Mitä tehdä, kun inho omaa lasta kohtaan vain kasvaa ja kasvaa?!?

[NeitiNasu]

meillä ihan samanlaista, paitsi että meillä ei ole ikinä annettu vaihtoehtoja ja päätäntävaltaa, vaan on aina pitänyt tehdä niínkuin vanhemmat sanoo. Tyttö 6 vee.

En tiedä mitä pitäisi tehdä. Mä olen päättänyt vaan selvitä ja kiristää hampaitani hiljaa itsekseen. :/

 

[aply]

useimmiten venytän ja venytän pinnaa, etten räjähtäisi, mutta kun räjähdän, räjähdän lujaa. Huudan ja mäkätän ja saatan heittää esim kaupasta ostetut karkit roskiin, jollei uhkauksista huolimatta ole lopettanut esim. käden tunkemista maitolasiin;
minä: käsi pois maitolasista!! Ruokapöydässä ei käyttäydytä noin!
tytär: ottaa käden pois, pyyhkii sen paitaan, naureskelee ja laittaa kohta uudelleen
minä: karkit jäävät saamatta, jos et tottele ja lopeta! Tämä on viimeinen kerta, kun asiasta sanon!
tytär toistaa saman kuin edellä
minä: nyt olet ilman karkkia, kun et totellut!
tytär haukkuu tyhmäksi ja sanoo ettei tykkää musta, samalla loppui nälkä eikä syö palaakaan. Käsken pyytämään anteeksi sanomisiaan ja kerron että karkit menetti, koska varoituksista huolimatta ei totellut ja tuhannen kerran sanon, että meillä ei ruokapöydässä niin käyttäydytä.
Ei pyydä anteeksi vaan näyttää kieltä ja on kuin ei olisi ymmärtänyt sanaakaan siitä mitä sanoin. Laitan jäähylle ja sanon, että sitten kun on anteeksi pyydetty ja sovittu ja asia ymmärretty saa lähteä ulos/katsoa ohjelmaa, mitä sitten olikin ollut menossa tekemään.

Hyviä vinkkejä tullut, mutta minä lisäisin tähän vielä asian että tuollaisesta käytöksestä itse antaisin rangaistuksen HETI ekalla kerralla kun lasiin kätensä tunkee, koska tietää ihan varmasti että niin ei saa tehdä. Samoin kaikesta muusta antaisin rangaistuksen heti ekasta kerrasta ilman varoituksia jos asia on aiemmin käyty läpi. Esim. tuo vaatteiden pukeminen, jos ei pue heti kiukuttelematta mitä on sanottu niin sitten vaan kommentti "Nyt ei sitten mennäkään". Jos pakko meno niin esim. "Seuraava karkkipäivä on nyt menetetty" ja lapsi kainaloon ja menoksi. Eli pointtini on että kun tietää jo ekalla kerralla tekevänsä väärin, niin silloin minusta varoituksia ei enää anneta, vaan suoraan se rangaistus.

 

[Leijonaemo]

Meillä tytär 4,5-vuotias ja olen alusta pitäen huomannut, että temperamenttia on huomattavasti enemmän kuin perheen muilla lapsilla. Meillä varsinkin siirtymätilanteet ovat mahdottomia: tyttö ei halua pukea päälle mitä ehdotan, sitten saattaa tunnin taistelun jälkeen laittaa ja ehkäpä käydä vielä kerran vaihtamassa päälle ne, joita en ole hänelle antanut. Äiti on tyhmä ja typerä monta kertaa päivässä. Jäähytystä käytetty, mutta tyttö saattaa sielläkin vain kiljua tyhmää ja typerää eikä rauhoitu vaikka istuisi jäähyllä tunnin. Kaikki asiat pitäisi tosiaan tehdä HÄNEN TAVALLAAN. En vihaa lastani, enkä tunne inhoa, mutta väsymystä tunnen jatkuvasta "taisteluvalmiudesta" johtuen. Tyttö on erittäin vaativa! En anna silti periksi vaan uskon, että tälle tytölle on nyt vain näytettävä enemmän kuin veljilleen, että missä se kaapin paikka on tässä talossa. Osaa hän olla herttainenkin ja erittäin älykäs ja verbaalisesti lahjakas. Uskon tavallaan tuon vanhempien pompotuksen juontuvan myös älykkyydestä. Tyttö osaa siis jopa "manipuloida" ja johdatella meitä vanhempia haluttuun lopputulokseen, on osannut jo vuosia.

Sanoisin sinullekin, että ole itse määrätietoinen. Älä jämähdä äläkä järkyty tytön sanomisista vaan anna tulla toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kyllä tänne maailmaan ääntä mahtuu Haastavaa tämä on, mutta tiedän, että tästä tytöstä kasvaa ihminen, jota muut eivät kynnysmattonaan käytä