Mitä tehdä tuon 3 vuotiaan uhman kanssa..

[Mainio Manu]

Meillä menee muuten todella hyvin 3 vuotiaan kanssa, hän on ollut melko "helppo" lapsi kokoajan. Nyt on alkanut vaan kamala vääntö pukemisen kanssa ja mä olen jo ihan hukassa.

Aina kun pitäis johonkin lähteä, tyttö viivyttää ja keksii kaikkea muuta mutta ei todellakaan ala pukemaan vaatteita päälle. Se vois vitkutella helposto tunninkin ilman pienintäkään pukemisen edistymistä ellen rupeis itse sitä lopulta pukemaan, kun aletaan olla jo myöhässä. Tähän nimenomaan en tahtois mennä, koska musta tuntuu, ettei lapsi silloin opi sitä, että itse hoidetaan se pukeminen.

Meillä on "rangaistuskeinoina" käytössä jäähypenkki ja lelujen jäähylaatikko (nukkumaan mennessä jos ei rauhoitu sänkyyn vaan alkaa leikkiä leluilla, varoituksen jälkeen lelut, joilla tyttö leikki, menee jäähylaatikkoon). Jäähypenkkiä on aiemmin jouduttu käyttämään harvoin mutta se on kyllä ollut toimiva. Jäähylaatikko on aika uusi juttu, koska vasta hiljattain alettiin miettiä keinoa, jolla saataisiin tyttö nukahtamaan ettei se nukkumaanmeno menisi parin tunnin leikkituokioksi.

Tuo jäähy ei kuitenkaan toimi pukemisessa, koska aina ei vain ole varaa myöhästyä. Meillä jäähyllä ollaan niin kauan, kunnes lapsi pyytää anteeksi toimintaansa. Normaalisti Lapsi istuu jäähyllä sen pari minuuttia ja sitten jo tahtoo pyytää anteeksi mutta pukemistaisteluissa (kun ollaan siis lähdössä jonnekin) lapsi istuisi jäähyllä vaikka 15minuuttia eikä edelleenkään ole valmis pukemaan ja pyytämään anteeksi. Tyttö on hoksannut ilmiselvästi sen, että sillä tavalla saa kiireessä meidän hermot parhaiten kiristymään.
Jäähyn ongelma tulee siis esiin vain silloin, kun meillä on kiire johonkin.

Mä en jotenkin jaksa enää sitä, että joka ikinen kerta kun pitäis lähteä johonkin (oli kyse leikkimään menemisestä tai lääkäriin lähtemisestä), lopulta mun hermot on riekaleina ja tekis mieli purskahtaa itkuun. Kun ei meillä aiemmin ole ollut tällaisia ongelmia, jotenkin tämä tahtojen taistelu tuli nyt ihan puun takaa :snotty: Antakaa vinkkejä miten saatais tää tilanne ratkaistua!

 

["Vieras"]

No ensinnäkin tietty kun on pukemisaika niin ei oo leikkiaika eli kaikki lelut on silloin kiellettyjä, kaikki mihin koskee menee suoraan jäähylaatikkoon.

Selitä sille että aikuiset päättää milloin lähdetään ulos, ei lapsi. Ja ulos lähdetään, oli vaatteet päällä tai ei. 'Sulle tulee kylmä jos lähdet sisävaatteissa ulos. sun sukat kastuu ilman kenkiä'.Jos ei pue, kerää vaatteet kainaloon ja sitte vaan lähdette. Meillä taipuu viimeestään rapoukäytävässä mutta tarvittaessa tietty voitte mennä ulos asti ilman vastteita. Tärkeintä on että lapsi oppii ettei vetkuttelu tuota tulosta vaan ulos lähdetään silloinkun sanotaan.

 

["hilda"]

no 3v on pieni, pue hänet kun on kiire! ongelma ratkaistu, kyllä hän ehtii pukee itse monet sadat kerrat elämänsä aikana. ihme kun on niin kiire itsenäistää pienetkin lapset.

jos e ite pue, niin sit sä puet koska sä päätät koska siitä ovesta mennään ulos eikä lapsi. Nythän lapsi vedättää 10-0

 

[ei se rikki mene]

aloita pukeminen puoli tuntia nykyistä aiemmin, tiedä itse että matsi siitä tulee ja myös se että sinun kuuluu se voittaa lapsen itsensä tähden, ilmoitat jossain puolivälissä prosessia että puetko sinä vai puenko minä, ja jos lapsi on edes rimpuilematta, niin lopuksi joku kiva palkkio.

kyllä lapsi oppii. nytkin se on noinvain oppinut ihan opettamattakin, että itse ei tartte pukemista hoitaa silloin kun on kiire. no mitä siitä, kohta oppii myös että on sittenkin yleisesti ottaen mukavampi pukea itse.

 

[näin]

Meillä toimii kolmevuotiaalla pojalla se että jos ei rupea pukemaan parista kehotuksesta niin sanon että jää sitten kotiin, ei äiti halua sua ottaa mukaan kun ei mene vaatteet päälle ja rupean pukemaan omia vaatteita ja teen lähtöä. En kiinnitä mitään huomiota. Nopeesti alkaa mieli muuttumaan kun huomaa että ihan oikeasti lähden ilman häntä, ja pukee sitten kiltisti tai antaa pukea.

