Miten jaatte kodin raha-asiat?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "äippä"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Yhteiset tulot eli yhteinen verkkopankki ja laskut ja ruoat maksetaan ensin ja sit mietitään et onko tarvetta jollekin ja asioista puhutaan yhdessä. Mies harrastaa auton fiksausta mä rakastan vaatteita. Lapislle toki hankinnat myös ensin. Eli yhteiset rahat niin ei tule riitaa eikä alemmuuskompleksia kummalekkaan.
 
  • Tykkää
Reactions: hopeasade
Meillä on yhteinen tili, johon siis menee kaikki rahat. Sieltä maksetaan kaikki menot. Erikseen on sitten säästötili, joka sekin yhteinen.

Näin meilläkin. Yhdelle tilille tulee kaikki rahat, ja sieltä myös maksetaan kaikki. Sitten on toinen tili, johon yhdessä säästetään, ja josta yhdessä otetaan, jos on tarvis.

Itse en jaksais sitä, että maksa sä tää, niin mä maksan tän, ja sitten mietittäis, että kumpi maksoi enemmän ja kumpi vähemmän. Lapset, velat ja talo on yhteisiä, ja niin on myös rahat. Eikä meidän tarvi riidellä rahasta :)
 
Meillä yhteiset rahat,vaikka yhteistä tiliä olekaan.
Se maksaa ,kummalla sattuu olemaan rahaa tilillä.Vapaasti saa myös ostella itselleen/lapsille jos jotain tarvitsee. Ei tarvii kysellä saako,voinko jne..
 
Yhteiset rahat mutta omat tilit joihin käyttöoikeudet puolin ja toisin, samoin lapsen säästötili mihin lapsilisä menee. Meille oli alusta asti selvää ettei mitään puoliksi laskemisia aleta soveltamaan (sellaisenkin miehen kanssa olen suhteessa ollut joka nillitti joka sentistä, onneksi meille ei syntynyt lapsia!) vaan kaikki raha mitä tulee, palkka tai etuudet, käytetään ja menee yhteiseksi hyväksi.

Isommista hankinnoista keskustellaan eli ei ihan ex tempore mieskään mitään osta ennen kun on tarkistanut sopiiko se mulle. Sama toisinpäin. :)
 
[QUOTE="äippä";24821525]emme ole naimisissa.Tuntuu turhauttavalta maksaa puolet kaikesta, haluaisin itsellenikin välillä jotain ostaa. Miehelle kumminkin riittää rahaa vapaa-aikaankin.
Turhaa kai riidellä rahasta, mut näin meillä....[/QUOTE]

Onhan asunto molempien nimissä, vaikka ette ole naimissa?

Karmein tilanne on se, että jos joskus tulee ero ja asunto miehen nimissä, niin sinulla ei ole siihen mitään oikeutta vaikka oletkin osallistunut perheen yhteisten laskujen maksuun...
 
Mä maksan laskuja mun ja miehen tililtä, teen siirtoja mun tilille miehen tililtä jos omalla tilillä ei oo enää rahaa. Mä olen tämän 2 henkisen perheen rahan hoitaja, mies ei nää ees tiliään :D
 
Mä olen kotihoidontuella, ja mies käy töissä. Meillä on aina ollut kaikki rahat yhteisiä, jo ennen kuin lapsikaan oli edes tulossa. Raha-asiat hoidetaan siten, että mä maksan kaikki laskut mun miehen tililtä sitä mukaa kun ne erääntyy, mukaanlukien vuokran. Mies käy itse lataamassa matkakorttinsa, ja maksaa omat lounaansa työpäivän aikana. Muutoin mä käyn pääasiassa ruokakaupassa, maksan joko omalta tai mieheni tililtä, välillä käydään viikonloppuisin yhdessä ja silloin mies maksaa. Jos joinain kuukausina on jotain ylimääräistä ostettavaa, kuten esim. lapsen vaatteita tms. niin maksan omalta tililtä jos mulla on rahaa, tai sitten sovitaan miehen kanssa ja hän antaa siihen rahan. Mitään ei kumpikaan osta ilman toisen lupaa, kaikesta sovitaan etukäteen. Tosin välillä mun isä haluaa sponssata meille jotain, silloin yleensä en kysy mieheltä mikä tuote tarkalleen ostetaan, mutta ilmoitan kyllä esim. että olen ostamassa maton ja iskä maksaa, mutta itse valitsen mieleiseni.

