Minun rahat, miehen rahat (taas...)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tuikituntematon
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Minä sanoisin, että nyt ei mun budjetti enää kestä tätä elämistä, muutetaan erilleen.
Sit kun lapsi on tarpeeksi vanha hoitoon, voidaan palata taas takaisin yhteen. Sitpähän saat tuet ja mies maksaa elarit.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Noista tuloista... Tällä hetkellä miehelle jää laskujensa jälkeen noin 1500 euroa rahaa, muutoksia ei ole tullut muuta kuin se että vuokraa ei enää tarvitse maksaa eli vaikuttaa positiivisesti miehen tiliin. Lapsi saa ja on saanut kaiken tarvittavan minun ostamana. Pinnasängyn ja vaunut saimme silloin siskoltani, mutta kaiken muun olen ostanut kaukalosta/turvaistuimesta itkuhälyttimiin. Vaatteita ja leluja saimme (onneksi) etenkin vauva-aikana lainaan ystävältäni.

Eli mies maksaa pelkästään omat laskunsa ja sinä kaiken muun. Jopa ruuat pöytään. :o
Uskomatonta |O

Harkitsisin sinun tilassasi vakavasti muuttamista erilleen. Pärjäisit rahallisesti huomattavasti paremmin. Enkä oikein usko että jos toisesta välittää oikeasti niin toimisi niin kuin miehesi.
 
Jos yhdessä ollaan ja lapsia saatu maailmaan, niin kyllä menot tulee jakaa ja kummankin osallistua perheen elämiseen liittyviin asioihin. Toki rahaa pitää jäädä myös omiin menoihin. Meillä minä olen hyvin paljon pihimpi ja järkevämpi rahojen käyttäjä. Minulla on jemmassa tilillä hätäapurahat, jos joku yllättävä iso meno tulee (esim.pesukone hajoaa tms.). Miehelle en ole tästä tilistä hirveästi huudellut.
 
Nyt kun tätä ketjua olen lukenut niin kummastelen kyllä todella paljon esim. herra100, joka antaa sympatiaa ap:n miehelle sen takia, että itse on mies ja joutuu antamaan naiselleen humpuukiin rahojaan. Miksei sympatia mene enemmin tälle naiselle, kun tietää mitä on olla ainoa, joka maksaa oikeasti sitä elämistä? Ihmettelen myös tätä "isä", koska sekin vaan hakee taas kerran ap:n miehelle sympatiaa jostain kumman syystä.

Herra100 kannattaa myös yrittää löytää itselleen tasapaino elämään. Tehdä päätös. Jos nainen ei rahankäyttöään muuta, niin joko yrittää kestää tuota, tai sitten lähteä litomaan jonnekin. Älä tule pilaamaan toisten aloittamia ketjuja jatkuvasti. Tee oma, jossa voidaan puida sun juttuas yhä uudelleen, jos siitä haluat keskustella. *muokkaus* huomasin herra100 tekemän ketjun ja kirjoitin sinne lisää*

Ap taas pärjäisi huomattavasti paremmin jos asuisi yksinään lapsen kanssa, koska tämän lisäksi saisi vielä asumistuen+sossutuet, jos ei ole omaisuutta. Älä ole miehesi orja. Jos hän on noin oman pussinsa perään, älä tee sille miehelle yhtään mitään. Älä pese pyykkiä, älä tee ruokaa, älä myöskään osta miehelle ruokaa, jos sulla ei siihen varaa ole. Ostakoon itselleen grilliburgereita tai tehköön itselleen ruokaa. Jos haluaa, että teet hänenkin kotityönsä, ala vaatimaan palkkaa siitä. Ei varmaan lapsen kotonahoitamiseen kuulunut kotityöt "ilmaiseksi". Ala myös keskusteleen ihan oikeasti lapsen kuluista. Lapsen kulut kasvavat kokoajan, eikä se vaan ole naisen homma maksaa lapsen kuluja.
 
Jos on, ja silti olet ostanut aina kaiken vauvalle niin haloo! Hankkiudu eroon, muuta erilleen lapsen kanssa ja katso tuleeko mies katumapäälle. Jos ei tule niin teidän on parempi olla kahden! Lupaan sen!
 
