Mitä jos puhe ei vain kehity "vauhdilla"?

[vierailija]

Tyttö on kohta jo 2,5 v ja muistan joskus helmikuussa riemuinneeni, että vihdoinkin on alkanut oppimaan oikeita sanoja eikä käytä pelkästään omia sanoja (joita vain lähimmät ihmiset ymmärtävät). Kaikki hokevat, että kun lapsi oppii muutamia sanoja niin hetkessä puhuukin kunnolla. 2 v neuvolassa terkkarikin sanoi, että tuskin tarvitsee tulla 2,5 v tarkastukseen kun lapsella oli tuolloin omien sanojen lisäksi muutama kahden sanan lause ja noin 15 oikeaa sanaa.

Mutta eipä tuo puhe ole kehittynyt mitenkään vauhdilla vaan hyvin pikkuhiljaa. Yksittäisiä uusia sanoja tulee kyllä usein ja tällä hetkellä opettelee kovasti esim. sanomaan värejä ja on oppinut viikonaikana keltainen, punanen, sininen uskea ja vihheä. Musta on edelleen mmusss mmusss. Jonkun verran kaksi sanaiset lauseet ovat lisääntyneet mutta ei niitäkään vielä montaa ole. Lähinnä tällaisia mennään kovaa, anna maitoo, pieni koija (pieni koira), tää pois, ei tätä yms. Nyt on alkanut vastailemaan kysymyksiin "paremmin" kun aikaisemmin vastasi vain on tai ei. Esim. Jos kysyn haluaako Sanni ulos niin vastaa "haluaa" kun aikaisemmin vastasi vain "on" jos halusi kysyttyä asiaa.

Tuo 2,5 v tarkastus on muutaman kuukauden päästä ja sieltä varmasti saamme lähetteen puheterapiaan mutta jotenkin jo huolestuttaa oppiiko lapsi ikinä puhumaan ainakaan kunnolla kun puheen kehitys on näin hidasta. Eli olisi kiva kuulla muiden kokemuksia miten elämä on sujunut jos lapsi ei ole oppinut puhumaan tai onko puhetarapiasta tai tukiviittomista ollut hyötyä? Uskoakseni lapsi saa kyllä itsensä hyvin ymmärtetyksi koska omia sanoja on paljon, on kova selittämään ilmeillä, eleillä sekä osoittamalla. Mutta ongelma on siinä etteivät vieraammat ihmiset ymmärrä mitä lapsi haluaa tai koittaa sanoa

 

[vierailija]

Tyttö on kohta jo 2,5 v ja muistan joskus helmikuussa riemuinneeni, että vihdoinkin on alkanut oppimaan oikeita sanoja eikä käytä pelkästään omia sanoja (joita vain lähimmät ihmiset ymmärtävät). Kaikki hokevat, että kun lapsi oppii muutamia sanoja niin hetkessä puhuukin kunnolla. 2 v neuvolassa terkkarikin sanoi, että tuskin tarvitsee tulla 2,5 v tarkastukseen kun lapsella oli tuolloin omien sanojen lisäksi muutama kahden sanan lause ja noin 15 oikeaa sanaa.

Mutta eipä tuo puhe ole kehittynyt mitenkään vauhdilla vaan hyvin pikkuhiljaa. Yksittäisiä uusia sanoja tulee kyllä usein ja tällä hetkellä opettelee kovasti esim. sanomaan värejä ja on oppinut viikonaikana keltainen, punanen, sininen uskea ja vihheä. Musta on edelleen mmusss mmusss. Jonkun verran kaksi sanaiset lauseet ovat lisääntyneet mutta ei niitäkään vielä montaa ole. Lähinnä tällaisia mennään kovaa, anna maitoo, pieni koija (pieni koira), tää pois, ei tätä yms. Nyt on alkanut vastailemaan kysymyksiin "paremmin" kun aikaisemmin vastasi vain on tai ei. Esim. Jos kysyn haluaako Sanni ulos niin vastaa "haluaa" kun aikaisemmin vastasi vain "on" jos halusi kysyttyä asiaa.