Ja ennen kuin kukaan alkaa huutaa mitään siipeilemisestä, niin mä olen myöskin se, joka meillä tekee kaikki kotityöt sekä pihatyöt nurmikon leikkuuta lukuunottamatta ja hoidan lapsen pääasiallisesti. Mun mies on itse toivonut että mä olisin kotona niin pitkään kuin mahdollista, ja hän on onnellinen siitä että mä hoidan kaikki kotiin, pihaan, lapseen, hankintoihin ja laskuihin liittyvät asiat.
 
Olin muutaman vuoden kotona lasten kanssa, jolloin maksoin omat menoni, lasten vaatteet ja osan ruuista. Mies kaiken muun. Nyt olen töissä, ja kulut on jaettu karkeasti niin, että mies maksaa asumiseen liittyvät kulut. Minä ostan lapsille vaatteet ym. ja maksan pääosan ruokalaskusta. Muut menot katsotaan tilanteen mukaan. Mä tienaan tällä hetkellä enemmän, mutta menotkin on suuremmat kuin miehellä, esimerkiksi vaatteisiin on pakko työn takia panostaa.
 
Meillä yhteiset rahat, ja yhteinen tilikin, joskin myös omat tilit. Käytännössä mies käyttää yhteistä tiliämme (jonne tulee miehen palkka), ja minä omaani ja toista yhteistä (jotka eri pankissa, ja joille tulee mun palkka ja lapsilisät).

Käytännössä minä maksan kaikki laskut, ja pidän huolta että lainankyhennystilillä on rahaa lyhennyspäivänä (tätä tiliä ei käytetä muuten), laskut maksan sieltä missä rahaa on, siis jotakuinkin puoliksi molempien tileiltä. Tai ainakin niin, että molemmille jää tilille rahaa myös niihin perusostoksiin, ruokaan ym.

Rahat olleet lasten syntymän jälkeen yhteisiä, jossain vaiheessa laskujen maksu meinasi olla hieman retuperällä, kun ei oltu sovittu kumpi hoitaa (molemmat ehkä ajatteli että toinen tekee sen...). Silloin tuli muutama muistutuslaskukin, ja taisi joku mennä sinne kauhistuttavaan perintätoimistoonkin saakka. Tästä viisastuneena otin laskujen maksun omaksi hommakseni.
 
Jahas, joku kuvalautalainen eksynyt palstalle...tekisittekö vakkarit ilmiannon tuosta, kiitos.

Itse kysymykseen: miehen palkalla maksetaan vuokra ja pari isompaa laskua. Minun tuellani ostetaan ruoat, vaatteet ja siitä otetaan pieni osa myös säästöön.
 
Meillä on neljä tiliä.
Yksi tili on minun, sinne tulee minun palkkani.
Toinen tili on miehen, sinne tulee miehen palkka.
Kolmas tili on lainanhoito- ja laskunmaksutili, jonne kummaltakin siirtyy tilipäivänä automaattisesti tietty summa.

Olen laskenut vuosittaiset kiinteät menot yhteen ja jakanut määrän 12. Siitä sain summan, joka meidän on kuukaudessa siirrettävä laskujen maksuun. Toisina kuukausina laskuja on vähemmän ja rahaa jää yli. toisina kuukausina laskuja on enemmän ja aiemmin ylijääneet rahat menevät silloin.
Laskunmaksutililtä maksetaan lainat, vakuutukset, sähkölaskut, lehtilaskut, verot, puhelinlaskut yms mitä meille ikinä tuleekaan.
Omilta tileiltä maksamme kaupassakäynnit, bensat ja muut omat ostokset.
Jos olemme yhdessä kaupoilla, se maksaa jonka tilillä on enemmän rahaa.