Mies maksaa siis omien laskujensa lisäksi sähkön, veden, vakuutukset ja netin (näiden + omat lehti- ja puhmaksujen jälkeen jää se noin 1500 e). Että myös näitä yhteisiä menoja. Noita maksuja varten olen yrittäny säästää ainakin vähän yhteiselle tilille, nyt parina viime kuukautena se ei ole vain onnistunut enää, kun olen tarvinnut kaiken mahdollisen siihen ruokaan.

Lapsi oli ns. vahinkolapsi, mutta ainakin miehen omien sanojensa mukaan onnellinen vahinko heti alusta lähtien ja oli kyllä innokkaasti mukana raskaudessakin. Mies on isosta perheestä ja aina halunnu paljon lapsia ja tykänny lapsista. Hyvä isä on kyllä lapselleen, vain kun tulee puhetta rahasta mies hermostuu.
 
Lapset maksaa.. mutta lapsella on aina oikeus vanhempiensa tulotasoiseen elatukseen (laki). Nyt miehesi ei osallistu lapsen elatukseen siinä määrin mikä lapsen oikeus on. Minä hakisin kaupungin asuntoa, pistäisin asumuseron täytäntöön ja eropaperit eteenpäin. 6kk harkinta-aika näyttäisi missä mennään, eli pistääkö mies arvonsa uuteen uskoon. En suostuisi KOSKAAN elättämään lasta yksin jos isän kanssa yhdessä asuisin! Naurettavaa! Jopa niin uskomatonta, että ihan epäilen voiko olla edes totta..?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mies maksaa siis omien laskujensa lisäksi sähkön, veden, vakuutukset ja netin (näiden + omat lehti- ja puhmaksujen jälkeen jää se noin 1500 e). Että myös näitä yhteisiä menoja. Noita maksuja varten olen yrittäny säästää ainakin vähän yhteiselle tilille, nyt parina viime kuukautena se ei ole vain onnistunut enää, kun olen tarvinnut kaiken mahdollisen siihen ruokaan.

Lapsi oli ns. vahinkolapsi, mutta ainakin miehen omien sanojensa mukaan onnellinen vahinko heti alusta lähtien ja oli kyllä innokkaasti mukana raskaudessakin. Mies on isosta perheestä ja aina halunnu paljon lapsia ja tykänny lapsista. Hyvä isä on kyllä lapselleen, vain kun tulee puhetta rahasta mies hermostuu.

Miksi?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä -:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mies maksaa siis omien laskujensa lisäksi sähkön, veden, vakuutukset ja netin (näiden + omat lehti- ja puhmaksujen jälkeen jää se noin 1500 e). Että myös näitä yhteisiä menoja. Noita maksuja varten olen yrittäny säästää ainakin vähän yhteiselle tilille, nyt parina viime kuukautena se ei ole vain onnistunut enää, kun olen tarvinnut kaiken mahdollisen siihen ruokaan.

Lapsi oli ns. vahinkolapsi, mutta ainakin miehen omien sanojensa mukaan onnellinen vahinko heti alusta lähtien ja oli kyllä innokkaasti mukana raskaudessakin. Mies on isosta perheestä ja aina halunnu paljon lapsia ja tykänny lapsista. Hyvä isä on kyllä lapselleen, vain kun tulee puhetta rahasta mies hermostuu.

Miksi?

Ettei mies joutuisi niitä yksin maksamaan.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Isä -:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mies maksaa siis omien laskujensa lisäksi sähkön, veden, vakuutukset ja netin (näiden + omat lehti- ja puhmaksujen jälkeen jää se noin 1500 e). Että myös näitä yhteisiä menoja. Noita maksuja varten olen yrittäny säästää ainakin vähän yhteiselle tilille, nyt parina viime kuukautena se ei ole vain onnistunut enää, kun olen tarvinnut kaiken mahdollisen siihen ruokaan.

Lapsi oli ns. vahinkolapsi, mutta ainakin miehen omien sanojensa mukaan onnellinen vahinko heti alusta lähtien ja oli kyllä innokkaasti mukana raskaudessakin. Mies on isosta perheestä ja aina halunnu paljon lapsia ja tykänny lapsista. Hyvä isä on kyllä lapselleen, vain kun tulee puhetta rahasta mies hermostuu.