Pelottelua, kyllä, mutta en jaksa huutaa tai pukea riuhtovaa lasta joka kerta. tämän voin hoitaa normaalilla puheella ja sitten saan toivottua käytöstä helposti

 

[Mainio Manu]

Meillä toimii kolmevuotiaalla pojalla se että jos ei rupea pukemaan parista kehotuksesta niin sanon että jää sitten kotiin, ei äiti halua sua ottaa mukaan kun ei mene vaatteet päälle ja rupean pukemaan omia vaatteita ja teen lähtöä. En kiinnitä mitään huomiota. Nopeesti alkaa mieli muuttumaan kun huomaa että ihan oikeasti lähden ilman häntä, ja pukee sitten kiltisti tai antaa pukea.

Pelottelua, kyllä, mutta en jaksa huutaa tai pukea riuhtovaa lasta joka kerta. tämän voin hoitaa normaalilla puheella ja sitten saan toivottua käytöstä helposti

Mä en oo tuohon lähtenyt, koska hyvinkin tyttö vois antaa mun lähteä ja alkaa sitten vasta huutamaan kun oon oikeasti jättäny sen yksin. Ja yksin en aio sitä koskaan jättää, joten se olis turhaa uhkailua mun osalta. Mä oon tehny päätöksen, että uhkailen vain asioilla, jotka voin toteuttaakin..

 

[Mainio Manu]

[QUOTE="Vieras";27566688]No ensinnäkin tietty kun on pukemisaika niin ei oo leikkiaika eli kaikki lelut on silloin kiellettyjä, kaikki mihin koskee menee suoraan jäähylaatikkoon.

Selitä sille että aikuiset päättää milloin lähdetään ulos, ei lapsi. Ja ulos lähdetään, oli vaatteet päällä tai ei. 'Sulle tulee kylmä jos lähdet sisävaatteissa ulos. sun sukat kastuu ilman kenkiä'.Jos ei pue, kerää vaatteet kainaloon ja sitte vaan lähdette. Meillä taipuu viimeestään rapoukäytävässä mutta tarvittaessa tietty voitte mennä ulos asti ilman vastteita. Tärkeintä on että lapsi oppii ettei vetkuttelu tuota tulosta vaan ulos lähdetään silloinkun sanotaan.[/QUOTE]

Meillä ku ovesta ulos astuu, niin pihalla ollaan Joten ei paljoa aikaa olis perua aatoksia, kun jo ollaan kylmässä. Jotenki mua vaan tässä pelottaa se, että vien sen pihalle ilman vaatteita ja sitten tyttö ei oo moksiskaan kylmästä ja olis siellä niin kauan, että lopulta se aloite pukemiseen tulee siinäkin mun puolelta.

Joo.. oon miettinyt sitäkin otanko tämän ite jotenkin liian vaikeesti, tai ajattelenko liikaa. Jotenkin vaikea olla johdonmukainen jokaikinen kerta, kun tilanteet vaihtuu ja meillä miehen kanssa eri tyylitkin hoitaa tilanteet..

 

["juu"]

Mä en oo tuohon lähtenyt, koska hyvinkin tyttö vois antaa mun lähteä ja alkaa sitten vasta huutamaan kun oon oikeasti jättäny sen yksin. Ja yksin en aio sitä koskaan jättää, joten se olis turhaa uhkailua mun osalta. Mä oon tehny päätöksen, että uhkailen vain asioilla, jotka voin toteuttaakin..

tai sitten vaihtoehtoisena vaatteet ja lapsi kainaloon ja näyttää että mennään joko vaatteet päällä tai ilman. Tekee varmasti fiksun päätöksen jatkossa.

 

["jenni"]

Minusta on huono homma, jos lapsi saa itse päättää jäähyaikansa. Selkeintä kaikille, että siellä ollaan tietty vakioaika ja sen jälkeen pyydetään anteeksi kunnolla. Jos ei pyydä, niin sitten aika alkaa alusta. Näin valta säilyy aikuisella, kuten pitääkin.

Mun lapseni on surkea pukija, homma ei ole koskaan kiinnostanut. Oon valinnut sen, että aikataulussa pysyminen on tärkeämpää kuin itse pukeminen, joten puen lapsen käytännössä aina kun on kiire. Pikkusisar on alkanut pukea jo isompaa lasta enemmän ja paremmin, ja siitä kun kehuu pienempää, saa isompikin vähän näyttämishalua. Uskon, että tässä asiassa kehuilla pääsee rankaisua pidemmälle, joten muistan kiittää aina, kun lapsi pukee reippaasti itse. Choose your battle! Mieti, onko pukeminen juuri se asia, josta haluat vääntää. Muitakin aiheita on nurkan takana taatusti jonoksi asti

 

["juu"]

on teillä itsepäisiä tyttöjä..meidän pojalla on aina tullut järki käteen jo pienestä komennuksesta tai vihjailusta ettei pääse mukaan jos ei pue.

 

["jenni"]

Jotenki mua vaan tässä pelottaa se, että vien sen pihalle ilman vaatteita ja sitten tyttö ei oo moksiskaan kylmästä ja olis siellä niin kauan, että lopulta se aloite pukemiseen tulee siinäkin mun puolelta.

Älä hössötä, ei lapsi keuhkokuumetta saa jos vähän palelee näillä keleillä. Anna lapsen itse huomata, että mukavampaa on vaatteet päällä. Meillä on yksi automatka tehty sisävaatteissa syyskeleillä, kun pukeminen meni ihan pelleilyksi. Ei kuulemma palellut yhtään, mutta sen jälkeen on jostain syystä takki kelvannut päälle ihan hyvin.

 

[Mainio Manu]

Nyt vasta hoksasin, että tuo käytös on alkanut sen jälkeen, kun meille syntyi vauva eli mahtaisko tässä jotain taantumista olla sitten?