Miten ihmeessä jotkut jaksaa lasten harrastamista (mnta kertaa viikossa...)???

[neiti Dina]

Me asutaan lähellä palveluita, keskustaan on alle kilometrin matka. Harrastukset on valikoituneet niin, että niihin on kävelymatka. Uimahalli on tuossa seuravassa korttelissa ja tanssisali sitä seuraavassa. Lasten koululla on salibandytreenit.

Uimahallille 100 metriä
Tanssisalille 200 metriä
Koululle 600 metriä

Lapset pääsee harrastuksiin ihan itse, tosin 4-v pitää viedä uimahallille....

Lisäksi harrastukset on valikoituneet ja aikuisten hienovaraisella ohjauksella menneet niin, että suuri välineinvestointeja ei tarvita. Neljän lapsen harrastaminen ei ole liian kallista, eikä hankalaa järjestää.

jotenkin tämän suuntaisesti uskon että mekin tullaan toimimaan. Sillon kun olin vielä kht:lla kotona, eräs sukulainen 30km päässä keskustasta, soitti vähintään kerran viikossa että voisinko kuskata heidän poikaansa sinne ja tänne ja tuonne kun ite ovat töissä jne... no mähän kilttinä kuskasin.

 

[vieras]

En kertakaikkiaan tajua, miten vanhemmat jaksaa kuskata lapsia koko ajan ja viikonloputkin menee lasten harrastusetn ehdoilla.

Jaksamme koska lapsen harratuksesta on tullut koko perheen harrastus, mieheni valmentaa poikaamme ja olemme koko perhe mukana harrastuksessa kentän reunalla, kisoissa, seuran tempauksissa jne.

Olemme tutustuneet lapsemme harrastuksen kautta moneen muuhun perheseen ja heistä on tullut meille ysäviä, joita tapaamme paljon muutenkin mutta pääasiassa harrastuksen parissa.

Nyt nuorempi lapsemme on aloittamassa samaa harrastusta, joka toki lisää meidän vanhempien käyttämää aikaa lasten harratuksiin, mutta emme koe tätä mitenkään työläänä. Ja koska perheessä on kaksi aikuista, ehtii aina toinen vuorollaan omiinkin harrastuksiin toisen kuskatessa lasta/ollessa mukana pelikentällä.

Harrastaminen on hyvä asia, mutta rajansa kaikella. ja ehdottomasti yksi harrastus/per lapsi riittää. Ja esim. itselläni on vuorotyö, silloin kun mulla on vapaata, en jaksa olla menossa koko ajan. Ja jos on useampia lapsia (pikkusisaruksia) niin yksi ihminen roudaa sitten koko porukan harrastuksiin...???(jos itse on töissä)

Ihmiset ovat erilaisia eikä ulkoppuolinen voi määritellä kuinka monta harrastusta lapsella voi olla, se on perheen sisäinen asia. Vuorotyö tai ei, jokainen voi käyttää vapaa-aikansa kuten haluaa, me tykkäämme muutenkin olla menossa eli jos on "vapaa-ilta" lasten harrastuksista niin silloin olemme usein jossain muualla esim uimahallissa lasten kanssa, kylässä tms eli menossa kuitenkin

 

[ap]

Meiän lapset on 3v ja 1v ja käyvät vasta uimassa ja kerhoissa, mutta olen ajatellut niin, että kun minua ja miestänikin on harrastuksiin kuskattu ja kaikin puolin harrastamaan kannustettu, niin kyllä lapsemmekin ansaitsevat mahdollisuuden harrastaa. En ymmärrä, miksi vanhempana olisin niin itsekäs, että omaa laiskuuttani estäisin lasta harrastamasta. Harrastuksethan on hyvä panostus tulevaisuutta varten, lapsi oppii sosiaalista kanssakäymistä ja saa mielekästä tekemistä.

Tarkoitin JOKAPÄIVÄISTÄ kuskaamista, tässä nyt ei ollut kyse vanhempien laiskuudesta. Voi elämä teidän kanssa!!!!!!!!! harrastuksissa ei ole MITÄÄN VIKAA, kunhan se pysyy KOHTUULLISENA, ja sitä se ei ole jos se on jokapäiväistä. En estä omia lapsia harrastamasta, mutta heillä on vain yhdet harrastukset ja ne on lähellä.

