossa. Ei muuta kuin marinaa ja ahdistusta, itkua ja hammastenkiristystä. Muistan itsekin olleeni juuri samanlainen.

 

[viiras]

Hieman omituista että sinä maksat lapsen kulut yksin, onhan mieskin lapsen huoltaja. Ja kun tulot on selkeästi epätasapainossa niin kuulostaa todella erikoiselta ratkaisulta.
Mutta vinkkejä säästämiseen: ruoat alesta, ja vaatteet kirpputorilta, sieltä voi tehdä todellisia löytöjä varsinkin pienille lapsille.

 

[Kyllä]

Ap ei ole tainnut kertoa, onko perheen taloudessa tai esim. miehen tuloissa tapahtunut joku muutos, jonka vuoksi alkuperäinen suunnitelma ei enää ole toteuttamiskelpoinen?

Oisko osapäivätyö tai viikonlopputyö mahdollinen ratkaisu?

 

[vieras]

Ap ei ole tainnut kertoa, onko perheen taloudessa tai esim. miehen tuloissa tapahtunut joku muutos, jonka vuoksi alkuperäinen suunnitelma ei enää ole toteuttamiskelpoinen?

Oisko osapäivätyö tai viikonlopputyö mahdollinen ratkaisu?

Eikös ap sanonut että tulisivat ihan hyvin toimeen hoitovapaalla miehen palkan ja kht:n turvin. Kenties muutos on tapahtunut miehessä niin että tälle on tullut jokin kriisi sitoutumisesta ja vastuusta perheestä?

Joku alkaa juosta baareissa, toinen sitten voi toimia noin.

Itse ollaan oltu tilanteessa jossa saatiin tarkoin harkita tuota kotiin jäämistä sillä talous teki todella tiukkaa. kuitenkin kyse oli meidän yhteisistä tuloista ja menoista sekä minun halustani jäädä kotiin. Silloin nuo viikonlopputyöt auttoivat sen verran että kotiinjäänti tuli mahdolliseksi.

Ap:n tapauksessa en varmaan siihen lähtisi koska mies ei edes yritä tehdä omaa osuuttaan. Käytännössähän tuo tarkoittaisi vain sitä että keikkatöiden myötä mies nakittaisi vaimolle enemmän laskuja ja käytännössä kaikki kotityöt jäisivät vielä (nyt jo osin töissäkäyvän) vaimon niskaan.

 

[vieras]

Yleensähän se menee niin, että naisen rahat on naisen rahoja ja miehen rahat on myös naisen rahoja...varsinkin jos ollaan "tehty lapsen parhaaksi" ja uhrauduttu jäämään kotiin. Viimeksi tänään katselin näitä "uhrautuneita" äitejä puistossa. Ei muuta kuin marinaa ja ahdistusta, itkua ja hammastenkiristystä. Muistan itsekin olleeni juuri samanlainen.

Meillä kaikki rahat ovat yhteisiä ja molemmat hoidamme lapset yhdessä. Tosin meillä on sikäli erikoinen tilanne että mies oli ennemmin hoitovapaalla, vaikka hänen tulonsa olisivat olleet isommat. Lapsettomien suhteen on sama miten toimivat, mutta jos on lapsia niin sitten on yhteistalous. Jokaisen pitää saada ainakin se, mitä saisi yksin ollessaan.

 

[parempi säkä]

Yleensähän se menee niin, että naisen rahat on naisen rahoja ja miehen rahat on myös naisen rahoja...varsinkin jos ollaan "tehty lapsen parhaaksi" ja uhrauduttu jäämään kotiin. Viimeksi tänään katselin näitä "uhrautuneita" äitejä puistossa. Ei muuta kuin marinaa ja ahdistusta, itkua ja hammastenkiristystä. Muistan itsekin olleeni juuri samanlainen.

Peesi tälle. Ihan mutu-tuntumalla?

 

[No]

Eikös ap sanonut että tulisivat ihan hyvin toimeen hoitovapaalla miehen palkan ja kht:n turvin.