Lisäksi on säästötili, jonne kummaltakin siirtyy kuukausittain tietty summa.

Minä hoidan taloudessa raha-asiat. Miehellä ei ole siihen hommaan juuri kiinnostusta. Hän ei myöskään juuri käytä rahaa muuhun kuin polttoaineeseen, tupakkaan ja satunnaisiin kauppakäynteihin.
 
Meillä on yhteinen tili, sieltä maksetaan kaikki laskut ja käydään kaupassa, ei lasketa että kumman rahat on tullu, pääasia et laskut on maksettu ja ruokaa kaapissa ja kaikilla vaatetta :) ja ns. ylimääräseen tuhlataan kuka milloinkin jotakin haluaa/tarvii rahatilanteen mukaan.

Sama juttu meillä. Meillä jokainen perheenjäsen on tasa-arvoinen siinä suhteessa, että kaikilla on sama elintaso. Emme ole ikinä riidelleet rahasta. Ensin maksetaan kaikki laskut, sitten ostetaan ruuat, lääkkeet ja vaatteet ja sen jälkeen ostetaan tai kulutetaan rahaa, mitä jää tasapuolisesti jokaisen menoihin. Jossain kuussa toinen saa enemmän ja jossain taas toinen, jos teemme isoja hankintoja alesta tai kytätään, että joku juttu tulee aleen, esim. polkupyörä, elektroniikkaa tms. Näitä varten on yhteisellä säästötilillä rahaa ja sieltä otetaan silloin, kun joku isompi hankinta tulee ajankohtaiseksi. Kaikilla on hyvä olla ja hyvä mieli eikä kenenkään tarvitse tuntea epätasa-arvoa. Myös kaikki omaisuus on yhteistä. Avioliittoon kuuluu toisesta huolehtiminen. Myös jälkikasvu yhteistä ja perii meidät aikanaan.
 
Meillä menee raha-asiat hieman mutkien kautta. Kummallakin omat tilit, mutta rahat on yhteiset eli se maksaa jonka tilillä on rahaa. Toimiva järjestely, varsinki kun minä saan tililleni rahat noin kuun keskivaiheilla ja avopuolisoni saa kuun lopussa. Kuun alku maksetaan sitten avopuolison tililtä ja kuun keskeltä loppuun minun tililtä. Luotetaan toistemme päätöksiin sen verran että vain isommista hankinnoista keskustelemme.

Ja koska minä tuppaan saamaan hieman enemmän rahaa ja avopuolisolle lankeaa usein tuo vuokran maksu niin laitan usein heti kun saan rahaa osan säästöön. Ja sitten kun toinen saa rahaa ja jos toisella on vielä tilillä rahaa voi hän käyttää sen itse kuten haluaa, minä usein laitan ylimääräiset säästöön. Tuppaan vielä ottamaan kuun vaihtuessa 100€ käteistä syrjään (ns. hätäruokarahaa). Jos sattuu niin että avopuolisolta loppuu tililtä rahat ennen kuin saan rahani ja ruokaa tarvitaan niin käytetään sitä satasta, se osa joka jää käyttämäti niin säästöihin. Ja jos tuokaan ei riitä niin samassa pankissa kuitenkin tilit niin siirtojakin välillä tehdään.

Minulla on myös toinen oma tili, jota käytän myynteihin. Ja niistä tienatut rahat yleensä käytän itseeni, tosin sillä ehdolla että vähintään 100€ pitää tilillä olla jos akuutti tarve tulee. Lapsilisiin emme koske eli nekin menee automaattisesti säästöön. Ja jos joku tuppaa antamaan ylimääräistä rahaa (esim. vanhempani tuppaavat tunkea rahaa kouraan ihan varoittamatta eikä niistä tohdi kieltäytyä) niin jaetaan ne eli 50% säästöön ja 25% kummallekin.