 

[Peuhu]

Meillä 6v tytöllä kolmeharrastusta viikossa ja näin on hän itse halunnut. Yksi musiikki ja kaksi tanssia. Kunhan tuosta kasvaa niin emme häntä vie vaan saa mennä niihin ihan itse. Lapset on niin vähän aikaa pieniä että miksi ei voisi nähdäsitä vaivaa lastensa eteen että vie harrastamaan. Nytkin jos mies on kotona pienemmän kanssa niiin mä lähden sillävälin hiihtämään kun isompi on harjoituksissa ja sit yhtämatkaa mennään kotiin ,siinä saa kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Kun lapset oli pienempiä mietin asian niin että liikaa ei saa harrastuksia olla mut nyt jun on tullut ikää ja tyttö on iste innokas niin en ole kieltänytkään. Parempi musta niin kuin et alkaa notkua leikkipuistossa rikkomassa paikkoja. Kaveri piiri kuitenkin on se joka vaikuttaa tosi paljon siihen mitä lapsi touhuilee ja olen ajatellut et harrastukset pitää pois huonoilta teiltä ja kaveripiiri muodostuisi harrastusten ympärille ei puistossa lorvijoden.

 

[vierailija]

|O |O |O
En jaksakkaan, mutta silti roudaan...
Mä näen asian niin, että kun lapsilla on muutakin tekemistä kuin kavereitten kanssa r-kioskin kulmilla syljeskely, kaikki vaiva on sen arvoista.
Saati että lapset nauttivat tekemisistään, saavat kavereita, mielekästä tekemistä, taitoja ja jos vaikka mitä harrastuksen kautta.
Isommat kulkevat itsekseen, tietenkin, mutta pienempänä on kuskattava, osallistuttava, niin tunteihin kuin leireihin.

Toisaalta, mä en ymmärrä ihmisiä, jotka eivät omaa laiskuuttaan viitsi osallistua lastensa harrastuksiin..

Lapsen harrastus on lapsen harrastus, miksi minun pitäisi siihen osallistua.

Ja miten niin laiskuuttaan. Minulla ei ainakaan ole yksinkertasesti energiaa sellaiseen. Varsinkin jos käy töissäkin.

Olen itse introvertti eli tykkään olla kotona ja ihmisten seura rasittaa ja energiaa ei ole joka asiaan.
Haluan myös elää rentoa elämää enkä mitään kiireistä riehumista mitä monet näyttää elävän (ei ihme että tulee burnout niille ).
En ymmärrä miksi ihmiset hankkii itellensä tuon ruuhkavuosimentaliteetin jossa elämä on jatkuvaa ruuhkaa ja riehumista.

Jos minä raahaisin tätä yhtä lastani moneen harrastukseen ja vielä osallistuisin niin alkasin voida tosi huonosti ja silloin en voisi olla niin hyvä äiti lapselleni. Oma hyvinvointi on tärkeää jotta jaksaa olla niin hyvä äiti kun pystyy.
En oo ikinä ymmärtäny tuota monen äidin uhrautumista. Lasten takia tehdään kaikki kulutetaan ittesä loppuun ja sitten voidaankin huonosti. Ei hyvä äitiys oo sitä että uhraat oman hyvinvointisi lasten takia, sehän on vaan karhunpalvelus.

Itellä ei onneksi oo monta lasta oon sen valinnu ite koska yhessäkin on mulle tarpeeksi työtä, mä hajoisin totaalisesti suurperheen äitinä.

Tolla pikkusella on yks harrastus nyt ollu enkä ala hirveesti osallistumaan kun en halua enkä jaksa hirveesti mitään myyjäisiä yms riehumista.
Ja sekin harrastus on lähinnä siksi että on ainoa lapsi taloudessa että olis seuraa.

Harrastus voi olla lapsella myös kotonakin. Esim piirtäminen tai vaikka mikä.

Eikä mulla ois rahaakaan hirveenä hharrastuksiin maalta kuskata eikä kalliisiin harrastuksiin ( nyt on partiossa se on kuitenki aika halpa)

 

[vierailija]

Kuskaushommathan ratkeaa kaikista helpoiten sillä, että hommaa asunnon semmoisesta paikasta, jossa harrastukset on lähellä. Meillä pääsee kaikki lapset harrastuksiinsa kävellen tai pyörällä, ainoastaan yhteen kuskaan kerran viikossa kun matkalla olisi vaarallinen valtatien ylitys. Pyörätie kyllä kulkee siellä toisella puolella valtatietä, eikä matkaakaan ole kuin kolme kilometriä, mutta siinä harrastuspaikan kohdalla ei ole alikulkua tai suojatietä, että pääsisi turvallisesti.

 

[9MM.]

niin kauan kuin lapsi itse haluaa ja jaksaa eikä koulunkäynti eikä normaali lapsen elämä kärsi. Minusta surkeampaa on se, kun vanhemmat yrittää saada lastaan harrastamaan jotakin hienoa joka sitten vanhemman mielestä nostaa heidän arvoaan. muistan aina kun tuttavaperheen (mielestään sellainen parempi) jossa lapset "pakotettiin" pianotunneille ja lapset sitten pimputteli pianoa vieraiden "iloksi" vanhempien käskystä. aikanaan kun kasvoivat sen verran että uskalsivat sanoa mielipiteensä, toinen lopetti ja hyvä niin kun löysi sitten "omat" harrastuksensa ja toinen jatkoi vanhempien iloksi ja oikeasti tykkäsikin soittaa ja oli se musikaalisempi tapaus.
harrastuksia on toki hyvä olla ja tietyssä iässä ne pitävät pois tuolta "kyliltä notkumasta"

