Mitä se kateus sitten on?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mietiskelen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mietiskelen

Vieras
Täällä niin monta kertaa sanotaan, että on kateellinen, jos on vaikka vain erimieltä asiasta, tai on kateellinen, kun ei halua jotakin itselleen tai perheelleen (kokee asian tarpeettomasti).

Minun mielestä kateus on ilkeyttä, sitä että kadehtii toisen jotakin, ja haluaa sen itselleenkin, ja toivoo toiselle pahaa.
 
Minusta kateus on sitä, ettei pysty olemaan iloinen siitä, että toiselle tapahtuu jotain hyvää, toivoo sitä samaa itselleen, usein epärealistisesti. Oikeasti ei tarvitse olla kyse asiasta, jota edes tarvisi itselleen. Kateellinen voi myös toivoa, että toinen menettää sen hyvän. Minä en osaa nähdä kateellisuudessa paljonkaan hyvää. Sukulaistunne kateuden kanssa minusta on jonkunlainen haikeus, esim kun itse toivoo lasta, muttei vielä saa ja kuulee toisen raskaudesta, on haikeus, että voi kunpa minäkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Fanta kuvailikin aika hyvin. Kateus näkyy myös siinä, että kun joku puhuu jostain asiasta arkisesti niin joku toinen "lukee rivien välistä" sen retosteluna.

Aivan,kateellinen on hyvä näkemään piilomerkityksiä, jotka tukevat sitä negatiivistä tunnetta ja lisäävätkin sitä.
 
Mun mielestä se on sitä ettei iloita vilpittömästi toisen saavutuksista vaan kuitataan ne välinpitämättömästi niin että toiselle saattaa tulla paha mieli siitä. Tai ääneen vähätellään jotain asiaa mikä toisella on. Onhan se yksi kuolemansynneistäkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mietiskelen:
Täällä niin monta kertaa sanotaan, että on kateellinen, jos on vaikka vain erimieltä asiasta, tai on kateellinen, kun ei halua jotakin itselleen tai perheelleen (kokee asian tarpeettomasti).

Minun mielestä kateus on ilkeyttä, sitä että kadehtii toisen jotakin, ja haluaa sen itselleenkin, ja toivoo toiselle pahaa.

Kateus on sitä, että ei osaa olla iloinen toisten puolesta. Tai että osaa olla iloinen vain lähimpiensä hyvästä onnesta, mutta muiden ei.

Minäpä uskon, että jos joku oikeasti kokee asian merkityksettömäksi itselleen, silloin hän ei aloita tästä aiheesta kovaan ääneen ilkeäsävyisiä keskusteluja tällä foorumilla!
 
minusta kateutta on monenlaista, itsekin siihen syyllistyn mutta mielestäni terveellä tavalla etten toivo toiselle huonoo vaikka kateellinen jostain oisinkin. Esim. olen haaveillu omakotitalosta ja kadehdin heitä joilla semmonen on, mutten missään tapauksessa toivo että he saisivat lähtee kälppiin talostaan. :D olipas se hyvin selitetty :whistle:
 
Itse en ole kateellinen koskaan ollut, enkä tule olemaankaan.

Mutta se, että ottaa täällä kantaa muiden mielipiteisiin ja on erimieltä, ei ole kateutta lainkaan. (hmm, tulikohan tuo nyt oikein...)
 
Alkuperäinen kirjoittaja kuusmiinus:
minusta kateutta on monenlaista, itsekin siihen syyllistyn mutta mielestäni terveellä tavalla etten toivo toiselle huonoo vaikka kateellinen jostain oisinkin. Esim. olen haaveillu omakotitalosta ja kadehdin heitä joilla semmonen on, mutten missään tapauksessa toivo että he saisivat lähtee kälppiin talostaan. :D olipas se hyvin selitetty :whistle:


No niin, olisihan se henoa omistaa hulppea talo jne jne....mutta en mäkään toivo saavani sellaista toisten kustannuksella tai, jos satun tuntemaan jonkun jolla sellainen on, ala ilkeilemään tai vihjailemaan mitään "kyllä toisilla on varaa..."-tyyliin. Kun en kuitenkaan tätä elämääni kenenkään kanssa vaihtaisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja yks:
Mitä, jos on vaan niin väsynyt omassa elämässään, että ei pysty olemaan onnellinen mistään? Ei omasta puolestaan eikä muidenkaan. Onko se kateutta?


Kateushan nyt kuitenkin kohdistuu muihin ihmisiin. Ja silloin kun on itsellä huono olla elämässään, niin silloinhan sitä enemmän tuntee kateuden tunteita muita kohtaan. Kaikki on joskus kateellisia, joillakin vain on myrkyllisempiä ja pahaatarkoittavampia tapoja tuoda se esiin.
 

Yhteistyössä