Nimenomaan, ei voi tietää mitään, kun perhe ei kerro. Muutta jos aktiivisesti kyselevät jatkuvasti vuoropäivin lapselle kyläpaikkaa, vaikka ap on jo sanonut että seuraavat viikot ei käy, niin kyllä aika epätoivoisilta ja ymmärtämättömiltä vanhemmilta vaikuttavat.
Sen voin sanoa, että harvalle vanhemmalle voi sanoa muuta kuin myönteistä lapsestaan. Tuskin ap tarkoittaa että moittisi, mutta sanoisi hän miten ystävällisesti tahansa, niin suuttuisihan se äiti. Niin se vain on. Ei toinen äiti voi mennä sanomaan muuta kuin positiivsia asioita toisen lapsesta. Jos poika huitoo nappeja niinvoi vain sanoa, että no ompas nopeat refleksit tms. Ei että näyttää ettei jaksa keksikittyä.
[QUOTE="...";29094857]Ok, olet siis päättänyt miten toimit. Miksi sitten neuvoja kysyt? Itse toimisin noin kuin sanoin.
Mulla onkin erityslapsi yksi lapsistani niin tietty osaan suhtautua eri tavoin jos lapseni käytöksestä halutaan keskustella. Mutta en olekkaan tunkemassa lastani kenellekkään hoitoon kyllä. Missään kohdin en sinun käskenyt alkaa syyttelemään ketään enkä osoittamaan sormella, nyt itse vääristelit kirjoituksiani. Sekin kertoo asenteestasi jotain. Ole siis vastaamatta heille.
Ja mitä tuohon ylläolevaan vieraan kommenttiin niin saattaahan koulussa olla huomattu asia ja puututtu siihen. Rattaat noissa asioissa pyörivät vain hitaasti ja jonot kaikkiin testeihin saattavat kestää jopa vuoden.
Vanhemmista on paha sanoa kun en tunne. Jos on heidän ainoa lapsi niin on vaikeata huomata jos oma lapsi on erinlainen kuin muut. Siksi myös asiasta sanominen helpottaa.
Tai mistä voimme tietää että vanhemmat tietävät lapsensa erinlaisuuden ja ovat apua hakeneet? Jonotkin niihin on pitkät. Tai sitten vanhemmat ei välitä hakea apua. Emme voi tietää.[/QUOTE]