Pienituloisiahan tässä ollaan, mutta ainakin saa vähän joka reijästä rahaa jos akuutti rahan tarve tulee.
 
Yhteinen tili = yhteiset rahat ja yhteiset laskut

Mä en ymmärrä perheitä joissa molemmilla omat rahat ja tarkkaan pohditaan kuka minkäkin laskun maksaa.

Ja ei en elä miehen rahoilla vaan esim viimeiset kuukaudet olen tienannut enemmän kuin mies.

Peesi. Miten lapsiperheessä voi toimia joku omat rahat systeemi, kun nainen on periaatteessa aina se häviäjä? Nainenhan menettää palkkatulot äitiysloman ja mahdollisen lasten kotihoidon aikana. Eihän se ole oikein. Vaikuttaahan tuo myös myöhemmin eläkkeeseen.

Mun on vaikea ymmärtää tuota omat rahat jakoa. Me ollaan perhe ja kaikki omaisuus, rahat ja velat on yhteisiä.
 
Yhteinen tilit, yhteiset rahat, yhteiset tulot ja yhteiset menot. 9 vuotta ollut jo näin eikä mitään ongelmia. Meillä on miehen kanssa se ajatusmaailma, että perhe niin kuin yritys jota pyöritetään yhdessä. Yhteistyöllä saadaan arki rullaamaan ja kaikilla on hyvä olla. Kotityöt tehdään myös tasavertaisesti kukin taitonsa mukaan. Mä en osaa talon kunnossapitotöitä enkä huoltaa ja korjata autoja, ne on miehen kontolla, mutta mä sitten pesen pyykkiä ja pyyhin pölyjä senkin edestä.
 
no meillä menee asuminen puoliksi, koska on yhteinen laina niin molemmat lyhentää sitä omaa puoliskoaan, ei tarvitse sitten myöhemmin mahdollisesti ruveta asiasta vääntämään kättä, molemmat myös maksaa puolet vastikkeesta ja sähköstä
tämä on sinänsä helppoa kun molemmille palka tulee omille tileille ja sieltä siirretään yhteiselle tilille sen verran kuin tarvitsee.
molemmat vastaa omista luottokorteistaan, puhelinlaskuistaan jne. ja se raha mitä jää käytetään sitten fiiliksen mukaan.
mies tankkaa autoa ja mä maksan enempi ruokaa, mutta niitä ei sen kummemmin lasketa että meneekö tasan.
mä maksan oman lapseni vaatteet, päivähoitomaksut jne

jos tilanne olis se että mä olisin kotona lasten kanssa, niin edelleen maksaisin puolet lainasta ja vastikkeesta, sekä omat laskuni. tmä tarkottaisi sitä että mulla olisi vain vähemmän käyttörahaa "tuhlattavaksi" ja näin ollen joutuisin käymään satunnaisesti töissä hakemassa lisärahaa elämiseen
 
Omat tilit, mutta yhteiset rahat.
Minä hoidan kaikki laskujen maksut ja sieltä tililtä missä rahaa on eli tasan ei kulut mene koskaan kuukautta kohden.
Omia säästöjä käytin kun olin hoitovapaalla, muttei mies sellaista koskaan ole vaatinut. Minä en vain pelkästään miehen elätettävänä suostu olemaan.
Mutta jokainen perhe sopii itselleen toimivimmat tavat.
 
Yhteinen tili = yhteiset rahat ja yhteiset laskut

Mä en ymmärrä perheitä joissa molemmilla omat rahat ja tarkkaan pohditaan kuka minkäkin laskun maksaa.

Ja ei en elä miehen rahoilla vaan esim viimeiset kuukaudet olen tienannut enemmän kuin mies.

