Mitä vastaisit ystäväsi hyvin musertavaan ja loukkaavaan viestiin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Laura..
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Minkätyyppinen ihminen tämä morsian on, onko erityisen varovainen suhteessa muihin vai olisiko hänessä jotain vähän "ilkikurista" eli tykkäisi kun syntyisi vähän draamaa. Itse en ainakaan rupeaisi tivailemaan mitään, mutta miettisin sitä kaveria ja kaveruuttakin vähän uudelta kantilta.
 
Tai onko ystäväsi vähän teinimäinen eli laskeskelee, että määrä ratkaisee laadun sijasta? Saa myös enemmän lahjoja. :P Voihan myös olla, että hän haluaa pitää nämä ystävät enempi ominaan, ettei teidän välillänne tapahtuisi lähentymistä. Mutta tämä on vain spekulointia, totuus voi olla tavallisen tylsähkö.
 
Itse kokisin kutsumatta jättämisen loukkauksena ja näin ollen antaisin ystävyyden kuivua pois. Samalla poistaisin "ystäväni" kaikki yhteistiedot, enkä vastaisi mihinkään yhteydenottoon..

Aikuinen pitää olla molempien, ei vain sinun. Jotenkin ymmärsin viestistäsi että hän kertoi sinulle ettei aio kutsua sinua häihinsä?? Halusiko hän olla "reilu" vai vain loukata päin naamaa?
Mulle eräs entinen ystävä kertoi joskus yhteisen tuttavamme haukkuneen minua. Kysyin miksi sun piti kertoa tuo, halusit varmaan että pahoitan mieleni? Vastasi että "halusin olla rehellinen ja kertoa mitä se susta ajattelee." Nykyään vieläkin kuulemma ihmettelee, miksi en enää välitä olla sen kanssa missään tekemisissä. Ei ole omien sanojensa mukaan halunnut muuta kuin olla rehellinen :D
 
Itse en osaisi elää tilanteessa, jossa noin moni asia jää selviämättä. Eli en pystyisi vain vaikenemaan ja poistamaan näitä ihmisiä elämästäni, vaan haluaisin omalta osaltani puhdistaa tilanteen.

Eli, laittaisin varmaan koko porukalle yhteisen viestin (niin, että kaikki he näkisivät, että se menee kaikille kolmelle, jottei kukaan voisi toiselle sitten värittää sitä), jossa toteaisin, että tämä on tosi ikävä ja kummallinen juttu. Että en tiedä, mitä on tapahtunut silloin joskus, kun nämä kaksi halusivat katkaista välit. Että koitin sitä silloin kysellä, mutta jäi epäselväksi. Ja että todella kurjaa nyt sitten, että tämä kolmaskin kokee ystävyyteni vaikeaksi, ja että tilanne on ajautunut tähän. Että eikö aikuisina ihmisinä voitaisi jotenkin selvittää tilannetta, ainakin sen verran, että minäkin saisin tietää mistä kaikki johtuu, kun kuitenkin näin dramaattisia seurauksia on koitunut jostain, mikä on minulle täysin epäselvää. Naimisiin menijälle toivottaisin vielä onnea ja mukavaa hääpäivää, ja toteaisin, että ehkä tapaamme sitten sopivassa tilanteessa myöhemmin, jos asiat saadaan selvitettyä.

Tämän jälkeen voisin jäädä täysin rauhallisin mielin odottamaan, selviääkö jokin vai ei, ja jos kenestäkään ei kuuluisi mitään, voisin todeta että heidän vahinkonsa. Parhaassa tapauksessa jotakin jopa selviäisi. Niitä kahta en ehkä kuitenkaan enää haluaisi ystävikseni, mutta tämä naimisiin menijä voisi pysyä ystävänä hääkutsusta riippumatta, jos osaisi jotenkin fiksusti reagoida.
 
Mulle eräs entinen ystävä kertoi joskus yhteisen tuttavamme haukkuneen minua. Kysyin miksi sun piti kertoa tuo, halusit varmaan että pahoitan mieleni? Vastasi että "halusin olla rehellinen ja kertoa mitä se susta ajattelee." Nykyään vieläkin kuulemma ihmettelee, miksi en enää välitä olla sen kanssa missään tekemisissä. Ei ole omien sanojensa mukaan halunnut muuta kuin olla rehellinen :D
Siis suutuit ystävällesi, koska kertoi mitä tuttunne oli puhunut sinusta? Miksi? Ei viestintuojaa kuulu ampua. Nyt sä lopetit periaatteessa ystävyytenne siksi, että joku toinen on ollut ilkeä sua kohtaan. Ihme logiikka taas.
 
