Mitä olisit tehnyt tässä tilanteessa? Hysteerinen vauva...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Cassyput
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Olisin ensin tuuditellut kapalossa ja huijannut pukemisella (yleensä rauhoittuu kun on lämmin) Olisin ottanut vaipan pois ja hieronut jalkoja. Jos ei olisi nämä tehonnut olisin vienyt kylpyyn lämpimään veteen jotta rentoutuisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ohje:
Olisin ensin tuuditellut kapalossa ja huijannut pukemisella (yleensä rauhoittuu kun on lämmin) Olisin ottanut vaipan pois ja hieronut jalkoja. Jos ei olisi nämä tehonnut olisin vienyt kylpyyn lämpimään veteen jotta rentoutuisi.

Kuinkahan kauan sitä rääkyvää vauvaa olis kylvyssä pitänyt pitää? Meillä ei ainakaan olis siihenkään rauhoittunut, jos olis ollut tilanne päällä.

Meillä rauhoitti, kun vauva sai katsella ohiajavia autoja, syyspimeällä oli melkein hypnoosissa, kun killitti valoja. Olkkarin ikkunan eteen kaivautui varmaan mun ja miehen jalanjäljkien kokoinen kolo, niin usein siinä iltaisin seisottiin vauva sylissä...
 
Ei kyl meilläkään raivokasta vauvaa saanu kylvyllä tms rauhottuun. Piti aina löytää se vähiten vastustusta aiheuttava keino ja rauhottu sitte ku huus kyllikseen. Korvatulppia mieki käytin ja ite rauhotuin välillä toisessa huoneessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ohje:
Olisin ensin tuuditellut kapalossa ja huijannut pukemisella (yleensä rauhoittuu kun on lämmin) Olisin ottanut vaipan pois ja hieronut jalkoja. Jos ei olisi nämä tehonnut olisin vienyt kylpyyn lämpimään veteen jotta rentoutuisi.

Kuinkahan kauan sitä rääkyvää vauvaa olis kylvyssä pitänyt pitää? Meillä ei ainakaan olis siihenkään rauhoittunut, jos olis ollut tilanne päällä.

Meillä rauhoitti, kun vauva sai katsella ohiajavia autoja, syyspimeällä oli melkein hypnoosissa, kun killitti valoja. Olkkarin ikkunan eteen kaivautui varmaan mun ja miehen jalanjäljkien kokoinen kolo, niin usein siinä iltaisin seisottiin vauva sylissä...

 
Mä oisin varmaan tehnyt ihan saman. Ja teinkin, kun toi kersa huusi vatsavaivojaan eikä nukkunut päikkäreitä ekaan pariin kuukauteen. Oli siinä välissä vähän voimat loppu, kun päivät meni siinä että yritin yksin saada sen olon helpottamaan että se nukkuis edes hetken, kun oli aina ihan yliväsynyt. Parempi se on vetäistä henkeä väliin, jos siltä alkaa tuntumaan eikä väkisin yrittää vetää övereiksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja cothis:
Mä oisin varmaan tehnyt ihan saman. Ja teinkin, kun toi kersa huusi vatsavaivojaan eikä nukkunut päikkäreitä ekaan pariin kuukauteen. Oli siinä välissä vähän voimat loppu, kun päivät meni siinä että yritin yksin saada sen olon helpottamaan että se nukkuis edes hetken, kun oli aina ihan yliväsynyt. Parempi se on vetäistä henkeä väliin, jos siltä alkaa tuntumaan eikä väkisin yrittää vetää övereiksi.

Erittäin tuttua. Paitsi että tässä tapauksessa yhtälössä oli mukana vielä äitiä kaipaava vajaa 2-vuotias. :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja lyhyt on:
nykyäitien pinna ...tunnissa hermo mennä.. joo-o.

ihan ihme ilkeilyä taas! mutta hienoa että löytyy niin täydellisiä äitejä, että hermokaa ei mene koskaan. helvetin hienoa.