Joo, AP taisi sanoa että AP:lle riittäisi, jos hän saisi käyttöönsä osan miehensä rahoista, mutta kysyinkin että onko miehen tuloissa tapahtunut muutoksia, jonka vuoksi HÄNEN mielestään taloudellinen tilanne ei kestä vain yhtä palkansaajaa perheessä?

 

[Herra100]

Eikös ap sanonut että tulisivat ihan hyvin toimeen hoitovapaalla miehen palkan ja kht:n turvin.

Joo, AP taisi sanoa että AP:lle riittäisi, jos hän saisi käyttöönsä osan miehensä rahoista, mutta kysyinkin että onko miehen tuloissa tapahtunut muutoksia, jonka vuoksi HÄNEN mielestään taloudellinen tilanne ei kestä vain yhtä palkansaajaa perheessä?

Tai sitten istunut alas ja laskenut ja todennut että alunperin mutu-tuntumalta pikaisesti tehty talousarviolaskelma ei pidäkään kutiaan ja ei ole vaan mahdollista toteuttaa? Joskus käy niinkin?

 

[Herra100]

Yleensähän se menee niin, että naisen rahat on naisen rahoja ja miehen rahat on myös naisen rahoja...varsinkin jos ollaan "tehty lapsen parhaaksi" ja uhrauduttu jäämään kotiin. Viimeksi tänään katselin näitä "uhrautuneita" äitejä puistossa. Ei muuta kuin marinaa ja ahdistusta, itkua ja hammastenkiristystä. Muistan itsekin olleeni juuri samanlainen.

Meillä kaikki rahat ovat yhteisiä ja molemmat hoidamme lapset yhdessä. Tosin meillä on sikäli erikoinen tilanne että mies oli ennemmin hoitovapaalla, vaikka hänen tulonsa olisivat olleet isommat. Lapsettomien suhteen on sama miten toimivat, mutta jos on lapsia niin sitten on yhteistalous. Jokaisen pitää saada ainakin se, mitä saisi yksin ollessaan.

Hah! Tämä oli varmaan vitsi? Että jokainen saisi ainakin sen mitä yksin ollessaan. Katkerana taas vuodatan? Ei toimi ainakaan meillä. Jos näin olisikin niin en olisi täällä valittamassa...

 

[vieras]

Eikös ap sanonut että tulisivat ihan hyvin toimeen hoitovapaalla miehen palkan ja kht:n turvin.

Joo, AP taisi sanoa että AP:lle riittäisi, jos hän saisi käyttöönsä osan miehensä rahoista, mutta kysyinkin että onko miehen tuloissa tapahtunut muutoksia, jonka vuoksi HÄNEN mielestään taloudellinen tilanne ei kestä vain yhtä palkansaajaa perheessä?

Tai sitten istunut alas ja laskenut ja todennut että alunperin mutu-tuntumalta pikaisesti tehty talousarviolaskelma ei pidäkään kutiaan ja ei ole vaan mahdollista toteuttaa? Joskus käy niinkin?

Sitten on tietty sekin tosiasia että lpasen myötä perheeseen tulee uusia menoja ja tulot muuttuvat. Mies on voinut suuressa viisaudessaan raskausaikana ajatella että kiva juttu vaan kun lapsi saadaan hoidettua kotona, kyllähän me hyvin pärjätään kun ollaan tähänkin asti pärjätty.

Sitten kun hän tajuaakin että hei, lapsihan tarvitsee vaatteita ja tavaroita, vaippoja ja ruokaakin tämä voi yllättää. Ja kun sitten vielä ymmärtää että kotiinjääminen tarkoittaisi vaimon osalta suurta pudotusta tuloissa, se voi olla miehelle ihan täysi pommi.

Jos hän on jo etukäteen laskenut että pystyy jatkamaan lapsen kanssa ihan samalla tulotasolla kuin aiemmin niin onhan tuossa ihmettelemistä.