Tuo 2,5 v tarkastus on muutaman kuukauden päästä ja sieltä varmasti saamme lähetteen puheterapiaan mutta jotenkin jo huolestuttaa oppiiko lapsi ikinä puhumaan ainakaan kunnolla kun puheen kehitys on näin hidasta. Eli olisi kiva kuulla muiden kokemuksia miten elämä on sujunut jos lapsi ei ole oppinut puhumaan tai onko puhetarapiasta tai tukiviittomista ollut hyötyä? Uskoakseni lapsi saa kyllä itsensä hyvin ymmärtetyksi koska omia sanoja on paljon, on kova selittämään ilmeillä, eleillä sekä osoittamalla. Mutta ongelma on siinä etteivät vieraammat ihmiset ymmärrä mitä lapsi haluaa tai koittaa sanoa

 

[vierailija]

Tyttö on kohta jo 2,5 v ja muistan joskus helmikuussa riemuinneeni, että vihdoinkin on alkanut oppimaan oikeita sanoja eikä käytä pelkästään omia sanoja (joita vain lähimmät ihmiset ymmärtävät). Kaikki hokevat, että kun lapsi oppii muutamia sanoja niin hetkessä puhuukin kunnolla. 2 v neuvolassa terkkarikin sanoi, että tuskin tarvitsee tulla 2,5 v tarkastukseen kun lapsella oli tuolloin omien sanojen lisäksi muutama kahden sanan lause ja noin 15 oikeaa sanaa.

Mutta eipä tuo puhe ole kehittynyt mitenkään vauhdilla vaan hyvin pikkuhiljaa. Yksittäisiä uusia sanoja tulee kyllä usein ja tällä hetkellä opettelee kovasti esim. sanomaan värejä ja on oppinut viikonaikana keltainen, punanen, sininen uskea ja vihheä. Musta on edelleen mmusss mmusss. Jonkun verran kaksi sanaiset lauseet ovat lisääntyneet mutta ei niitäkään vielä montaa ole. Lähinnä tällaisia mennään kovaa, anna maitoo, pieni koija (pieni koira), tää pois, ei tätä yms. Nyt on alkanut vastailemaan kysymyksiin "paremmin" kun aikaisemmin vastasi vain on tai ei. Esim. Jos kysyn haluaako Sanni ulos niin vastaa "haluaa" kun aikaisemmin vastasi vain "on" jos halusi kysyttyä asiaa.

Tuo 2,5 v tarkastus on muutaman kuukauden päästä ja sieltä varmasti saamme lähetteen puheterapiaan mutta jotenkin jo huolestuttaa oppiiko lapsi ikinä puhumaan ainakaan kunnolla kun puheen kehitys on näin hidasta. Eli olisi kiva kuulla muiden kokemuksia miten elämä on sujunut jos lapsi ei ole oppinut puhumaan tai onko puhetarapiasta tai tukiviittomista ollut hyötyä? Uskoakseni lapsi saa kyllä itsensä hyvin ymmärtetyksi koska omia sanoja on paljon, on kova selittämään ilmeillä, eleillä sekä osoittamalla. Mutta ongelma on

 

[vierailija]

Meillä ei 2.5 vuotiaana ollut kuin n.15 sanaa. Ei lausepuhetta ollenkaan. Puheterapeutille lähete. Kerran ollaan nyt käyty, lähinnä tarkastuskäynti. Lapsi nyt 2v8kk ja puhe "auennut". Puhuu kolmen sanan lausein. Sanavarasto laajentunut huimasti. Vaikka alussa olisin epätoivoinen olo itsellä, niin kyllä näyttää oppivan puhumaan kun aika on! Tsemppiä. Hhvällä mallilla teilla jo!

 

[vierailija]

Meillä esikoinen oppi todella nopeasti puhumaan, mutta nuoremmalla käytössä vain muutama sana. Nuoremmalla ikää on nyt 1 v 10 kk. Luotan kyllä, että puhumaan oppii. Mutta mietin kuinkahan vaikeaa hänen on oppia vieraita kieliä sitten aikanaan, kun äidinkielenkin oppii näin hitaasti.

