Mistä apua masennukseen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja apua tarvitseva
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

apua tarvitseva

Vieras
tai mitä tää ikään onkaan.. kun joku kuuntelis ja ymmärtäis..
Neuvolan tätille en ala avautuun mistään, on niin arvosteleva luonne..
Kukaan ei tajua mua enkä kyllä edes ole kertonut kun kahdeööe ihmiselle elämästäni mut ei ne ymmärrä... kun on koulukiusattu,insestin uhri,väkivaltaisissa oloissa kasvanut, petetty, ystävä puukottanut selkään... nuo kokemukset tekevät taakkani raskaaksi, enkä oikein jaksaisi edes hakea apua, mutta oloni on jo niin huono ja pitäisi pienten lasteni tähden todella todella todella jaksaa...
eli mistä apua.
 
Varaa aika vaikka lääkärille ensin. Jotain keskusteluterapiaa ilmeisesti toivot? Sitä lääkäriä voisi pyytää tekemään lähetteen sinne mielenterveystoimistoon. Puhuminen voi olla tosi vaikeaa mutta mun itseni on ainakin jotenkin terveydenhoitohenkilökunnalle helpompi puhua, kun ajattelen että ne on ehkä nähneet pahempaakin.

:hug: Kovia olet kokenut, rohkeasti vaan apua pyytämään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja aP:
maksaako tollaset avut, en vaan uskalla soittaa... plekään et ei mua oteta tosissaan, tai et omaiset sais tietää tms....

Ei maksa mielenterveystoimistot ja vastaavat.
Soittele pois vaan, hämmästyisit jos tietäisit kuinka yleistä tuo on - eikä todellakaan mitään pelättävää sen suhteen että tietoa vuotaisi yhtään minnekään, omaisille tai muille. Heillä on sielllä tiukka salassapitovelvoite.

--
http://perheenisa.blogspot.com/
 
yksityinen lääkäri, eli psykiatri maksaa noin 100 euroa/käynti ja sat siitä KELA-korvauksen takas. Joillakin kääkäriasemilla on myös psykiatreja ja silloin se menee ihan normaalisti, eli KELA-korvaus vähennetän jo siellä tiskillä, kuten muilakin lääkäreillä käynnit. Jos menet ensin terveyskeskukseen, se maksaa sen mitä tk-käynti maksaa ja saat sieltä lähetteen eteenpäin.
 
Kiitos teille ystävälliset ihmiset!
Joo, eli tuota keskusteluapua kai lähinnä.. että joku ymmärtäis eikä vaan nyökyttäis..
En todellakaan halua lähimmäisten tietävän asioista, en halua satuttaa heitä.
Mutta kiitoksia, nytpä tiedän minne soittaa, kunhan saan rohkeutta tarttua kännykkään.
t: äiti 20 + jtn
 
joo.. pitää yrittää.. Yksi suuri ongelma tässä on se etten uskalla sanoa miehelleni että aion hankkia apua,jotenkin pelkään hänen reaktiotaan. Hän ei oikein voi ymmärtää tällaisia ongelmia enkä kestäisi tyrmääviä vastalauseita avun hakemiseen, kun olen kamppaillut tämän asian kanssa jo viisi vuotta, hakeako vaiko ei apua.
 
Sä voit ihan kävellä terveyskeskukseen vaikka sairaanhoitajalle, joskos se laittais sun asiaa eteenpäin. Mun oli kans vaikea soittaa ja terkka ja psykologi laittoi mulle lopulta lääkäriajan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
mihinkäs lapset saa vai saaks ne olla mukana?!

Saa olla vaikka mukana. Tietty vähän isomman kuullen ei voi puhua kaikesta, mutta isompi taas voi hetken leikkiä vaikka odotushuoneen leluilla, jos siis esim. päivystykseen menee.
 

Yhteistyössä