 

[Onneksi olkoon]

vuoden luuseri-palkinto sulle hra100! Kaikki sun tekstit tässä ketjussa on ihan uskomattomia!
Mitä ihmettä tyyppi täällä ruikuttaa!? Onko teillä parisuhde? Eikös niissä tupata kommunikoimaan(+ kunnioittamaan ja rakastamaan)?
Ja sinä gluteus: Olen samaa mieltä jonkun aiemmin vastanneen kanssa siitä, että jos sinun tuttavapiirissäsi on tuolla arvomaailmalla varustettuja ihmisiä, ei se tarkoita sitä, että nämä sinun mutusi pitävät paikkansa. Kyllä minäkin tunnen lähinnä ihmisiä, jotka ihan yhdessä päättävät asioista -etenkin lapsen hoitojärjestelyistä.

Ja sillekin peesi, ettei katkeruus kuulu rakkauteen!!

Yleensähän se menee niin, että naisen rahat on naisen rahoja ja miehen rahat on myös naisen rahoja...varsinkin jos ollaan "tehty lapsen parhaaksi" ja uhrauduttu jäämään kotiin. Viimeksi tänään katselin näitä "uhrautuneita" äitejä puistossa. Ei muuta kuin marinaa ja ahdistusta, itkua ja hammastenkiristystä. Muistan itsekin olleeni juuri samanlainen.

Meillä kaikki rahat ovat yhteisiä ja molemmat hoidamme lapset yhdessä. Tosin meillä on sikäli erikoinen tilanne että mies oli ennemmin hoitovapaalla, vaikka hänen tulonsa olisivat olleet isommat. Lapsettomien suhteen on sama miten toimivat, mutta jos on lapsia niin sitten on yhteistalous. Jokaisen pitää saada ainakin se, mitä saisi yksin ollessaan.

Hah! Tämä oli varmaan vitsi? Että jokainen saisi ainakin sen mitä yksin ollessaan. Katkerana taas vuodatan? Ei toimi ainakaan meillä. Jos näin olisikin niin en olisi täällä valittamassa...

 

[Herra100]

vuoden luuseri-palkinto sulle hra100! Kaikki sun tekstit tässä ketjussa on ihan uskomattomia!
Mitä ihmettä tyyppi täällä ruikuttaa!? Onko teillä parisuhde? Eikös niissä tupata kommunikoimaan(+ kunnioittamaan ja rakastamaan)?

Kiitän ja kumarran! Parisuhde on. Kunnioittamisesta ja rakkaudesta niin taas on sitten tiedä... Ja tämä ihmetyttää tämä että kaikki puhuu että kommunikoikaa. Jos jumalauta luulette että 17 vuoden aikana ei ole kommunikoitu niin johan on kumma. On kommunikoitu kaikilla muilla paitsi nyrkeillä ja kättä pidemmällä. Jos rehellinen olen niin joskus olis tehnyt kyllä mieli... Mutta on keskusteltu, neuvoteltu, huudettu, riidelty, tapeltu, sovittu asioita jne jne. Joskus on jopa viikoksi joku muuttunutkin...

Mutta otanpa pari lainausta teksteistäni:
Jossakin vaiheessa yritin tehdä sellaisen systeemin että jaoimme laskut että minulle sinulle jne. Mutta ei toiminut. Kun hänellä palkkapäivän jälkeen oli rahaa niin sitä sitten oli ja se sitten meni. Nopeasti, melkein mihin tahansa. Aina piti jotakin ostaa. Kun sitten sovitut laskut piti maksaa niin rahaa ei löytynytkään. Mistään. Kaikki mennyt. Opin pian siihen että minun täytyi aina yrittää säästää ja varautua vaikka mihin. Aina varuillani ja varpaisillani. Tein kahta työtäkin että olisin saanut rahat riittämään ja itsellenikin jotain mutta hyvin usein kävi niin että kun kuvittelin että olin saanu vähän jotain säästettyä niin eikös vain puolisoni ollut ostanut jotakin ja minulla ei ollutkaan yhtään rahaa.

Lainaus loppu. Eli huomaatte varmaan että kommunikoitiin. Keskusteltiin ja sovittiin että näin tehdään. Ja se johti mihin? Ei mihinkään, rahankäyttö jatkui entisellään mielivaltaisena.