  • Tykkää
Reactions: vierailijatartar
Laittaisin viestin jossa kerron, että ymmärrän täysin hankalan tilanteen. Kertoisin että myös oma tilanteeni on niin hankala, että minun täytyy myös jättää hänet pois ystäväpiiristäni näiden samojen ihmisten takia. Toivottaisin oikein oikein mukavaa loppuelämää valitsemiensa ystävien ympäröimänä.

Ja mä vastaisin sulle että et sä sitä päätä. Mitä jos se porukka on tiivis niin sä suljet ittes pois kaikesta koska kukaan ei voi sanoa silloin noin.
 
Miten minusta tuntuu, että jätät jotain olennaista kertomatta? Jotain kummaa tuohon liittyy, jos noin pahasti joku on loukkaantunut. Oletko mahdollisesti vienyt toisen potentiaalisen poikaystävän tai saanut sellaisen kanssa lapsen? Tai olet hehkutellut kyllästymiseen saakka raskauttasi ja esitellyt mielipiteitäsi, kuinka muidenkin pitäisi tms.
 
Mulle eräs entinen ystävä kertoi joskus yhteisen tuttavamme haukkuneen minua. Kysyin miksi sun piti kertoa tuo, halusit varmaan että pahoitan mieleni? Vastasi että "halusin olla rehellinen ja kertoa mitä se susta ajattelee." Nykyään vieläkin kuulemma ihmettelee, miksi en enää välitä olla sen kanssa missään tekemisissä. Ei ole omien sanojensa mukaan halunnut muuta kuin olla rehellinen :D

Taisit nyt suuttua kyllä väärälle ihmiselle.
 
salaliittoteoria: onko mahdollista, että morsian on aikoinaan valehdellut ap:sta näille ystäville, ja nyt pelkää paljastuvansa eikä siksi halua koko kolmikkoa samaan tilaan?
 
Ikäloppuna ihmisenä ja myös elämää kokeneena olen sitä mieltä, ettei ystäväsi toimi nyt oikein. Olipa syy kutsumatta jättämiseen sinussa tai muissa, niin asia pitää selvittää. Maailma pitää ihan liikaa sisällään puhumattomuutta ja aivan turhaa ylpeyttä. Puhumattomuus lisää typeryyttä, huonon käytöksen sallimista, itsekeskeisyyttä.

Teet hänelle palveluksen, nimenomaan ystävänä, nostaessasi kissan pöydälle ja kertomalla tunteistasi hänelle. Kannattaa ehkä jokunen viikko miettiä, miten kerrot. Kun tilanne on hallinnassasi et jää altavastaajaksi ja pystyt keskustelemaan ystäväsi kanssa niin, että hänkin joutuu ottamaan vastuun käytöksestään sinua kohtaan.

Vaikka ystäväsi edelleenkin jättäisi sinut kutsumatta (ja tuskin haluat enää häihin muutenkaan moisen tyhmyyden jälkeen osallistua), niin pallo jää hänelle. Hän jää kantamaan huonoa omatuntoa siitä, mitä teki. Hän ei tule unohtamaan tyhmyyttään ja huonotapaisuuttaan. Sinä taas olet ystävänä toiminut aivan oikein olemalla rehellinen, avoin ja ottamalla vaikean asian eteen nimenomaan ystävänä.

Olen oppinut tekemään juuri niin. Et uskokaan, miten hyvä olo jää pystyessäni avaamaan tilanteen, osoittamalla ystävyyteni ja antamalla anteeksi. Silloin minä jatkan vahvasti eteenpäin ja toinen jää miettimään, miten hän käytöksestään selviää. Pidän oveni aina auki, olen valmis jatkaan ystävyyttä, mutta harva kykenee enää palaamaan takaisin. Juurikin siksi, etten hoida tilanteita vihassa, ylpeydessä saati kostamalla. Siinä ei menetä arvoaan, vaan päinvastoin.
 

Yhteistyössä