 

[vierailija]

Yksi sukulaislapsi puhui 3-vuotiaaksi asti vain muutaman sanan ja sitten yhtäkkiä alkoi puhua suoraan pitkillä lauseilla. Puheen kehitys on yksilöllistä enkä sinuna osaisi vielä olla huolissaan. Puheterapiasta toki on hyötyä juuri ääntämisen selkeyteenkin, mutta teillä lapsi vielä sen verran pieni, että eiköhän se puhe noin hyvältä pohjalta ala sujua ajan kanssa muutenkin .

 

[vierailija]

Meidän poika täyttää kk päästä kolme, eikä hän puhu kuin " puu", joo, ei, pää, heihei, vau...eli emme voi kommunikoida juurikaan. Kertoo paljon elekielellä ja on selkeästi tuskastunut kun ei saa itseään ilmaistua. Olemme käyneet jo vuoden puheterapeutilla ja opetelleet tukiviittomia...pitkä tie on ja voin sanoa että jokaista uutta äännettäkin juhlii mielessään...

 

[vierailija]

Tyttö on kohta jo 2,5 v ja muistan joskus helmikuussa riemuinneeni, että vihdoinkin on alkanut oppimaan oikeita sanoja eikä käytä pelkästään omia sanoja (joita vain lähimmät ihmiset ymmärtävät). Kaikki hokevat, että kun lapsi oppii muutamia sanoja niin hetkessä puhuukin kunnolla. 2 v neuvolassa terkkarikin sanoi, että tuskin tarvitsee tulla 2,5 v tarkastukseen kun lapsella oli tuolloin omien sanojen lisäksi muutama kahden sanan lause ja noin 15 oikeaa sanaa.

Mutta eipä tuo puhe ole kehittynyt mitenkään vauhdilla vaan hyvin pikkuhiljaa. Yksittäisiä uusia sanoja tulee kyllä usein ja tällä hetkellä opettelee kovasti esim. sanomaan värejä ja on oppinut viikonaikana keltainen, punanen, sininen uskea ja vihheä. Musta on edelleen mmusss mmusss. Jonkun verran kaksi sanaiset lauseet ovat lisääntyneet mutta ei niitäkään vielä montaa ole. Lähinnä tällaisia mennään kovaa, anna maitoo, pieni koija (pieni koira), tää pois, ei tätä yms. Nyt on alkanut vastailemaan kysymyksiin "paremmin" kun aikaisemmin vastasi vain on tai ei. Esim. Jos kysyn haluaako Sanni ulos niin vastaa "haluaa" kun aikaisemmin vastasi vain "on" jos halusi kysyttyä asiaa.

Tuo 2,5 v tarkastus on muutaman kuukauden päästä ja sieltä varmasti saamme lähetteen puheterapiaan mutta jotenkin jo huolestuttaa oppiiko lapsi ikinä puhumaan ainakaan kunnolla kun puheen kehitys on näin hidasta. Eli olisi kiva kuulla muiden kokemuksia miten elämä on sujunut jos lapsi ei ole oppinut puhumaan tai onko puhetarapiasta tai tukiviittomista ollut hyötyä? Uskoakseni lapsi saa kyllä itsensä hyvin ymmärtetyksi koska omia sanoja on paljon, on kova selittämään ilmeillä, eleillä sekä osoittamalla. Mutta ongelma on siinä etteivät vieraammat ihmiset ymmärrä mitä lapsi haluaa tai koittaa sanoa

Njoo meiän tyttö puhu vähemmän 2,5v neuvolassa mutta neukku oli sitä mieltö että jos hän tulee ymmärrytyksi ja hän ymmärtää se riittää. Nyt tytöllä ikää 2v9kk meillä pienempi sana varasto kun teillä. Odotellaan ev neuovolaan j sieltä puhe arvioitiin jos viellä puhe huonoa. Sinuna en olisi huolestunut

 

[vierailija]

Mieheni solkkasi omiaan 3 vuotiaaksi asti ja rupesi sitten puhelemaan ymmärrettäviä. Kielissä ei ole koskaan loistanut, mutta käyttää ja puhuu englantia töissä joka päivä sujuvasti. Meidän tyttö on kesän lopulla 3 ja hidasta on ollut puheen kehitys niinikään, vaikka ekat sanat tuli jo 1 veenä. Nyt puhuu jo ymmärrettäviä ja ymmärtää ehkä jopa enemmän kuin monet, koska on tarkkaavainen ja kuunteleva lapsi.

