L
Löpsö
Vieras
Miten 12v. tulisi jo osata käyttäytyä?
Meillä käy mieheni poika, joka on 12v. Täyttää syksyllä 13v.
Yhteinen lapsemme on 3v.tyttö.
Tämä 12v. opettaa lapselleni JOKA kerta käydessään kaikenlaisia typeriä hokemia, joita 3v. ei tarvitse oppia. Hän piereskelee avoimesti joka paikassa, vaikka kehoitettu wc. Hän pelatessaan jalkapalloa tyttäreni kanssa käskee potkimaan koko ajan lujempaa ja sitten, kun osuu alapäähän, hän huutaa dramaattisesti ja koskee sinne. 3v. katsoo suu auki. Hän ei ole kiinnostunut minkäänlaisista kotitöistä eikä hänellä ole minkäänlaista halua auttaa missään. Jos lähdemme jonnekin, hän narisee koko ajan, ettei jaksa kävellä eikä mikään kiinnosta. Okei, jotkut asiat kuuluvat kehitysvaiheisiin, mutta missä kulkee raja?
Mitä tekisitte tällaisessa tilanteessa? MInusta tyttäreni ei tarvitse olla 12v. kriisin kohde. Jatkuvasti saa olla katsomassa, ettei mitään typerää tapahdu ja koko ajan pitää olla kieltämässä. Jotenkin hänellä hirveän vaikea kunnioittaa sitä, miten tytärtämme kasvatan, koska hänellä itsellään ei kotona ilmeisesti ole juurikaan rajoja muuta kuin nukkumaan menossa.
Kait 12v. voi odottaa jo jotain käytöstapoja? Markettiin mentäessä poika menee kyykkyyn lattialle, jos ei jaksa kävellä (ja ihmisten edessä siis). Sitten on tullut tappelua, kun ängennyt autokärryihin, kun 3v. haluaa niihin...
Antakaa vinkkejä mitä tekisitte? Minua nolottaa tosi paljon, jos tyttäreni omaksuu pojan käytöstapoja ja olemmekin JOKA kerta pojan lähdettyä vielä joutuneet kertaamaan tyttären kanssa, mitä voi tehdä ja mitä ei. Toki tyttö niitä tietääkin.
Toiv.ei kovin sekavaa kirjoitusta. Kiitän asiallisista vastauksistanne.
Meillä käy mieheni poika, joka on 12v. Täyttää syksyllä 13v.
Yhteinen lapsemme on 3v.tyttö.
Tämä 12v. opettaa lapselleni JOKA kerta käydessään kaikenlaisia typeriä hokemia, joita 3v. ei tarvitse oppia. Hän piereskelee avoimesti joka paikassa, vaikka kehoitettu wc. Hän pelatessaan jalkapalloa tyttäreni kanssa käskee potkimaan koko ajan lujempaa ja sitten, kun osuu alapäähän, hän huutaa dramaattisesti ja koskee sinne. 3v. katsoo suu auki. Hän ei ole kiinnostunut minkäänlaisista kotitöistä eikä hänellä ole minkäänlaista halua auttaa missään. Jos lähdemme jonnekin, hän narisee koko ajan, ettei jaksa kävellä eikä mikään kiinnosta. Okei, jotkut asiat kuuluvat kehitysvaiheisiin, mutta missä kulkee raja?
Mitä tekisitte tällaisessa tilanteessa? MInusta tyttäreni ei tarvitse olla 12v. kriisin kohde. Jatkuvasti saa olla katsomassa, ettei mitään typerää tapahdu ja koko ajan pitää olla kieltämässä. Jotenkin hänellä hirveän vaikea kunnioittaa sitä, miten tytärtämme kasvatan, koska hänellä itsellään ei kotona ilmeisesti ole juurikaan rajoja muuta kuin nukkumaan menossa.
Kait 12v. voi odottaa jo jotain käytöstapoja? Markettiin mentäessä poika menee kyykkyyn lattialle, jos ei jaksa kävellä (ja ihmisten edessä siis). Sitten on tullut tappelua, kun ängennyt autokärryihin, kun 3v. haluaa niihin...
Antakaa vinkkejä mitä tekisitte? Minua nolottaa tosi paljon, jos tyttäreni omaksuu pojan käytöstapoja ja olemmekin JOKA kerta pojan lähdettyä vielä joutuneet kertaamaan tyttären kanssa, mitä voi tehdä ja mitä ei. Toki tyttö niitä tietääkin.
Toiv.ei kovin sekavaa kirjoitusta. Kiitän asiallisista vastauksistanne.