Miksi?

Ettei mies joutuisi niitä yksin maksamaan.

Siis mitenkä talousasioista on sovittu. Maksatko vapaaehtoisesti osan niistä maksuista, jotka kuuluvat miehen maksettaviksi, vai näinkö on myös sovittu? Eli pitäiskö sinun miehesikin mielestä säästellä sinne yhteiselle tilille, vai teetkö vaan se ihan oma-aloitteisesti?
 
Tuossa ap:n tilanteessa taitaa olla paljon suurempia kysymyksiä ja ongelmia kuin pelkkä raha.

Jos lapsi on molempien hartaasti toivoma ja suhde on muutenkin vakaa, tuollaisesta perusasiasta ei minusta pitäisi syntyä noin valtavaa ristiriitaa.

Ehkä sen vuoksi voisi käydä vakavasti läpi ensin sen, mitä kumpikin elämältä haluaa ja millaista toivoo perhe-elämänsä olevan ja sitten vasta ryhtyä miettimään raha-asioita - luultavasti ne ratkeavat vähän kuin itsestään isompien asioiden selvittyä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mies maksaa siis omien laskujensa lisäksi sähkön, veden, vakuutukset ja netin (näiden + omat lehti- ja puhmaksujen jälkeen jää se noin 1500 e). Että myös näitä yhteisiä menoja. Noita maksuja varten olen yrittäny säästää ainakin vähän yhteiselle tilille, nyt parina viime kuukautena se ei ole vain onnistunut enää, kun olen tarvinnut kaiken mahdollisen siihen ruokaan.

Siis anteeksi. Jos mies maksaa noin paljon kuluja niin mikä on vikana? Minä olen ollut kohta kuusi vuotta hoitovapaalla, ja olen aina maksanut kaikki lasten kulut ja myös omat kulut, siis vaatteet, lelut, tarvikkeet. Kirppariltahan niitä saa halvalla. Itselleni ostan uusia vaatteita sitten kun palaan töihin ja on enemmän tuloja. Ei kävisi mielessäkään, että miehen pitäisi maksaa minun kulujani tai elättää minua muutoin kuin maksamalla pakolliset laskut. Saan myös käyttää miehen omistamaa autoa ilmaiseksi, edes bensaa en ole koskaan maksanut saati huoltoja tai vakuutuksia. Ruokakulut maksamme puoliksi. En ymmärrä naisia, joiden mielestä miehen kuuluu maksaa naisen vaatteet ym. Jos saat hoitorahaa ja lapsilisät (saatko?) ja mies maksaa laskut, niin minusta pitäisi olla tyytyväinen. Ihmettelen näitä eroon patistelijoita. Meillä mies saa pitää säästönsä kunhan ei tuhlaa niitä. Olen pihi ja vaadin sitä myös mieheltäni. Minulta ilmeisesti jäi jotain ymmärtämättä ap valituksesta...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Siis anteeksi. Jos mies maksaa noin paljon kuluja niin mikä on vikana? Minä olen ollut kohta kuusi vuotta hoitovapaalla, ja olen aina maksanut kaikki lasten kulut ja myös omat kulut, siis vaatteet, lelut, tarvikkeet. Kirppariltahan niitä saa halvalla. Itselleni ostan uusia vaatteita sitten kun palaan töihin ja on enemmän tuloja. Ei kävisi mielessäkään, että miehen pitäisi maksaa minun kulujani tai elättää minua muutoin kuin maksamalla pakolliset laskut. Saan myös käyttää miehen omistamaa autoa ilmaiseksi, edes bensaa en ole koskaan maksanut saati huoltoja tai vakuutuksia. Ruokakulut maksamme puoliksi. En ymmärrä naisia, joiden mielestä miehen kuuluu maksaa naisen vaatteet ym. Jos saat hoitorahaa ja lapsilisät (saatko?) ja mies maksaa laskut, niin minusta pitäisi olla tyytyväinen. Ihmettelen näitä eroon patistelijoita. Meillä mies saa pitää säästönsä kunhan ei tuhlaa niitä. Olen pihi ja vaadin sitä myös mieheltäni. Minulta ilmeisesti jäi jotain ymmärtämättä ap valituksesta...