Eiks vaan. Mä kun luulin olevani fiksu, kun ainakin ymmärrän mennä rauhoittumaan kun ei enää jaksa.
 
oikein toimit! ihan ohjeiden mukaan. jos hermo menee itsellä, lapsi vaistoaa sen ja ei rauhotu. tässä tapauksessa oli hyvä, että hetken itse hengähdit ja jatkoi sitten vauvan kanssa.
todella omituisia kommentteja täällä. kyllä hyvä äiti väsyy tunnissa oman lapsen itkuun, se on uuvuttavaa kuunneltavaa kun mikään ei tunnu auttavan. varsinkin jos itkua on kestänyt viikko tolkullä ja talossa toinenkin lapsi ja vielä uhmaikäinen.
vauvahan sitten rauhottui, kun hetken olit itsekkin rauhottunut. joten kaikki hyvin. täältä on turha kysellä mielipiteitä. saat vaan paskaa niskaan kun toisiaan täydellisemmät äidit kehuu itseään kilpaa ja haukkuu sut maanrakoon jos hetken lapsi on sohvalla. miettikää aikaa kun äideillä oli kymmenenkin lasta. ei ne siihen itkuun kuollut jos äiti ei sekunnissa paikalla kun itku yltyy.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja lyhyt on:
nykyäitien pinna ...tunnissa hermo mennä.. joo-o.

ihan ihme ilkeilyä taas! mutta hienoa että löytyy niin täydellisiä äitejä, että hermokaa ei mene koskaan. helvetin hienoa.

Eiks vaan. Mä kun luulin olevani fiksu, kun ainakin ymmärrän mennä rauhoittumaan kun ei enää jaksa.

ihan oikein teit..melko omituista mun mielestä jos äiti ei hermostuisi jos pieni vauva itkee viikko tolkulla ja tässäkin tapauksessa pitkään kerrallaan..tottakai sitä väsyy. ihan luonnollista. sama se vaikka matolle olisit vauvan laskenut kun sillä ei mitään hengenhätää siinä ole. niin. antaa täydellisten nyt suitsutella itseään.

 
Ihan hyvin toimit. Tosin aika montaa keinoa kokeilit tunnin aikana. Eli ensi kerralla yritä kokeilla vain yhtä tai kahta tyynnytyskeinoa. Jatkat siis vain keinuttelua/laulamista what ever koko tunnin. Siis sitä samaa. Ehkä toimii paremmin, ehkä ei... Mutta siis lapsi ei kaipaa 5 min välein vaihtuvaa rauhoituskeinoa.

Ja juuri noin pitää viimeisessä tilanteessa toimia, eli lapsi turvalliseen paikkaan ja itse pois paikalta. Jos siis meinaa lähteä hermo itseltä ja pelkää vaikka ravistelua tms. Siis ihan oikea tapa, jos ei muuta enää keksi/jaksa. Äidille siitä varmaan suurempi trauma jää..
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja lyhyt on:
nykyäitien pinna ...tunnissa hermo mennä.. joo-o.

ihan ihme ilkeilyä taas! mutta hienoa että löytyy niin täydellisiä äitejä, että hermokaa ei mene koskaan. helvetin hienoa.

Niimpä. Vauvan itku ja huuto on todella raastavaa ja tuntikin hyödytöntä yritystä rauhottaa lasta vie oman pällin ratkeamispisteeseen. Sillon mentävä itse viilentymään jotta taas jaksaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ihan hyvin toimit. Tosin aika montaa keinoa kokeilit tunnin aikana. Eli ensi kerralla yritä kokeilla vain yhtä tai kahta tyynnytyskeinoa. Jatkat siis vain keinuttelua/laulamista what ever koko tunnin. Siis sitä samaa. Ehkä toimii paremmin, ehkä ei... Mutta siis lapsi ei kaipaa 5 min välein vaihtuvaa rauhoituskeinoa.

Ja juuri noin pitää viimeisessä tilanteessa toimia, eli lapsi turvalliseen paikkaan ja itse pois paikalta. Jos siis meinaa lähteä hermo itseltä ja pelkää vaikka ravistelua tms. Siis ihan oikea tapa, jos ei muuta enää keksi/jaksa. Äidille siitä varmaan suurempi trauma jää..