Toinen lainaus kirjoituksistani:
Tuota minun todellisuuttani on joskus vaikea tajuta. Otetaan esimerkki. Kerran esimerkiksi olin lähdössä viikon työmatkalle. Ja annoin vaimolle rahaa jonka oli tarkoitus riittää viikon ruokaostoksiin. Niin vaimo lähti käymään kaupassa ja palasi mukanaan "aivan ihanat lakanat" ja "katso mitä löysin tiimarista" ja en enää muista mitä kaikkea. Mutta siinä vähän nikottelin. Kun ei ollut enempää rahaa, itsellekin olisi rahaa täytynyt riittää varalle kun matkaan lähdin jne. Arvaat varmaan että minä käyn meillä kaupassa ruokaostoksilla?

Lainaus loppu.

Mutta että? Missä kohtaa minun kommunikointini vaimon kanssa noissa esimerkeissä meni pieleen? Sovittiin jotain. Ei vaikutusta. Kerroin jotain. Ei vaikutusta. Mitä pitäisi tehdä?

Jos jos luette seuraavan ketjun:
http://kaksplus.fi/keskustelu/t1141985

Niin ehkä vähän paremmin tajuatte mikä on minun tilanteeni. Ennen kuin tarjoatte sellaisia neuvoja joilla ei tilanteeseen ole vaikutusta. Kommunikoikaa! Just joo!

 

[vieras]

vuoden luuseri-palkinto sulle hra100! Kaikki sun tekstit tässä ketjussa on ihan uskomattomia!

Eihän hän ole edes pahin luuseri. Pahempia ovat nämä jotka ruikuttavat kun mies lyö eivätkä silti lähde litomaan...

 

[Herra100]

Sitten on tietty sekin tosiasia että lpasen myötä perheeseen tulee uusia menoja ja tulot muuttuvat. Mies on voinut suuressa viisaudessaan raskausaikana ajatella että kiva juttu vaan kun lapsi saadaan hoidettua kotona, kyllähän me hyvin pärjätään kun ollaan tähänkin asti pärjätty.

Sitten kun hän tajuaakin että hei, lapsihan tarvitsee vaatteita ja tavaroita, vaippoja ja ruokaakin tämä voi yllättää. Ja kun sitten vielä ymmärtää että kotiinjääminen tarkoittaisi vaimon osalta suurta pudotusta tuloissa, se voi olla miehelle ihan täysi pommi.

Jos hän on jo etukäteen laskenut että pystyy jatkamaan lapsen kanssa ihan samalla tulotasolla kuin aiemmin niin onhan tuossa ihmettelemistä.

Taloudellisia virhearvioita sattuu itse kullekin aina silloin tällöin? Eikös? Minäkin olen monta kertaa yrittänyt saada vaimoni ymmärtämään taloutta mutta huonolla menestyksellä.

 

[tää]

minäkin maksan ruuat,vaatteet(lapsille,itselleni ja miehelle),kaikki lahjat omille ja sukulaisten lapsille (myös mieheni kummitytön),maksan oman puhelinlaskun ja nettilaskun.Joskus jonkun miehen laskun..
Hän maksaa lainan lyhennyksen,bensalaskut,vakuutukset (meillä on kaksi autoa ja moottoripyörä),koirien ruuat (neljä koiraa),sähköt,vedet jnejne..

Meillä on viisi lasta.

Niin se menee minkäs teet..

 

[äh]

musta tuo hra100 on enempi luuseri. 17 vuotta on ollut itselleen niin epätyydyttävässä parisuhteessa, että on niin katsera, että kaksplus-lehden palstalla avautuu tuohon sävyyn naisensa holtittomasta rahankäytöstä. Ja kaiken lisäksi luulee puhuvansa koko miessukupuolen puolesta.
en tunne yhtään miestä, joka olisi tuossa tilanteessa. Gluteus ja hra100 luulevat jostain syystä, että Suomi on pullollaan katkeria miehiä, joiden vaimot lorvii kotona ihan itsekkäistä syistä ja törsäävät tahdottomien ja surkeiden miestensä rahat ryppyrasvoihin ja petivaatteisiin niin, ettei perhe saa syödäkseen. Hohhoijjaa!

vuoden luuseri-palkinto sulle hra100! Kaikki sun tekstit tässä ketjussa on ihan uskomattomia!