Ei, minä en OMIIN menoihini ole mieheltäni mitään pyytänyt enkä lapsenkaan. Teillä siis maksetaan ruoka puoliksi, meillä ei! Minä maksan kaikki ruuat ja siitä tässä pääosin onkin kysymys. Minulle riittäisi se 100 euroa kuussa mieheltä panostuksena vielä ruokaan, niin olisin tyytyväinen. Ei tarvitsisi miettiä kumpi on tärkeämpi vessapaperi vaiko perunat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ei, minä en OMIIN menoihini ole mieheltäni mitään pyytänyt enkä lapsenkaan. Teillä siis maksetaan ruoka puoliksi, meillä ei! Minä maksan kaikki ruuat ja siitä tässä pääosin onkin kysymys. Minulle riittäisi se 100 euroa kuussa mieheltä panostuksena vielä ruokaan, niin olisin tyytyväinen. Ei tarvitsisi miettiä kumpi on tärkeämpi vessapaperi vaiko perunat.

Niin, voisitko selittää että miksi yrität maksaa myös niitä menoja, jotka kuuluvat miehesi maksettaviksi?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä -:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ei, minä en OMIIN menoihini ole mieheltäni mitään pyytänyt enkä lapsenkaan. Teillä siis maksetaan ruoka puoliksi, meillä ei! Minä maksan kaikki ruuat ja siitä tässä pääosin onkin kysymys. Minulle riittäisi se 100 euroa kuussa mieheltä panostuksena vielä ruokaan, niin olisin tyytyväinen. Ei tarvitsisi miettiä kumpi on tärkeämpi vessapaperi vaiko perunat.

Niin, voisitko selittää että miksi yrität maksaa myös niitä menoja, jotka kuuluvat miehesi maksettaviksi?

En oikeastaan kunnolla tiedä. Luulen että se on sitä huonoa omaatuntoa kun väenvängällä halusin jäädä kotiin vastoin miehen tahtoa. Koen sen vain velvollisuudekseni...

 
Mä en voi lakata ihmettemästä, mitä ihmettä tekee samassa sängyssä ja saman nimikyltin takana huushollissa mies ja nainen joille elämä on Sinun ja Minun, eikä Meidän. Luulisi että lapsi on isompi asia kuin pankkitili. Ellei uskalla yhteiseksi rahojaan tehdä, miten ihmeessä uskaltaa tehdä lapsia:/
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Isä -:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ei, minä en OMIIN menoihini ole mieheltäni mitään pyytänyt enkä lapsenkaan. Teillä siis maksetaan ruoka puoliksi, meillä ei! Minä maksan kaikki ruuat ja siitä tässä pääosin onkin kysymys. Minulle riittäisi se 100 euroa kuussa mieheltä panostuksena vielä ruokaan, niin olisin tyytyväinen. Ei tarvitsisi miettiä kumpi on tärkeämpi vessapaperi vaiko perunat.

Niin, voisitko selittää että miksi yrität maksaa myös niitä menoja, jotka kuuluvat miehesi maksettaviksi?

En oikeastaan kunnolla tiedä. Luulen että se on sitä huonoa omaatuntoa kun väenvängällä halusin jäädä kotiin vastoin miehen tahtoa. Koen sen vain velvollisuudekseni...

Niin ja ongelma nyt oli siis se, että tuota vapaaehtoista maksua et pysty suorittamaan, jos haluat ostaa yhtäaikaa sekä perunat että vessapaperin? Eli jos et maksaisi tuota, niin rahasi riittäisivät?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä -:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Isä -:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ei, minä en OMIIN menoihini ole mieheltäni mitään pyytänyt enkä lapsenkaan. Teillä siis maksetaan ruoka puoliksi, meillä ei! Minä maksan kaikki ruuat ja siitä tässä pääosin onkin kysymys. Minulle riittäisi se 100 euroa kuussa mieheltä panostuksena vielä ruokaan, niin olisin tyytyväinen. Ei tarvitsisi miettiä kumpi on tärkeämpi vessapaperi vaiko perunat.