Joo mä ymmärrän ton, ja kyllä yritinkin sitä samaa juttua kauemmin kuin 5 minuuttia. Siinä vaan melkein vähän hätääntyy, ja kokeilee sitten kaiken minkä osaa.
 
Niin ja oikeastaan en kysele mielipiteitä, vaan ihan vinkkejä siihen kuinka voisin seuraavalla kerralla toimia. Mimmi on niin tulta ja tappuraa, että seuraava kerta aika varmasti kyllä tulee.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
Alkuperäinen kirjoittaja .:
Alkuperäinen kirjoittaja no:
kapaloon ei tosiaan raivoissaan olevaa vauvaa saa.. Ei ainakaan meidän vauvaa. Mieti itse haluaisitko tulla kiedotuksi tiukkaan pakettiin raivareissa. Sama juttu kantoliinan kanssa. Mutta rengasliina, rintareppu ehkä. Joskus maisemanvaihdos auttaa, pikku pistäytyminen ulkona liinassa vaikka.

Sori vaan, kun rupesi naurattamaan tuo, että kapaloon ei raivoavaa vauvaa saa :D Tuli heti mieleen, että mitenhän pärjäät uhmaikäisen kanssa? hui :D Sehän on jo paljon isompi ;) Ei millään pahalla, mutta oikeasti nauratti pelkkä ajatus siitä miten yrität ja yrität, mutta ei :D
Uhmaikäisiä harvemmin kapaloidaan, vai? Kyllä se kapaloiminen on kohtuu vaikeaa kun kädet ja jalat viuhtoo täysiä joka suuntaan.

Tämä metodi tunnetaan lastenpsykiatriassa nimellä mattohoito. Lasten -ja nuorten psyk.osastoilla on räsymattoja joihin raivarin saannut nuori kääritään ja rauhoitetaan eli periaatteessa kapaloitaan.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
Niin ja oikeastaan en kysele mielipiteitä, vaan ihan vinkkejä siihen kuinka voisin seuraavalla kerralla toimia. Mimmi on niin tulta ja tappuraa, että seuraava kerta aika varmasti kyllä tulee.

Ehdotan että valitset keinon tai kaksi. Sitkeää tuuditusta+laulua hämärässä huoneessa tai mikä nyt on sellanen sulle mukava. Sekin rauhoittaa vauvaa että tilanne pysyy silleen eikä vaihdu monta kertaa. Ja jos tuntuu taas että sulla menee hermo niin taas vauva johonkin turvaan ja itse jäähtymään.
 
Varmaan oisin samallailla tehny, tai sitten viel vaunuihin tai liinaan koittanu sisällä. Ja ihan oikein teit :flower: - tossa tilanteessa on paras vaan hetki vetää henkeä, rauhottua ja sit koittaa uudestaan.
Mä nukutan oman 3kk:n usein sitteriin, koska sylissä tuntuu olevan paljon rauhattomampi. Unisena ja kiukkusena haluais syödä, vaiks just on vetäny napansa täyteen ja tissittelystäkään ei siks tule mitään. Usein vääntää ja kääntää siinä ihan hiki päässä, mutta sitterissä keinutteluun sit nukahtaa.
 
Mua auttoi se, että tiesin vauvan yleensä rauhoittuvan jossain vaiheessa. Joskus tiesin ajan koittavan noin kolmen tunnin kuluttua, joskus tiesin vain, että se tapahtuu "joskus". Otin itselleni tuon ajan "maaliksi" tai mieluummin hieman yli, joten ajattelin vain, että tämä nyt kestää vielä 2 h 40 minuuttia. Silloin kun vauvalla ei ollut rytmiä, otin jonkun satunnaisen ajan esim. seuraavan tasatunnin ja ajattelin hyssytellä sinne saakka. Sitten taas siitä joku toinen etappi.

Toisinaan päätin laulaa esimerkiksi 40 säkeistöä iltalaulua, tai viisi muuten kivaa kappaletta. Joskus kokeiltiin putkeen valssia ja perään tangoa. Mitä tahansa, joka rytmitti omaa aikaani ja sai ajatukset vähän muualle. Lisäksi lauleskelu ja tanssiminen rauhoittivat vauvaakin.
 

Yhteistyössä