 

[vierailija]

Miksi ihmeessä puhut lapselle tällä tavalla: Haluaako Sanni ulos?

 

[Aloittaja@]

Ehkä sitä vain täytyisi luottaasiihen, että puhe alkaa itsestään jossain vaiheessa sujumaan. Muutamalla "moikkaus tutulla" on lapsia joilta puhetta ei ole tullutkaan ja heidän kommunikointinsa näyttää työläältä. Toisen lapsi menee nyt neljännelle luokalle, puhetta tulee taukoamatta mutta edes hänen äitinsä ei meinaa saada siitä selvää. Toisen tyttö ei taas puhu sanaakaan (7 vuotias) ja jeillä ei ainakaan kaupassa ole mitään viittomia käytössä. Heillä tosin hankaloittaa sekin ettei tyttö tunnu ymmärtävän edes yksinkertaisia kehoituksia kun taas meidän tytöllä ei kyllä puheen ymmärryksessä ole mitään vikaa.

Syy miksi tämä ketju tuli mieleen oli, että tänään tyttö taisi sanoa ensimmäisen kolmisanaisen lauseen. "Tyttö meni tonne" olimme jätskillä ja viereisen pöydän tyttö lähti hakemaan servettejä. Juu ei mikään monimutkainen lause mutta edistystä kai tämäkin

 

[termospullo]

Se voi aueta tuo puhe nopeastikin. Mun poitsu ei 2v neuvolassa sanonu kun pari sanaa ja loput omaa kieltä. Ymmärsi kuitenkin hyvin ja kommunikoi. 2,5v oli yksittäisiä sanoja+muutama kahden sananalause. 3v ei enää huomannu että ois mitää hitautta ollutkaan. Nyt menee tokalle ja hyvin pärjää kielellisesti. englantia imee kun pesusieni.

 

[vierailuja]

Se on kumminkin niin todennäköistä, että se alkaa puhua aivan normisti. Lapset kehittyvät kukin omalla tavallaan. Kärsivällisyyttä! Nauttikaa kesästä, juttele ja lue paljon ja katso lasta silmiin ja hymyile. Meilläkin osa oppi nopeasti, yksi hitaammin. Se on niin yksilöllistä ja en nyt toistaiseksi muista šellaista aikuista, joka puhuisi kuvailemallasi tavalla.

 

[vier as]

Meillä on poika, 2v 2kk. Osaa sanoa au, o-ou, oho.
Mutta ymmärtää aivan kaiken! En ole siis tippaakaan huolissani.
Seuraava aika neuvolaan on neljän kk.n päästä.

Myös tyttö meillä oli hidas puhumisen kanssa. Ensimmäinen lause tuli kun tyttö oli 2v3kk, sitä ennen sanoja oli käytössä n. 15.

Jokainen omaan tahtiin

 

[vierailija...]

Meillä poika 2 v 10 kk ja puhuu varmaan vähemmän. Uusia sanoja tulee paljon, lauseet yhden-kahden sanan lauseita. Kysymyksiin vastaa "ei" tai "joojoo", tänään ekan kerran vastasi järjellisellä lauseella minulle kun kysyin mitä teet, poika vastasi "ajan autolla". Mitenkään selviä sanat ja äänteet ei nyt vielä ole, mutta minä ymmärrän melko hyvin ja muutkin osittain.

Neuvolassa ei ole huolestuttu. Kyllä se siitä yleensä lähtee sujumaan. 2 kuukautta takaperin meillä ei ollut edes noita kahden sanan lauseita!!

Tuskastumisen kyllä ymmärrän, kun ympärillä muut samanikäiset pulputtaa jo vaikka mitä ja vanhemmat pystyy heidän kanssaan kommunikoimaan jo ihan eri tasolla. Koen että meillä on paljon haastavampaa, kun poika turhautuu kun häntä ei aina ymmärretä ja myös itseä välillä tuskastuttaa kun ei saa toisesta selvää, vuorovaikutteisesta selvästä keskustelusta puhumattakaan. Mutta lapset kehittyy jokainen omaan tahtiinsa...