Niin, voisitko selittää että miksi yrität maksaa myös niitä menoja, jotka kuuluvat miehesi maksettaviksi?

En oikeastaan kunnolla tiedä. Luulen että se on sitä huonoa omaatuntoa kun väenvängällä halusin jäädä kotiin vastoin miehen tahtoa. Koen sen vain velvollisuudekseni...

Niin ja ongelma nyt oli siis se, että tuota vapaaehtoista maksua et pysty suorittamaan, jos haluat ostaa yhtäaikaa sekä perunat että vessapaperin? Eli jos et maksaisi tuota, niin rahasi riittäisivät?

Tällä hetkellä siis en pysty maksamaan mitään yhteiselle tilille, vaan silloin kun olin äitiyslomalla sekä pari ekaa hoitovapaa kuukautta. Mulla oli tapana toimia niin, että päivää ennenkuin uudet rahat tuli, maksoin aina jonkun summan omalta tililtäni yhteiselle näitä yhteisiä menoja varten. Nyt siis ei ole ollu vaan rahaa tilillä. Tätä ei siis mies ole nyt edellyttänyt hoitovapaan aikana vaan tämä on ollu ihan oma päähänpistoni. Osasinkohan selittää nyt edes suurin piirtein järkevästi...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Isä -:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Isä -:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ei, minä en OMIIN menoihini ole mieheltäni mitään pyytänyt enkä lapsenkaan. Teillä siis maksetaan ruoka puoliksi, meillä ei! Minä maksan kaikki ruuat ja siitä tässä pääosin onkin kysymys. Minulle riittäisi se 100 euroa kuussa mieheltä panostuksena vielä ruokaan, niin olisin tyytyväinen. Ei tarvitsisi miettiä kumpi on tärkeämpi vessapaperi vaiko perunat.

Niin, voisitko selittää että miksi yrität maksaa myös niitä menoja, jotka kuuluvat miehesi maksettaviksi?

En oikeastaan kunnolla tiedä. Luulen että se on sitä huonoa omaatuntoa kun väenvängällä halusin jäädä kotiin vastoin miehen tahtoa. Koen sen vain velvollisuudekseni...

Niin ja ongelma nyt oli siis se, että tuota vapaaehtoista maksua et pysty suorittamaan, jos haluat ostaa yhtäaikaa sekä perunat että vessapaperin? Eli jos et maksaisi tuota, niin rahasi riittäisivät?

Tällä hetkellä siis en pysty maksamaan mitään yhteiselle tilille, vaan silloin kun olin äitiyslomalla sekä pari ekaa hoitovapaa kuukautta. Mulla oli tapana toimia niin, että päivää ennenkuin uudet rahat tuli, maksoin aina jonkun summan omalta tililtäni yhteiselle näitä yhteisiä menoja varten. Nyt siis ei ole ollu vaan rahaa tilillä. Tätä ei siis mies ole nyt edellyttänyt hoitovapaan aikana vaan tämä on ollu ihan oma päähänpistoni. Osasinkohan selittää nyt edes suurin piirtein järkevästi...

Siis jos et maksaisi tuota ylimääräistä "päähänpisto"-rahaa yhteiselle tilille, niin rahapuolella asia olisi kunnossa? Tai oikeastaan toisinpäin: Ongelmasi siis on tarkalleen se, että sulla ei rahat riitä kun haluaisit maksaa yhteiselle tilille tuota "päähänpisto"-rahaa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä -:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Isä -:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Isä -:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ei, minä en OMIIN menoihini ole mieheltäni mitään pyytänyt enkä lapsenkaan. Teillä siis maksetaan ruoka puoliksi, meillä ei! Minä maksan kaikki ruuat ja siitä tässä pääosin onkin kysymys. Minulle riittäisi se 100 euroa kuussa mieheltä panostuksena vielä ruokaan, niin olisin tyytyväinen. Ei tarvitsisi miettiä kumpi on tärkeämpi vessapaperi vaiko perunat.

Niin, voisitko selittää että miksi yrität maksaa myös niitä menoja, jotka kuuluvat miehesi maksettaviksi?

