N
No tietystikin
Vieras
Tekisin vielä tänäkin päivänä saman kuin mitä tein 14vuotiaanakin raiskauksen jälkeen,eli abortin. Minä en sellaisen elukan lasta pystyis ikipäivänä rakastamaan vaikka puolet hänes oliski minua ja lapsi itse aivan viaton,mutta silti. Se viha raiskaajaa kohtaan kytisi vain vuodesta toiseen samalla kun näkisi miten lapsi kasvaa.
V
Vieras
Vieras
Todennäköisesti pitäisin. Tilanne olisi kamala, mutta en kykenisi aborttiin. Uskon, että lapsi kestäisi sen, kun saisi kuulla taustansa. Lähipiirissäni on näin käynyt ja lapsi on erittäin kiitollinen äidilleen, vaikka asia koskettaakin.
Eka ajatus oli, että pitäisin tietysti. Mutta sitten tuli mieleen, että kuinka suuri todennäköisyys olisi, että lapsiparka kantaisi samoja mätiä geenejä kuin mäntti siittäjänsä. Eräs puolituttuni oli jo lapsena sadisti eikä aikuisenakaan ole mikään roolimalli ja hänen poikansa oli myös ihan pienestä pitäen hyvin julma. Hän tosin asui isänsä kanssa monta vuotta niin että mallioppimistakin on tapahtunut.
Olen omalta kohdaltani päätynyt siihen, että abortti ei sopisi minulle, mutta saattaisin tässä tapauksessa päätyä päinvastaiseen. Mielestäni olisi olennaista pystyä seulomaan psykopaatit ja sarjamurhaajat jo sikiövaiheessa. *JOO, tämä on tietysti aika utopistinen toive eikä liity oikein aloitukseenkaan, myönnetään.*
Olen omalta kohdaltani päätynyt siihen, että abortti ei sopisi minulle, mutta saattaisin tässä tapauksessa päätyä päinvastaiseen. Mielestäni olisi olennaista pystyä seulomaan psykopaatit ja sarjamurhaajat jo sikiövaiheessa. *JOO, tämä on tietysti aika utopistinen toive eikä liity oikein aloitukseenkaan, myönnetään.*
J
järki
Vieras
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja järki:
Vaan kun ei katumuspilleri tehonnut!! Ja sen sain heti kun pääsin päivystykseen tapahtuneen jälkeen.
M
mielipide
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja pystytkö ajattelemaan?:
Raiskaus on aina raiskaus,teki sen sitten ihan outo tyyppi tai oma mies.
Ja lasta en pitäisi jos elämän tilanteeni ei olisi siihen sopiva.Enkä todellakaan usko että olisin tuollaisen kokemuksen jälkeen henkisesti valmis äidiksi.
Vaikea sanoa, että kuinka siinä tilanteessa oikeasti toimisi, mutta nyt ajateltuna pitäisi lapsen. Mutta jos parisuhteessa olisin, niin kyllä asiaa pitäisi miettiä yhdessä miehen kanssa.
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Mie henk.koht. tekisin abortin.
Mutta tuossa edellisessä vastauksessa kalskahti tosi ikävästi korvaan yks juttu.
Että sen raiskaajan ja raiskatun lapsi "on erittäin kiitollinen äidilleen.."
Siis musta aivan kamala tilanne..Että se lapsi "joutuu" tuntemaan syyllisyyttä omasta syntymästään, ja sitämyöten on KIITOLLINEN omalle äidilleen.. Siis todella surullista. En mie meinaa etteikö tässä jokainen olis omalle äiteelleen kiitollien. Mutta uskosin että ilmeisen eri syistä.
Siis ymmärskö kukaan mitä mie tarkotan? :/
J
juups
Vieras
H
harmaa
Vieras
jos jälkiehkäisy ei tehoisi niin synnyttäisin lapsen ja antaisin adoptoitavaksi. en vaan pystyisi aborttiin mitenkään.
Alkuperäinen kirjoittaja Lasisilmä:
Mä tuskin kertoisin lapselle totuutta ihan sen takia ettei ala tuntea syyllisyyttä. Kertoisin hänen saaneen alkunsa yhden yön jutusta ja että en tiedä miehestä muuta kuin etunimen joten häntä ei pysty löytämään. Ei kaunista tuokaan, mutta parempi kuin kuulla olevansa seurausta raiskauksesta.
Luulisin että tekisin abortin.
Vaikkei lapsi olekaan syyllinen tapahtumaan, viha hänen isäänsä ja alkuaan kohtaan saattaisi pilata sekä lapsen että minun elämäni.
Vaikkei lapsi olekaan syyllinen tapahtumaan, viha hänen isäänsä ja alkuaan kohtaan saattaisi pilata sekä lapsen että minun elämäni.
A
