Mitä tekisit mun tilanteessa?(ei tästä tappeluketjua kiitos)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Aini
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Aini:
Kiitos nopeista vastauksista! Tekstistä tosiaan tulikin aika pitkä, pahoittelut siitä. Kaikki vaan purkautui kun nyt kirjoitin tästä.

Mieshän oli meistä se, jolla oli suurempi vauvakuume ja itse vähän ns. "painosti" mua vauvan tekoon. Lapsi on ihana ja tosi haluttu munkin puolelta siis, älkää käsittäkö väärin. Mä olisin siis itse voinut vielä hetken odottakin lapsen hankinnassa, mutta mies mut puhui ympäri enkä tietenkään ole lasta katunut. Odotusaika meni ihan hyvin, mies ei ollut kovin kiinnostunut kutienkaan eikä esim. ultrissa käynyt kertaakaan mutta pistin sen tietämättömyyden piikkiin..
Huoh, tämä tilanne on ihan hirveä suoraan sanottuna.

Meillä ihan samoin! Mies oli se jolla oli hirvee pesänrakennusvietti ja sai minutkin innostumaan, mut sit kun oli kaikki mitä se halus (molemmat halusi), ei enää kiinnostanutkaan. Onko miehesi avioeroperheestä? Itse olen miettinyt että mun miehellä ei varmaan ole minkäänlaista esikuvaa ollut minkälainen sen isän edes suunnilleen kuuluisi olla...
 
Alkuperäinen kirjoittaja maissihiiri:
Vo kun kuulostaa pahalta tuo tilanne :hug:

Mutta ihmettelen kyllä, että etkö yhtään ennen lapsen hankkimista tiennyt minkälainen miehesi on? Oletko aina tehnyt yksinäsi kaikki kotityöt yms, myös silloin kun olette molemmat olleet työelämässä? Ei tuohon tilanteeseen kyllä voi oikeen mitään muuta sanoa, kuin että itse en kyllä jaksaisi enkä kestäisi vastaavaa tilannetta, vaan luulen kyllä että ero olisi edessä jos mieheni käyttäytyisi noin.

Niin ja eikä se ikäkään välttämättä mitään meinaa, mun mieheni on 23 ja meillä 2 lasta ja on kyllä aivan tasavertainen vanhempi mun rinnalla, ainoa mitä ei tee niin on imetys :)

Mun mies teki kotitöitä ennen lapsen syntymää;teki ruokaa,tiskasi,siivosi,kävi kaupassa jne.. Mut lapsen syntymän jälkeen kun jäin töistä äitiyslomalle ja hoitovapaalle sanoi suoraan,että hommat kuuluu mulle koska hän käy töissä. En todellakaan tiennyt mieheni noin muuttuvan lapsen syntymän myötä. Hän onkin pian ex. Aivan kamala ukko!!!

 
miks sä passaat miestäsi - kai nyt iso mies osaa itelleen kahvit keittää? ja toisekseen kyllä mä oon saanu aina tehtyä kotihommat vaikka on lapsiakin tarvinut vahtia. koita järjestää koti sellaiseksi että pikkuinen ei pääse paikkoihin joissa on jokin oikea vaara (pesuainekaappi, parveke yms ja niihin lapsilukot), mutta voi muuten leikkiä ja touhuta vapaasti. arvoesineet niin korkealle hyllyyn ettei lapsi niihin ylety ja muutoinkin tee kodista lapsiystävällinen. ja tuossa iässä olevalle lapselle joutuu valitettavan usein sanomaan ei, eikä ne lapset opi ennenkuin ovat käyneet ei-koulun läpi.
nuo aamuheräämiset voi hoitaa aamuvirkumpi ja jos ei millään huvita herätä lapsen kanssa kukonlaulun aikaan leikkimään niin lapsen rytmiä kannattaa siirtää: myöhemmin illalla nukkumaan niin herääminenkin siirttyy myöhemmäksi. miksi pakottaa itsensä heräämään aikaisin (ja olemaan päivisin väsynyt) jos siihen ei ole todellista tarvetta.
 
mä lopettaisin passaamisen ensimmäisenä. en laittais aamupalaa, en keittelis kaffetta tai laittais ruokaa miehen mielen mukaan. voi olla että pyykkäämisen jalon taidonkin sais opetella.

mulla nousi kyllä niin raivo aapeen puolesta, ettei tosikaan |O
 
puhu ukolles "musta tuntuu talta kun sa teet nain" -tyylilla. ja kysy mita se ajattelee vanhemmuudesta. Sano etta oot huomannut sen kylilla puhuvan ihan muuta kun kaytannossa kotona tapahtuu. Muistuta etta ite halusi lapsen. Ja etta lakkaa kiroilemasta lapsen edessa! Kerro vahan faktaa lapsen kehityksesta ja kuinka tollanen ei yhtaan tue henkista kehitysta eika teidan parisuhdetta. Muista kysya aina valiin milta miehestas tuntuu. Jos rakkaudellisella ja ystavallisella rehellisyydella ja avoimuudella ei paase eteenpain tilanteesta (molempien taytyy pystya joustamaan), niin hae apua. Moni on maininnut neuvolan. Itse ulkosuomalaisena en sita systeemia tunne.
Voimia! :hug:
 

Yhteistyössä