En oikeastaan kunnolla tiedä. Luulen että se on sitä huonoa omaatuntoa kun väenvängällä halusin jäädä kotiin vastoin miehen tahtoa. Koen sen vain velvollisuudekseni...

Niin ja ongelma nyt oli siis se, että tuota vapaaehtoista maksua et pysty suorittamaan, jos haluat ostaa yhtäaikaa sekä perunat että vessapaperin? Eli jos et maksaisi tuota, niin rahasi riittäisivät?

Tällä hetkellä siis en pysty maksamaan mitään yhteiselle tilille, vaan silloin kun olin äitiyslomalla sekä pari ekaa hoitovapaa kuukautta. Mulla oli tapana toimia niin, että päivää ennenkuin uudet rahat tuli, maksoin aina jonkun summan omalta tililtäni yhteiselle näitä yhteisiä menoja varten. Nyt siis ei ole ollu vaan rahaa tilillä. Tätä ei siis mies ole nyt edellyttänyt hoitovapaan aikana vaan tämä on ollu ihan oma päähänpistoni. Osasinkohan selittää nyt edes suurin piirtein järkevästi...

Siis jos et maksaisi tuota ylimääräistä "päähänpisto"-rahaa yhteiselle tilille, niin rahapuolella asia olisi kunnossa? Tai oikeastaan toisinpäin: Ongelmasi siis on tarkalleen se, että sulla ei rahat riitä kun haluaisit maksaa yhteiselle tilille tuota "päähänpisto"-rahaa?


Kuulostaa aika oudolle.. Teillä on siis vielä yhteinen tilikin? Jos se on yhteinen, niin miksi, et voi nostaa sieltä normaaliin elämiseen lisärahaa? Vai onko tähän yhteiseen tiliin vain miehellä pääsy??
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä -:
Siis jos et maksaisi tuota ylimääräistä "päähänpisto"-rahaa yhteiselle tilille, niin rahapuolella asia olisi kunnossa? Tai oikeastaan toisinpäin: Ongelmasi siis on tarkalleen se, että sulla ei rahat riitä kun haluaisit maksaa yhteiselle tilille tuota "päähänpisto"-rahaa?

Ei! Vaan koin velvollisuudekseni maksaa myös näihin menoihin oman osani silloin kun siihen pystyin. Tämä ei nyt varsinaiseen ongelmaan liity lainkaan, vaan tuli kommenttina sille yhdelle ihmiselle. Tarkoitin sitä lähinnä, että olen osallistunut myös näihin menoihin silloin kun se oli mahdollista. Päähänpisto se oli sikäli, ettei siitä ollut mitään puhetta hoitovapaan alkaessa vaan nämä ovat miehen menoja, ennen hoitovapaata ne maksettiin puoleksi. Jostain syystä (lähinnä omantunnon soimatessa) yritin jatkaa myös tätä. Nyt siis rahat riittää siihen ruokaan, mutta se on juuri niitä valintoja että mikä on tärkeämpää perunat vaiko vessapaperi (tämäkin vain esimerkki).

 
HANNAMARIA
Mies ei halunnut, että jään enää äitiysloman jälkeen kotiin. Tämäkin meni niin, että raskausaikana oli miehen kanssa puhetta että jään hoitovapaalle ja mies jutteli vielä, että siihen asti kun lapsi on noin 2 vuotias. Kun hoitovapaa alkoi tulla ajankohtaiseksi, mies päättikin, että lapsi hoitoon ja minä töihin. Mies asetti muutaman ehdon kotiinjäämiselleni ja minä sitten hyväksyin ne.

Tiedän että on turha valittaa kun itse olen tähän jamaan tilanteen saanut hyväksymällä nuo ehdot, mutta olen yhä sitä mieltä että lapsen pitäminen kotihoidossa vielä oli oikea ratkaisu. Mieskin myöntänyt tämän.

PIPARISUU
Meillä on siis molemmilla omat tilit, mutta myös yksi yhteinen tili. Tänne yhteiselle tilille keräsimme/keräämme rahaa yhteisiä laskuja varten. Minäkin tänne pääsen, mutta en saa sieltä ruokaan ottaa rahaa, vaan ne menee sitten vakuutuksiin yms.
 

Yhteistyössä