Itse en ole ikinä tajunnut pareja, jotka pitävät yhteiset rahat. Kaikkien kyselyjen mukaan raha on yleisin riidan aihe, joten miksi tieten tahtoen hankkia riitaa suhteeseen. Paljon paremmin toimii, kun kummallakin on omat rahansa. Yhteiset menot maksetaan puoliksi, muuten kumpikin saa tehdä omilla rahoillaan ihan mitä lystää. TOimii hyvin ja esim. meillä ei ole yli kymmenen vuoden suhteessa tarvinnut kertaakaan riidellä rahasta.
 
[QUOTE="Vieras";24824242]Peesi. Miten lapsiperheessä voi toimia joku omat rahat systeemi, kun nainen on periaatteessa aina se häviäjä? Nainenhan menettää palkkatulot äitiysloman ja mahdollisen lasten kotihoidon aikana. Eihän se ole oikein. Vaikuttaahan tuo myös myöhemmin eläkkeeseen.

Mun on vaikea ymmärtää tuota omat rahat jakoa. Me ollaan perhe ja kaikki omaisuus, rahat ja velat on yhteisiä.[/QUOTE]

No tottakai äitiys/vanhempainvapaa-ajalla mies maksaa sitten enmmän, mutta eihän tuo nyt ole kuin vuosi tai pari, riippuen lasten lukumäärästä. Se on tietysti eri asia, jos emäntä jää vuositolkulla kotiin makaamaan, mutta se on sitten jo ihan eri asia.
 
Itse en ole ikinä tajunnut pareja, jotka pitävät yhteiset rahat. Kaikkien kyselyjen mukaan raha on yleisin riidan aihe, joten miksi tieten tahtoen hankkia riitaa suhteeseen. Paljon paremmin toimii, kun kummallakin on omat rahansa. Yhteiset menot maksetaan puoliksi, muuten kumpikin saa tehdä omilla rahoillaan ihan mitä lystää. TOimii hyvin ja esim. meillä ei ole yli kymmenen vuoden suhteessa tarvinnut kertaakaan riidellä rahasta.

Ei riidellä rahasta ja yli 11 vuotta on yhteisillä rahoilla porskutettu eteenpäin. Meillä yhdistettiin talous jo ennen lapsia. Näin miehen toiveesta. Mä olin tuolloin vielä köyhä opiskelija ja miehellä oli melkoisesti omaisuutta. Miehen rahoilla siis alussa elettiin. Mä sain miehen luottokortin ja ihan vapaasti sain nostaa rahaa ja käyttää. Me myös reissattiin ennen lapsia paljon - ja jos olis erilliset rahat ollut, niin kyllä olisi mies saanut matkustella yksin.

Kyllä meillä on ollut mies se, joka on koko ajan tienannut enemmän, kun mulla on ollut vielä äitiyslomat ja lasten kotihoidot. Nykyisin ollaan molemmat töissä ja tulot ovat molemmilla samaa tasoa. Isoista hankinnoista jutellaan, mutta niin kai tehdään joka tapauksessa, oli erilliset tai yhteiset rahat. Normaalit, omat ostokset saa ihan rauhassa ostella :)
 
Meni vähän ohi mutta ymmärsin että ette ole naimissa? Onhan asunto molempien nimissä jos sinä kerran osallistut lainan lyhennyksiin. Ongelma nimittäin on sellainen että jos asunto yksin toisen nimissä niin mahdollisessa erotilanteessa sinulle ei jää mitään ja toiselle jää asunto jonka maksamiseen sinä olet osallistunut. Tämä tietysti pätee myös avioliitossa jos puolisoilla on avioehto.

Oma ajatukseni on että ns. yhteiset kulut lasten kulut, ruoka ja asumiskulut pitäisi jakaa tulojen suhteessa eli jos toinen ansaitsee enemmän hän maksaa kuluista suuuremman osan. Sitten kummankin omat kulut kuten oma auto, vaatteet ja viihde kumpikin maksaa itse. Toisaalta jos toinen on yhteisestä sopimuksesta kotihoidon tuella ja hänellä on erittäin vähäiset tulot, työssäkäyvän pitäisi myös osallistua ko. osapuolen kohtuullisiin vaaate- ym. kustannuksiin.
 

Yhteistyössä