Eihän hän ole edes pahin luuseri. Pahempia ovat nämä jotka ruikuttavat kun mies lyö eivätkä silti lähde litomaan...

 

[Isä -]

vuoden luuseri-palkinto sulle hra100! Kaikki sun tekstit tässä ketjussa on ihan uskomattomia!

Eihän hän ole edes pahin luuseri. Pahempia ovat nämä jotka ruikuttavat kun mies lyö eivätkä silti lähde litomaan...

Peesi.
Tai ne jotka olettavat miehiensä olevan ajatustenlukijoita ja sanovat yhtä vaikka tarkoittavat ihan toista.

 

[Ei]

voi muuta sanoa näitä lukiessa kuin että luojan kiitos minulla ja miehelläni on samanlaiset käsitykset rahasta ja sen käytöstä.

Meillä on kolme lasta. Tällä hetkellä minä opiskelen ja mies hoitaa suurimman osan menoista, mutta perheen yhteisten menojen kustannuksiin osallistun myös minä omalla osuudellani. Maksan mm. koululaisen ip-kerhon, lehtitilauksemme, lasten vaatteet lähes kokonaan, ruokaakin ostan jne. Samoin olen ostanut lähes kaikki kotimme huonekalut. (olen käynyt toisen alan töissä ennen ammatin vaihtoa, opiskeluaikana olen tehnyt töitä lomat) Sitten kun valmistun, niin olen jo sanonut miehelle, että silloin minä alan maksamaan noita asuntolainalyhennyksiä. Silloin on minun vuoroni. Perhe kun tosiaan on yhteinen yritys.

 

[Yhdyn]

voi muuta sanoa näitä lukiessa kuin että luojan kiitos minulla ja miehelläni on samanlaiset käsitykset rahasta ja sen käytöstä.

Meillä on kolme lasta. Tällä hetkellä minä opiskelen ja mies hoitaa suurimman osan menoista, mutta perheen yhteisten menojen kustannuksiin osallistun myös minä omalla osuudellani. Maksan mm. koululaisen ip-kerhon, lehtitilauksemme, lasten vaatteet lähes kokonaan, ruokaakin ostan jne. Samoin olen ostanut lähes kaikki kotimme huonekalut. (olen käynyt toisen alan töissä ennen ammatin vaihtoa, opiskeluaikana olen tehnyt töitä lomat) Sitten kun valmistun, niin olen jo sanonut miehelle, että silloin minä alan maksamaan noita asuntolainalyhennyksiä. Silloin on minun vuoroni. Perhe kun tosiaan on yhteinen yritys.

tähän, näin meilläkin noin suurin piirtein. Ap:lle vinkki; puhu avoimesti asiasta miehesi kanssa ja kerro, että erokin on mielessäsi käynyt.

 

[ap]

Noista tuloista... Tällä hetkellä miehelle jää laskujensa jälkeen noin 1500 euroa rahaa, muutoksia ei ole tullut muuta kuin se että vuokraa ei enää tarvitse maksaa eli vaikuttaa positiivisesti miehen tiliin. Lapsi saa ja on saanut kaiken tarvittavan minun ostamana. Pinnasängyn ja vaunut saimme silloin siskoltani, mutta kaiken muun olen ostanut kaukalosta/turvaistuimesta itkuhälyttimiin. Vaatteita ja leluja saimme (onneksi) etenkin vauva-aikana lainaan ystävältäni.

 

[vieras]

Esimerkki oikeudenmukaisesta laskukaavasta, molemmat maksavat saman prosenttiosuuden käteenjäävästä osuudesta.
Puolisolla A jää käteen 2000 rahaa, puolisolla B 1000, perheen menot 1500.
Tällöin A maksaa 2/3*1500=1000, B maksaa 1/3*1500=500, ja molemmille jää omaa rahaa.

Minä ehdottaisin eroa.