Emmä nyt tiiä tytöllä on 2krt viikko harrastus ja käy myös willan nuokkarilla hengaamassa sielkin on lapsille ohjelmaa ja sielt saa jonkinlaisen välipalankin ei sillonku mä olin lapsi ni nuokkaril
ollu mitään välipalaa. Tyttö tykkää tuosta harrastuksesta ainakin nyt. Mun on myönettävä et jos kuskaisin ja osallistuisin kaikenlaisiin myyjäisiin nih vois jännittää hiukka ku siellä sit pakko sosialisoida ja se on just sitä peruskeskusteluu. Mut kyl mä aina tytön esityksiä menen kattomaan. Kerrankin kun oli telinevoimistelu esitys nih tyttö sit bongas mut ja anto ihastuneen hymyn et onhan ne tärkeitä lapselle et vanhemmat on tukena harrastuksissakin ku se osoittaa et ne välittää ja haluaa nähdä lapsensa esityksen ja tulee paikalle. On hienoo nähdä mitä lapsi on oppinut ja miten sujuu hommat. Noh nyt sit mulkin vähän kiristi hermoja. Siis miesope oli hermostunut mun tytölle ku tyttö esittänyt oman mielipiteensä asiasta x mistä ope oli sanonut y ja tytölle oli tullut kysymyksiä siitä mieleen nih tyttö oli sitten koitettu luokan edessä nolata ku tää yks tyttö oli tuossa asiassa ollut erimieltä opettajan kanssa. Nih sanoin puolileikillään et tuunko mä sinne koululle kans pitämään kehityskeskustelua tälle opettajalle. Mä heitin läpyt tytölle ja sanoin et oon ylpee susta et uskalsit ottaa asian esille et ei ne opetkaan aina oo oikeessa ja niitäkin ja niiden juttuja tuleekin kyseenalaista ja kertoa mitä mietteitä tulee asioista mieleen ja kysyä. Mut just tälläset opet jotka sit lyttää toisenlaisen mietteen ja hermostuu siitä on aikuisvauvoja et jos lapsi esittää eriävän mielipiteensä asiasta nih aikuinen voi sit miettiä sitäkin asiaa josko siihen saataisiin selvyys puhumalla eikä niin et lytätään toisen spiritti. Mä ainakin rohkasen tyttöö uskaltamaan esittää asiansa vaikka edessä olisi kiinan keisari ja kertomalla mitä itelle tulee asioista mieleen. Ku tytöl sitä herkkyyttä ja kiltteyden luonetta paljon et saa sitä kovuuttakin ettei liikoi pelkäisi itseään. Ja siiskun tyttö ei ole mikään häirikkö koulus joka muita häiritsee mut uskaltipa ilmaista oman mielipiteensä asiasta mistä oli erimieltä opettajan kaa ja opettajan lyttäys sais sen harmistumaan koulusta ja ei ollu sillon hyvää sanottavaa koulusta. Et opeille joku näin opit keskustelemaan ihmisten kanssa kurssi voisi olla ihan hyväkin lisä opettajan koulutukseen. Ja ymmärrän et jos häiriköintiä on et ope voi tiukemmin siihen puuttua mut se on eritilanne sit. Mut joo tykkään tost nykysest harrastuksest ku mielest teatteri lisää niit sosiaalisia taitoi ja niissä ilmeneviä ongelmia. Itse ilmaisuun lisää rohkeutta. Mut tytöl se teatteri nyt tos lähel mut voi olla et jos homma ei muutu paremmaks siirretään se naapurikaupungin ryhmään ja tyttö on jo itekseen junilla matkustanutkin. Ite ku olin pieni joo oli eri harrastuksia fudis mieluisin ni kyl mä muistan et jo 7 vuotiaanakin itse pakkasin fudis kamat ja poljin toiselle puolee kaupunkii ihan itte. Harrastaa meil sai vaik mitä.

 

[9MM.]

Ainiin ja joku puhui tässä pulkkamäessä nih sydämessä tuntui haikeus ku muistelin kuinka mekin tytön kaa käytiin pulkkamäessä ja tyttö eniten laski tietty mut välil halus mutkin kyytiin ja niin sitä mentiin. Mut lapset kasvaa niin nopiaan et kuten buzz sanoi enjoy while it last. Et on se urheilu tai harrastus parempi ku kartsalla päihteiden veto. Käytiinkin tost päihde jutuista pitkä keskustelu tos vähän aika sitten. Oli nähnyt aikuisten leffan missä oli käytetty päihteitä. Ni kerroin sit jutut sille siitä et mikä homman nimi.

 

[vierailija]

Jos lapsia hankkii, niitä on parempi jaksaa.